Paljonko Suomessa ajetaan viikossa? Ajettiin toi runsas 8000 km kaverin kanssa kimpassa sunnuntain ja torstain aikana. Ei oo koskaan ajettu rekkaa Suomessa ja siksi kymysys...
8003 km viidessä päivässä...
Ruuhkakivi
194437
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Niin 5 päivässä? Taisit kirjoitella lämpimiksesi. Se tekee 66 km jokainen tunti. Kuinkas kävi lastaukset ja purkaukset? Entäs ruokailu ja muut tauot? Kai nyt sentään kusella kävitte sen 5 päivän aikana? Ameriikan maa on suurten juttujen maa, mutta taisi olla liikaa niillekin leveysasteille. Muuten täällä yhdellä kuskilla tulee kilometrejä noin 3000 km 5 päivässä jos kaikki onnistuu edes kohtalaisesti ja tehdään työt paikallisten lakien ja asetusten mukaan.
tulee n7000 viikko,siis viidessä päivässä. pitkän matkan puuajoa,kahella miehellä.
pitkälle pystyy ajamaan/vuorokausi. Jos ajat raskasta ajoneuvoa niin sillä pääset tasan 70km/h eteenpäin kun lasket pois tankkaukset ja kahvipaussit.
Vuorokaudessa pääset "lailisesti" noin 630km eteenpäin. Se edellyttää että ei ole lastaus tai purku hommia.
Olen ajannut 30 vuotta raskasta autoa ja kyllä tämä 70km/h pitää hyvin paikkansa.
Kaveri kävi justiin kylässä amerikasta ja kertoi että rajoittimet on säädetty tuohon,myös monikaistaset tiet(isot) on otettava huomioon!
Kertoi myös että vähän aikaa sitten sai päästellä niin paljon kuin autosta lähti.
On muuten menossa justiin nyt Alaska kursseille,lähtee kuskaan talven aikana jääteitä pitkin tavaraa tuohon jääkarhujen maahan,viikon kestävällä kurssilla selviää! (pakasta voi olla jopa -50!!!)
Tuossa hommassa voi tienata jopa 50000 dollaria 2 kk hommasta.
Siis sunnuntaina aamulla lähdettiin reissuun. Torstaina illalla (tai kylläkin perjantain puolella) oli 8003 km tullut mittariin...eli vajaassa 5 vrk:ssa (115 tunnissa). Rajoitin on 65 mailia tunnissa eli n. 105 km/t.
on ollu sit pitkää siirtymää vaihteeksi..
viela kolleekoille, jotta nopudenrajoitin ja sen asetukset ovat taysin firmakohtaisia. Ja jotkin firmat eivat rajoita nopeutta ollenkaan. Kai sen sitte tekee poliisi ja peravalitys:) ps: amerikan mantereella yhdella miehella ajettaessa 4800km per viikko on ihan hyva suoritus. Varsinkin jos kuljettaja lastaa ja purkaa, seka vetaa sita samaa vaunua kokoajan. Drop & hook on sitte asia erikseen
kYLLÄ AMRIKKA ON IHMETTÄ TÄYNNÄ!!!!
"lätiskää" vaan mitä tahansa!.Amerikassa käyneenä
teidän.Yöllä eivät kauan pysyneet perässä,jos ajoit n 110 km/h.Ohi vaan.Oli kyllä renkaan kappaleita tie mustana eteläisissä osavaltiossa!
(lämpö?).
Tietenkään pohjoismaisilla painoilla ja tekniikalla ei pystyis tuohon.Autot ja koko
logistiikka järjestelmä on valo-vuosia edellä EU:sta!
Kerro tarkemmin! Veturit näyttää olevan kolmiakselisia. Vanhatavaa nokallista moottoritekniikaa 80-luvulta. Puolikkaat pöydässä kiinni ja ovat valtaosaltaan kaksiakselista tuplarengaspareilla. Kestääkö amerikan rengas, tie, akselisto tai jokin muu paljon eurooppalaista paremmin? Mihin se perustuu?
