tästä voi muodostaa oman käsityksensä suomen lainkäytön tilasta. Poliisikin on mainittu.
Kansanedustaja Esa Lahtela (sd) on nostanut eduskunnassa esille sen oikeusturvattomuuden, jota yhä laajemmat kansalaispiirit kokevat. Kysymyksessä on nostettu esille seikkoja, jotka ovat tuttuja suurelle osalle EOK:n jäsenistöä, mutta niin sanotun kulissioikeusvaltion säilyttämisen vuoksi julkisessa keskustelussa toistaiseksi suhteellisen vähäisiä. EOK:n selvitysten mukaan myös muissa järjestöissä niiden jäsenistö raportoi yhä suuremmassa määrin vastaavista ongelmista.
Seuraavassa on eräitä näistä Esa Lahtelan eduskunnassa kirjallisessa kysymyksessään esille nostamista EOK:n jäsenistön piirissä havaituista vakavista systemaattisista puutteista suomalaisten oikeusturvassa.
Suomessa virkamies valvoo virkamiestä ja asianajajaliittoon kuuluva asianajaja kollegaansa. Suomessa vain EOK:n asiantuntijakumppaneihin kohdistuu valvontaa, jossa on mukana myös oikeuspalveluiden kuluttajien edustus, sanoo EOK:n toiminnanjohtaja Jarmo Juntunen. - Arvostettu edesmennyt europarlamentaarikko A. A. Wuori totesi jo aikoinaan Oikeusolot 2004 -raportin yhteydessä julkisesti tiedotusvälineissä, että Suomessa on merkittävästi hyvä veli -korruptiota. Viranhoito on kehittynyt edelleen laittomampaan suuntaan, koska valvonta ei toimi eikä sanktioita määrätä. Asianajajaliittoon kuuluvat asianajajat ovat taloudellisesti riippuvaisia palkkion määräävästä tuomarista. EOK:n havaintojen mukaan tuomaria arvostelleiden riippumattomien asiamiesten palkkioita on eriarvoistavasti alennettu, lisää Juntunen.
Euroopan Komission heinäkuussa 2008 julkistaman Eurobarometrin tutkimuksen mukaan 15 % (795 069) suomalaisista on kokenut syrjintää tai häirintää viimeisen vuoden aikana. Eurooppalaisen Oikeusturvan Keskusliitto - EOK ry on myös tutkinut maaliskuussa 2007 oikeusturvan nykytilaa ja sen toteutumista Suomessa. Tutkimukseen osallistui 1 126 täysivaltaista 18 vuotta täyttänyttä kansalaista. EOK:n tutkimustuloksen mukaan 83 % vastaajista oli kokenut joutuneensa viranomaisten oikeusloukkausten kohteeksi vähintään kerran viidessä vuodessa. Tuloksen mukaan 18 % (792 087) kaikista Suomen täysivaltaisista kansalaisista oli kokenut oikeusloukkauksen vuosittain ja 38 % muutaman vuoden välein.
Komissiolle on esitetty myös tietosuojavaltuutetun ja oikeusasiamiehen havainnot henkilötietolainsäädännön toteutumattomuudesta kuntien verkkotiedottamisessa (EOAM 441/2/05 ja uutinen Ilta-Sanomissa 16.11.2007), joista ilmenee, että edes poliisi ei Suomessa noudata henkilötietolakia eikä edes 19 000 kertaa lakia rikkoneelle poliisille seuraa mitään sanktioita. Oikeustila on selkeästi päinvastainen kirjoitettuun lakiin verrattuna.
Oikeusministeriö valmistelee parhaillaan lainmuutosta, joka rajoittaisi liittoon kuulumattomien asiamiesten pääsyä oikeuteen. Asianajajamonopoli tarkoittaisi yhdistymisvapauden rajoittamista ja EOK:n kaltaisten toimijoiden toteuttaman puolueettoman valvonnan estämistä. Samaan aikaan virkavastuujärjestelmän valvontaa ei ole kehitetty lainkaan väärinkäytöstietojen perusteella, huomauttaa Juntunen.
Suomessa puolueettoman valvonnan puuttuessa virkarikokset jätetään systemaattisesti PL 118 §:n ja EIS 13 artiklan vastaisesti tutkimatta. Tilastot osoittavat, että 1970-luvulla ajettiin vielä useita virkarikosjuttuja myös tuomareita vastaan. Niiden määrä romahti 1980-luvulta lukien. Tämä ei johdu laillisuuden lisääntymisestä, vaan peittelykulttuurin syntymisestä, sanoo Juntunen.
EOK:n seurannan mukaan edes edellä kuvatuista tahallisista, toistuneista ja selvistä väärinkäytöksistä ei seuraa mitään virkamiehelle. Oikeusloukkauksen uhrin koko elämä usein tuhoutuu väärinkäytösten aiheuttamiin taloudellisiin ja terveydentilaa vaurioittaviin seurauksiin, toteaa Juntunen.
Esimerkkitapauksena oli kysymyksessä Lohjan käräjäoikeudessa käsitelty tapaus, jossa käräjäoikeus määräsi oikeusturvaloukkauksen kohteeksi joutuneelle lapselle 100 000 euron kuluvastuun.
Sanomat24 kirjoittaa.
