Torpan Noita
Tunnekylmä oli mainen kotihini,
päällä pakkastaivaan sini,
läpiveto viiman piestä,
riepotella Hengen miestä.
Salatieteen tarinoita,
yöllä kerran kertoi Torpan Noita,
henget mustat manasi esiin,
miehen taikoi pirun pesiin.
Synkkiä Saatanan onkaloita,
jonne ei koskaan aamu koita,
mies tutki varjoissansa,
valaisi ne Tulellansa.
Torpan Noita kuolematon,
Tietäjä päällä taivaan katon,
porttia vartioi kynnyksellä,
miehen haastoi kysymällä:
" Annan kaksiterämiekan,
sielun puhdistan runoniekan,
korotan sut Jumalaksi,
jos luoksein jäät yöhön asujaksi?"
Ullakolla ajatuksen,
kaapin päällä kadotuksen,
mies mietti kummissansa,
liekkö Noidan kutsu ansa.
" Luonasiko loistaa valon sydän,
mistä maahan eloon idän,
saanko Totuuden mä tuntevaksi,
voimanpesän kotihiksi?"
Noita vastasi miettimättä,
ojentaen tummaa kättä -
" Miksi suotta epäilet haltijaasi,
Pimeyden portin vartijaasi?
Itse minut tänne kutsuit -
Salaiset Opit kun sielustasi eläväksi luit.
Niin herätit sä minut, sielusi pelastajan,
luokses tulin takaa harhan; maallisen ajan."
Empimättä enää, mies vastasi myöntyvästi
kumartaen syvään, maalle sanoi "Hyvästi".
Ruumiinsa jätti kylmään elon harhaan,
Noidan avatessa portin Kalmistotarhaan.
Tunnekylmä oli mainen kotihini,
päällä pakkastaivaan sini,
läpiveto viiman piestä,
riepotella Hengen miestä.
Salatieteen tarinoita,
yöllä kerran kertoi Torpan Noita,
henget mustat manasi esiin,
miehen taikoi pirun pesiin.
Synkkiä Saatanan onkaloita,
jonne ei koskaan aamu koita,
mies tutki varjoissansa,
valaisi ne Tulellansa.
Torpan Noita kuolematon,
Tietäjä päällä taivaan katon,
porttia vartioi kynnyksellä,
miehen haastoi kysymällä:
" Annan kaksiterämiekan,
sielun puhdistan runoniekan,
korotan sut Jumalaksi,
jos luoksein jäät yöhön asujaksi?"
Ullakolla ajatuksen,
kaapin päällä kadotuksen,
mies mietti kummissansa,
liekkö Noidan kutsu ansa.
" Luonasiko loistaa valon sydän,
mistä maahan eloon idän,
saanko Totuuden mä tuntevaksi,
voimanpesän kotihiksi?"
Noita vastasi miettimättä,
ojentaen tummaa kättä -
" Miksi suotta epäilet haltijaasi,
Pimeyden portin vartijaasi?
Itse minut tänne kutsuit -
Salaiset Opit kun sielustasi eläväksi luit.
Niin herätit sä minut, sielusi pelastajan,
luokses tulin takaa harhan; maallisen ajan."
Empimättä enää, mies vastasi myöntyvästi
kumartaen syvään, maalle sanoi "Hyvästi".
Ruumiinsa jätti kylmään elon harhaan,
Noidan avatessa portin Kalmistotarhaan.
Vastaukset 1
Vanhimmat
pitkästä aikaa sinäkin ilmaantunut sivulle.
Eläväinen, sanarikas ja ja Kalevalahenkinen
runosi sävähdytti pilviharmaata päivääni.
"läpiveto, viiman pieksy,
riepotteli Hengen miestä -
antoi kaksiterämiekan,
puhdistaa sielun runoniekan." :))
Tervehdys syksyn viimasta ja sateesta,
*mer*