Eikö amerikassa ollenkaan lastata, tai pureta kuormia? Ajaako se vain toistasataa, vaikka maa on täynnä kyliä ja kaupunkeja ja ruuhkat perkeelliset? Kerro taas lisää!
ARvoisa Korvakoski. Olet selvästi pihalla kuin tamponinnaru.
Moottoritekniikka ei mitenkään ole tekemisissä sen kanssa mihin kohtaan ohjaamo on sijoitettu. Sikäläisessä kalustossa on aivan modernia moottoritekniikkaa, samoja perusmoottoreita käytetään paljon mitä Euroopassakin käytetään.
Kokonaispainot ja sitä kautta akselimassat ovat hieman eurooppalaisia pienemmät, siihen se ehkä perustuu että rengas kestää. Tai sitten ei kestä. Ilmeisesti tuo drop and hook on suht yleistä jolloin tosiaan kilometrejä saa kertymään mukavasti, etenkin jos vielä tuplamiehityksellä ajetaan Team Finlandin tapaan. Joka paikkaan ei ruuhkia sielläkään riitä. Jospa vaikka kurkkaisit herrojen nettisivua niin ehkä ymmärrät ettei tuo aivan huuhaata kirjoittele tännekään.
Väite, että USAssa logistiikkajärjestelmä olisi valovuosia eurooppalaista edellä on kyllä outo. Erilaisia tapoja hoitaa asioita kylläkin käytetään.
Sinä ja sianpieru olette siskoksia. Äiti oli huolimaton ehkäisyssä.
Kirjoitinko ohjaamon paikasta ja moottorin tekniikasta yhdessä mitään? En! Kirjoitin nokkamallisista autoista, joissa noin 20 vuotta vanhaa tekniikkaa. Siksi, kun suurin osa osavaltioista ei edellytä euro 4 tapaisia normeja. Am moottoreita (paitsi Cat.) ei esiinny Euroopan vetureissa. Meillä on Mersu, Man, Iveco ja Rellu/Volvo/Scania. Se nokkamallisuus tekee sen, että vaunu akselivälistään jää lyhyeksi. Se kun on 90 asteen käännös samanlainen amerikassakin. He heee,,,, Pitää tajuta myös kappaleiden liikkeiden vektorit vaikka ei olisi kun viedolta katsellut rekkoja.
Siellä ajetaan Goodyearin ja Brigestonen renkailla kuten meilläkin. Tiedän, että kun paahtaa kolmiakselisillakin (=kuusi rengasta) täydessä kuormassa puolikkaalla toistasataa niin paskaa lentää renkaista. Kun ei ole tarkoitettu sellaiseen niin ei ole -eikä kestä. Se on sama kuin keittäisi muovikattilalla perunoita. ja taas he heee heeeeeee Menehän videoille ja läähätä siellä...he heeeee
Kerro terveisiä veljellesi höyrymakkaraperunapojalle.
USA:ssa vaaditaan kyllä monin paikoin hyvinkin tiukkojen päästörajojen alittamista, ei se ole vain eurooppalainen juttu. Tuon ettei amerikkalaisia moottoreita euroopassa esiinny on vähän kyseenalainen väite. Ok, Detroit Dieselin perinnemoottoreita ei ole täälläpäin, sensijaan esimerkiksi Paccar MX on moottori jota esiintyy huomattavan yleisesti molemmilla puolilla rapakkoa. Volvon moottoreita on sitten sielläpäin lisääntyvässä määrin, Volvojen lisäksi niitä käytetään mm Mackin kuorma-autoissa. Tulevaisuudessa Detroit Dieselin ja Mercedes-Benzin moottorit ovat samoja. Toki noista on omat versionsa mutta perusmoottorit ovat käytännössä samoja.