Kansanedustaja Esa Lahtela (sd) on nostanut eduskunnassa esille sen oikeusturvattomuuden, jota yhä laajemmat kansalaispiirit kokevat. Kysymyksessä on nostettu esille seikkoja, jotka ovat tuttuja suurelle osalle EOK:n jäsenistöä, mutta niin sanotun kulissioikeusvaltion säilyttämisen vuoksi julkisessa keskustelussa toistaiseksi suhteellisen vähäisiä. EOK:n selvitysten mukaan myös muissa järjestöissä niiden jäsenistö raportoi yhä suuremmassa määrin vastaavista ongelmista.
Seuraavassa on eräitä näistä Esa Lahtelan eduskunnassa kirjallisessa kysymyksessään esille nostamista EOK:n jäsenistön piirissä havaituista vakavista systemaattisista puutteista suomalaisten oikeusturvassa.
Suomessa virkamies valvoo virkamiestä ja asianajajaliittoon kuuluva asianajaja kollegaansa. Suomessa vain EOK:n asiantuntijakumppaneihin kohdistuu valvontaa, jossa on mukana myös oikeuspalveluiden kuluttajien edustus, sanoo EOK:n toiminnanjohtaja Jarmo Juntunen. - Arvostettu edesmennyt europarlamentaarikko A. A. Wuori totesi jo aikoinaan Oikeusolot 2004 -raportin yhteydessä julkisesti tiedotusvälineissä, että Suomessa on merkittävästi hyvä veli -korruptiota. Viranhoito on kehittynyt edelleen laittomampaan suuntaan, koska valvonta ei toimi eikä sanktioita määrätä. Asianajajaliittoon kuuluvat asianajajat ovat taloudellisesti riippuvaisia palkkion määräävästä tuomarista. EOK:n havaintojen mukaan tuomaria arvostelleiden riippumattomien asiamiesten palkkioita on eriarvoistavasti alennettu, lisää Juntunen.
Euroopan Komission heinäkuussa 2008 julkistaman Eurobarometrin tutkimuksen mukaan 15 % (795 069) suomalaisista on kokenut syrjintää tai häirintää viimeisen vuoden aikana. Eurooppalaisen Oikeusturvan Keskusliitto - EOK ry on myös tutkinut maaliskuussa 2007 oikeusturvan nykytilaa ja sen toteutumista Suomessa. Tutkimukseen osallistui 1 126 täysivaltaista 18 vuotta täyttänyttä kansalaista. EOK:n tutkimustuloksen mukaan 83 % vastaajista oli kokenut joutuneensa viranomaisten oikeusloukkausten kohteeksi vähintään kerran viidessä vuodessa. Tuloksen mukaan 18 % (792 087) kaikista Suomen täysivaltaisista kansalaisista oli kokenut oikeusloukkauksen vuosittain ja 38 % muutaman vuoden välein.
Komissiolle on esitetty myös tietosuojavaltuutetun ja oikeusasiamiehen havainnot henkilötietolainsäädännön toteutumattomuudesta kuntien verkkotiedottamisessa (EOAM 441/2/05 ja uutinen Ilta-Sanomissa 16.11.2007), joista ilmenee, että edes poliisi ei Suomessa noudata henkilötietolakia eikä edes 19 000 kertaa lakia rikkoneelle poliisille seuraa mitään sanktioita. Oikeustila on selkeästi päinvastainen kirjoitettuun lakiin verrattuna.
Oikeusministeriö valmistelee parhaillaan lainmuutosta, joka rajoittaisi liittoon kuulumattomien asiamiesten pääsyä oikeuteen. Asianajajamonopoli tarkoittaisi yhdistymisvapauden rajoittamista ja EOK:n kaltaisten toimijoiden toteuttaman puolueettoman valvonnan estämistä. Samaan aikaan virkavastuujärjestelmän valvontaa ei ole kehitetty lainkaan väärinkäytöstietojen perusteella, huomauttaa Juntunen.
Suomessa puolueettoman valvonnan puuttuessa virkarikokset jätetään systemaattisesti PL 118 §:n ja EIS 13 artiklan vastaisesti tutkimatta. Tilastot osoittavat, että 1970-luvulla ajettiin vielä useita virkarikosjuttuja myös tuomareita vastaan. Niiden määrä romahti 1980-luvulta lukien. Tämä ei johdu laillisuuden lisääntymisestä, vaan peittelykulttuurin syntymisestä, sanoo Juntunen.
EOK:n seurannan mukaan edes edellä kuvatuista tahallisista, toistuneista ja selvistä väärinkäytöksistä ei seuraa mitään virkamiehelle. Oikeusloukkauksen uhrin koko elämä usein tuhoutuu väärinkäytösten aiheuttamiin taloudellisiin ja terveydentilaa vaurioittaviin seurauksiin, toteaa Juntunen.
Esimerkkitapauksena oli kysymyksessä Lohjan käräjäoikeudessa käsitelty tapaus, jossa käräjäoikeus määräsi oikeusturvaloukkauksen kohteeksi joutuneelle lapselle 100 000 euron kuluvastuun.
Sanomat24 kirjoittaa.
Vastaukset 1
Vanhimmat
ollut kirjoittelemassa mitään.
Kukaan ei puhu että poliisinkin on viekavastuussa tai että poliisit ei syyllisty mihinkään laittomuuksiin.