Muutaman kerran olen kohdannut kummia juttuja. En tiedä onko ne mielikuvitusta, vai jotain muuta... Suvussa aina puhuttu vähän kuiskien enneunista ja muista, ja siitä kai jäänyt semmonen pieni taikausko kuitenkin =)
Joskus joku hipaisee mua päästä tai esim. selästä. Sellainen pieni painon tunne, mutta ei mitenkään pelottava. Mutta sellainen että huomaa helposti. Kuin joku laittas käden pään päälle lohdutukseksi tai hellästi antais vauhtia kädellään selkään.
Nuorena teini-iässä asuin vanhassa talossa jossa oli juuri kuollut mies. Näin kamalia painajaisia tai oikeastaan pidä niitä ihan valvetilan pelkotiloina siitä että mies seisoo sänkyni vieressä ja vaan tuijottaa. Se oli elämäni kamalimpia kokemuksia. Jouduin hakemaan näihin pelkoihin lääkitystäkin.
Ennen tätä ja tämän jälkeen sain myös muualla pahoja pelkokohtauksia, jossa olin varma että "joku mies" kävelee huoneeseen vaikka ketään ei pitäisi toisissa huoneissa olla. Tai että jossain "tuolla" on jotain joka haluaa minulle pahaa ja voi milloin vain ilmestyä ja "kaapata" johonkin.
Nykyään näen harvoin enää edes painajaisia, vaikka katson paljon kauhuelokuvia ja olen melko säikky vieläkin. Kissani käyttäytyy joskus oudosti, katselee pääni yläpuolelle tai jonnekin katon nurkkaan aivan kuin katselisi jotain tapahtumia siellä jota ei tietenkään ole olemassakaan.
Outoja juttuja! Hyvä olla ihmisellä mielikuvitusta? :S
Joskus joku hipaisee mua päästä tai esim. selästä. Sellainen pieni painon tunne, mutta ei mitenkään pelottava. Mutta sellainen että huomaa helposti. Kuin joku laittas käden pään päälle lohdutukseksi tai hellästi antais vauhtia kädellään selkään.
Nuorena teini-iässä asuin vanhassa talossa jossa oli juuri kuollut mies. Näin kamalia painajaisia tai oikeastaan pidä niitä ihan valvetilan pelkotiloina siitä että mies seisoo sänkyni vieressä ja vaan tuijottaa. Se oli elämäni kamalimpia kokemuksia. Jouduin hakemaan näihin pelkoihin lääkitystäkin.
Ennen tätä ja tämän jälkeen sain myös muualla pahoja pelkokohtauksia, jossa olin varma että "joku mies" kävelee huoneeseen vaikka ketään ei pitäisi toisissa huoneissa olla. Tai että jossain "tuolla" on jotain joka haluaa minulle pahaa ja voi milloin vain ilmestyä ja "kaapata" johonkin.
Nykyään näen harvoin enää edes painajaisia, vaikka katson paljon kauhuelokuvia ja olen melko säikky vieläkin. Kissani käyttäytyy joskus oudosti, katselee pääni yläpuolelle tai jonnekin katon nurkkaan aivan kuin katselisi jotain tapahtumia siellä jota ei tietenkään ole olemassakaan.
Outoja juttuja! Hyvä olla ihmisellä mielikuvitusta? :S
Vastaukset 3
Vanhimmat
ihmiset vaan siirtyy rajan taakse ja on siellä vaihteeks. On lohdullista, jos joskus saa tuntemuksen tutusta henkilöstä. Se tuntuu myös turvalliselta.
Kuollut mies ei ollut minulle millään tavalla tuttu, ja tuntemukset olivat kaikkea muuta paitsi turvallisia ja lohdullisia... Enkä ole ennen tuota tai tuon jälkeen ollut mistään asiasta niin poissa tolaltani kuin tuosta.
< Näin kamalia painajaisia tai oikeastaan pidä niitä ihan valvetilan pelkotiloina siitä että mies seisoo sänkyni vieressä ja vaan tuijottaa. Se oli elämäni kamalimpia kokemuksia. Jouduin hakemaan näihin pelkoihin lääkitystäkin. >
http://fi.wikipedia.org/wiki/Unihalvaus