Nokkamallisuuden vaikutuksesta akseliväliin ei sinulla näytä olevan hölkäsen pöläyksen vertaa tietoa. Täällä Euroopassa on pituudet rajoitettu, Amerikassa vain kärryn pituus on rajoitettu, veturi saa olla hyvinkin pitkä. Toki pitkä veturi on kankeampi muttei se kärryn akseliväliin vaikuta. Tosin over there on käytössä siirrettävillä akseleilla olevia trailereita, sitä voinee ahtaassa paikassa tarvittaessa vähän siirtää akseleita että sopii taipumaan, jos siitä on apua. Varsinaisestihan se akselien siirto on painonjakauman optimoimiseksi.
Sekään ei sinulle ole tullut mieleen, että niitä renkaita voi tehdä erilaisia? Täkäläiset renkaat on tehty noin 80km/h nopeuksille, siellä voi olla korkeammat nopeusluokat. Aivan samoin kuten joku 155R13 voi olla nopeusluokaltaan vaikka vain Q eli 160km/h jolloin se ei yhtäjaksoisesti kestä ajoa 200km/h nopeudella edes sillä 1000kg autolla johon se on sopiva. Kuitenkin rengasteollisuus kykenee valmistamaan 270km/h luokitettuja renkaita 3000kg katumaastureille. Onnistunee siis raskaampiinkin. Toki on totta että kuumuus helposti tekee temppunsa.
Menehän sinäkin välillä kasvamaan. Sammuta kone mennessäsi ettei velipoika pääse kirjoittelemaan.
No sillälailla amis on guukkelehtinut ja kysellyt äitiltään tietoja kuomuripiilistä ....?
.......joo en yleensä viitsi väitellä ikä alle 17 tai äly alle 110, mutta menköön.
Kalifornina lienee ainut eurotasolla vaatimassa rekoille päästöjä Se siitä!
Sanohan missä euroveturissa on joku mikä se on on on Paghaad -moottoreita? Henkilöautoissa kyllä oli 1930-luvulla. joo Taas siitä
Mersun moottoreita voidaan viedä sinne, mutta ei toisinpäin. Miksi tuotaisiin 6-9 vuotta jäljessä laahaavaa tekniikkaa?
Pitkä nokkamallinen, jolla jo itsellään pitkä akseliväli, jos on kolme akselinen, vaatii suuret ja laajat kääntymiset omalle etupäälleen, jos pöytä on lähellä takimmaista akselilinjaa. Leiki legoillasi niin huomaat mitä tarkoitan vektorilaskennalla. he heee he ja eeee ja hee
Renkaita ei tehdä raskaaseen kalustoon, jokotai, tai vain piruuttaan hyviä. Ne tehdään kulloisenkin tiedon ja materiaalin parhaasta päästä. Ei niinkuin äitisi teki sinut piruuttaan kokeeksi ja toisten naurettavaksi!
En enää viitsi vastata, vaikka kaveripiirisi kanssa sorvaisitte kuinka huuuuuuiiiiikeaaaan jutun vastaan. He heee heeeeee!!!!!!
Et sitten osaa edes kirjoittaa mallin mukaan. Todistanee lähinnä että minä tässä alle 17-vuotiaan kanssa taidan väitellä. Autetaan nyt sitten sinuakin, vaikka ylivertaisena tietäjänä itseäsi pidätkin; http://www.paccar.com/ eli DAFissa on amerikansukuiset, modernit moottorit. Hämmästyitkö?
Mitä tulee Mersun moottoreihin ja Detroit Dieseliin, tekeillä on, ellei jo tietyillä markkinoilla olekin, vastaavat "maailmanmoottorit" kuten Paccar-yhtymälläkin, eli samoja perusmoottoreita käytetään tulevaisuudessa mm. Freightlinerin ja Mersun voimanlähteinä. En tiedä mistä käsityksesi on kotoisin, että amerikkalainen teknologia olisi automaattisesti jäljessä?
