Onko joku syrjäytetty demari saanut sairaalahallinnossa suojatyöpaikan. Sotkee nyt HUS´issa asioita, joista ei ymmärrä mitään. Vrt. Merikartano pienemmissä puitteissa.
HUS´in henkilöstön mitta täyttymässä.
Aarre
5628
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
..asiaan saisi, niin voisi kommentoida. Vaik'en demari olekaan :D
Sinänsähän nuo suojatyöpaikat eivät mitään uutta ole. Valitettavasti, sanoisi varmaan Marttikin...
...> Nenosen mukaan kyse on myös siitä, että suomalainen terveydenhoitojärjestelmä säilyisi sellaisena kuin se nyt on.
http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Husin toimitusjohtaja yllättyi arvostelun kovuudesta/1135239389754
Eikö suomalaisen terveydwenhoitojärjestelmän ongelmista ole kerrottu jo vuodesta toiseen?
Potilailla on siitä kovin konkreettisiakin kokemuksaia.
Johdon tasolla ei siis halutakaan tehdä mitään muutoksia, korjauksia, parannuksia?
..vielä lukematta.
Ristiriitaisia tunteita herättää tämä uudistus.
Nenosen lausahdus, "Jos saisin sen viestin läpi, että uudistus helpottaa lääkärin työtä eikä varmasti kavenna valtaa – koska lääkäri aina määrittelee tarvitsemansa resurssit – olisimme paljon pitemmällä", ihmetyttää.
Toki lääkärit voivat määritellä tarvitsemansa resurssit, kuten Nenonen niin viisaasti toteaa. Millaiset resurssit heillä todellisuudessa on käytössään onkin toinen juttu. Sen tietää Nenonenkin.
Toisaalta yksiköitä johtavat lääkärit ovat oppineet (pakon edessä) priorisoimaan hoidot ja hoidettavat. Siihen eivät kaikki pysty, eivätkä jaksa (ole jaksaneet..)
Ns. passiiviväestön raju kasvu kohonneine elinikä-ennusteineen ja aktiiviväestön supistuminen on yhtälö, jonka ratkaisu vaatii kipeitäkin taloudellisia leikkauksia. Mutta jostain muualta kuin terveydenhuollosta.
Kysymys on arvovalinnasta puhtaimmillaan. Montako auttavaa käsiparia palkattaisiin moottoritiekilometrin hinnalla?
Koko sotku on jälleen yksi esimerkki siitä, miksi terveyspalvelut tulisi ulkoistaa yksityissektorille. Siellä ymmärretään kuinka hommasta saadaan tehokasta ja kannattavaa ilman, että kaikenlainen pikkupolitikointi ja omien saavutettujen asemien puolustaminen ajaa kaiken edelle!
Ei se yksityistäminen auta tällaisessa tapauksessa. Yksityinen sairauden- ja terveydenhoito perustuu nimenomaan valtaosalta tauteihin joihin on olemassa standardihoito vaikkapa leikkaamalla ja kuntoutuminen on tämän jälkeen suoraviivaista.
Varsinaisen kuntoutuksen järjestäminen taitaa olla valtaosin kuntien perusterveydenhuollon varassa ja se toimii jossain paremmin ja jossain huonommin. Yksilöllistä kuntoutusta on varmaan saatavissa mutta ei riittävästi. Kelan kyky reagoida potilaan huonoon kuntoutumiseen on erittäin heikko (viiveet kuukausia tai vuosia esimerkiksi terapian kohdalla) ja sitä kautta on usein suora reitti sairaana työvoimatoimiston asiakkaaksi tai eläkkeelle.
Yksityistä terveydenhuoltoa kannattaisi käyttää ainakin työelämässä olevien kohdalla jos vaikka olkapää operoimalla päästäisiin kuntoutuksen kautta nopeasti töihin. Julkisella puolella kun saattaa olla pitkätkin jonot leikkauksiin. Näin kokonaiskustannukset (sairauspäivärahat ja menetetty työpanos) jäisivät pienemmiksi.
Suomessa on ongelmana julkisen sektorin monen eri toimijan (kuntien perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito ja Kela) tarve säästää ja pompottaa potilasta tai asiakasta instanssilta toiselle. Ilmeisesti kuntoutusta ei osata tai voida järjestää tarpeeksi hyvin terveysasemien tai Kelan toimesta joten pitäisikö potilaat pitää sairaaloiden kirjoissa niin kauan kunnes tämä on mahdollista? Silloin jonot pidentyisivät varmasti joka alalla moninkertaiseksi. Olisiko ratkaisu ottaa kuntoutuksen järjestäminen pois Kelalta ja ottaa kuntien perusterveydenhuolto sairaanhoitopiirien toiminnaksi tai vaikka ottaa koko toiminta valtion toiminnaksi?