Veturin pituuteen liittyen, jos liikennejärjestelmä on tehty niin että pitkällä veturilla mahtuu niin mitä siitä sitten. Kyllä minä olen vektoreitakin laskenut, mielestäni matematiikan mielenkiintoisimpia asioita, muttei se tähän oikeastaan liity. Kysy isosiskolta lisää siitä vektorilaskennasta, kysy myös geometriasta joka ennemmin liittyy tähän asiaan.
Renkaiden valmistuksessa on vielä yksi asia mitä et huomioinut, nimittäin kustannukset. Mahdollisimman suureen kustannustehokkuuteen pyrittäessä ei renkaista tehdä sen parempia kuin niiden tarvitsee olla. Kuorma-auton rengas ei ole mikään rengasteknologian huipentuma, vaativampia kohteita ovat esimerkiksi lentokoneiden renkaat. Tietotaitoa siis olisi parempaankin, mutta hinta pompsahtaa tarpeettoman kovaksi.
No, ei sinun tarvitse vastata, heehettele sinä keskenäsi, muista katsoa usein peiliin kun niin kovasti itsestäsi pidät.
Luettuani koko ketjun totean, että aloitus on pikkupoikien juttuja satuamerikasta. Ei siellä ajeta pelkkää moottoritietä kaasu pohjassa kaupungista toiseen.
Ne varastot on sielläkin kaupunkien pikkuteiden takana ruuhkissa. Niin ne ovat kaikkialla maailmassa. Tiedän kun olen kokenut.
Sitten sinun ja Korvakosken kirjoitamiseen, niin olematta erotuomari totean moottoreista:
DAF valmistaa linja-autoalustansa DHF- merkillä, joka on omaa moottorituotetta. Sitten yhteistyössä Volvo/Scania/Daf on tuoteprhettä 225 kW ylöspäin. Googlella en löydä nyky amerikkalaista moottoria Euroopan valmistukseen euro 5 luokitukseen. Sellaista ei heillä ole! Cat on yhteisvalmistetta euroalueella.
Renkaista totean, että ei tehtaan tarvitse pyrkiä raskaan liikenteen renkaissa yli satasen nopeuksiin. Sellaisia vauhteja ei ole Europassa sallittu. Siksi rengas valmistetaan kestämään pöyörimiskulutusta ja teliratkaisuissa sivuväännön kestoa. Mukana tulee sitten lämpöongelmien ratkaisut.
Rupesi tuossa jo huvittamaan nokkamallit ja moottorit. Tietääkseni White, eli suomeksi waitti käytää mottorinaan volvon 660 hv konetta ja taitaa olla vielä euro4. Sisun kokeilu CAT:in muskeli koneesta on mielestäni susi,vaikka on euro luokiteltu. Ei ole mitään älyä vetää tavaraa 680 hv koneella kun esim. 480 riittää.
Se että lännessä on ne nokkamallit on niin suosittuja, saadaan pienen yksiön verran tilaa mukaan missä asutaan. Ei se tasanokka kentsu nyt niin aerodynaaminen ole. Ja mikäli olen tekniikan julkaisuja lukenut oikein niin, vetoauton nokka saa olla vaikka mikä.Siellä yhdistelmä pituus mitataan hytin taka seinästä eikä etupuskurista niinkuin täällä.
Niin... En ottanut kantaa puolestasi väitteessäsi toista kirjoittajaa kohtaan. Kyllä hänen näkemys pitkästä akselivälistä veturissa pitää paikkansa.
Renkaisiin vielä sellainen tieto, että siksi rakennetaan vapaastipyöriviä, vapaastipyöriviä telirenkaita ja vetoakselirenkaita. Niissä on lähinnä runkokudosrakenteiden eroja. Ei niinkään kummimuovimateriaalin.
verran kun keikat natsas hyvin. noin 1000km/päivä
mut se oli silloin kun ei ollut digi piirtureita