Minkä ikäiseltä koiralta voidaan ruveta vaatimaan että koira tottelee käskyä? miten toimitaan jos ei kuuntele käsky sanaa?
milloin vaatia
tottelemaan?
6500
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Ei voi vaatia tottelevaisuutta jollei käskysanoja ole opetettu. Koiran pitää ensin oppia mitä kukin sana tarkoittaa missäkin yhteydessä. Esim. pentu irti ja kaikkoamassa Sinusta. Turha lähteä jahtiin. Odottele että koira katsoo Sinua silloin on otollista kutsua ja luonnollisesti palkita heti suoritusta. Kun riittävän monta kertaa kutsut tänne käskyllä ja palkitset koira alkaa ymmärtää käskysanan ja mitä siitä seuraa. Namia ja silitystähän siitä seuraa. Tästä alkaa koiraurasi "kouluttajana".
Tuohon ikä kysymykseen kukaan ei voi vastata. Sinun on vain itse mietittävä osaako koira pyydettävän asian niin hyvin että voit vaatia siltä sen. Ja vinkiksi, koira oppii hyvin nopeasti.
Se mitä tekee jos koira ei tottele riippuu koirasta ja tilanteesta.
Aina pitäisi pyrkiä siihen että koira koulutetaan positiivisesti mutta en näe mitään järkeä ohjeissa joissa koiraa ei saa ollenkaan ojentaa. Aina pitäisi olla nakkikäsi ojossa. Koiran pitää totella oli sitä palkkaa tai ei.
Mieti tilannetta jolloin koira on juoksemassa vaaralliselle tielle. Se on oppinut jo että ei ihan heti tarvitse tulla sillä saahan niitä kehuja sen viiden minuutin juoksentelun jälkeenkin.
Minulla on tällä hetkellä 8 kk vanha pentu. Siltä vaadin ainoastaan ehdottoman luoksetulon tällä hetkellä. Jos se temppuilee, menen sen luokse, otan poskista kiinni ja puhuttelen ankarasti. Ja näitä tilanteita ei ole usein. Sen jälkeen kutsun uudelleen ja kun tulee, se saa minulta jotain superkivaa palkkaa. Jossei muuta ole niin sitten retuutetaan keppiä tai vaikka minun tumppua jollei muuta ole. Pääasia että se tilanne puretaan ja koira tietää että se teki oikein. Jollekin koiralle riittää pelkkä vihainen katse ja omistajan selän kääntö. Toinen koirani on tälläinen. Siihen ei missään tapauksessa saa koskea.
Luoksetuloa aloin opettamaan heti kun pentu tuli kotiin. Positiivisesti palkaten omilla kehuilla, pallolla, makupaloilla ja ruokakupilla. Tätä teen edelleen. Joskus lenkille otan iltaruuat mukaan, kun koirat ovat vapaana, kutsun ja kun tulevat kehun suullisesti ja otan laukusta purkit ja ne saavat syödä iltaruuat siellä metsässä. Eli vahvistan koko ajan opittua. Enkä kutsu kun koirat haistelevat jollei ole ihan pakko. Silloinkin mielummin menen laittamaan ne sinne hihnaan kuin riskeeraan sen että ne eivät tottelisi. Epätodennäköistä mutta äijiä kun ovat ja ne tyttöjen hajut joskus ovat niiiin ihania.
Kun koulutan tokoa, ei-sana ja rangaistukset on pannassa. Silloin mennään pelkällä hauskalla leikillä eteenpäin. Jos koira tekee väärin, en huomio liikettä, vaan mietin että miksi se teki väärin. Pidän huolen siitä että koira onnistuu. Esim paikallaolo. Luen koiraa ja katson että aika ei ole liian pitkä jotta se tulisi epävarmaksi, palkkaan ennen sitä.
Eli, miten toimit, riippuu siitä mitä teet ja mitä koira osaa ja minkäluonteinen se on.
Jos epäröit, jätä rankaisematta ja käännä vain selkäsi jos et ole tyytyväinen koiran toimintaan. tämä toimii yllättävän monella koiralla. Käytän sitä itse paljon, myös tuon jästipään kanssa... Useimmiten se on se pahin palkka. Mutta sekin tilanne pitää purkaa pian leikillä tms.
Lisäisin vielä tuosta koiran rankaisemista ja puhuttelusta. Jos sitä joutuu toistamaan paljon, se ei tehoa. Koiran pitäisi muutamasta kerrasta heti oppia että se tekee väärin.
Kouluttajan tehtävä sitten on miettiä että ymmärtääkö koira mitä siltä vaaditaan, tarvittaessa vahvistaa haluttua asiaa positiivisesti ja mietiä onko rankaisu oikea ja tekeeko itse sen oikein
Hyvä kirjoitus, ja hyviä periaatteita ja toimintatapoja! Lisäisin tähän vielä sen että koirahan ei siis saa "palkkaa" kuten tässä kirjoitettiin. Koira saa "palkkioita".
Aivan samoin, kun koiraa ei "palkata" vaan sitä "palkitaan"
No tämä nyt oli tällaista saivartelua, pääasia oli kuitenkin todella oikein!
opetan kiellon ja luoksetulon yms. Kun tiedän, että koira osaa jossakin paikassa, vaadin siellä. Hiljalleen vaikeutan, pitkitän paikallaoloa, mutta vain todella hitaasti, että saadaan onnistunut suoritus. Luoksetulo on todella yksi tärkeimmistä, samaten mielestäni pysähtyminen. Sillä olen "pelastanut" yhden pentuni hengen, kun mies piti rappukäytävässä ilman talutinta vaikka olin kieltänyt. Joku tulikin yllättäen ulko-ovesta ja kakara juoksi vapauteen autotietä kohti. Olin opettanut SEIS! Se pystähtyi ja kääntyi katsomaan minua, samalla linja-auto pyyhälsi tietä pitkin...Irti, se on heti jakelussa. Ja noista en tingi. Enkä ala toistaa käskyjä, käytän muita keinoja sitten. Ja mahdollisimman vähän sitä kirottua ei-sanaa, koska harvemmin se osuu siten, että koira edes tietää, mitä ei saa tehdä. Ja toistoja toistoja, ja eri paikoissa, hiljalleen voi vaatia muuallakin kuin kotikulmilla. Todella, riippuu niin yksilöstä, mutta kuten joku totesi, oppiminen on todella nopeaa. Luoksetulossa en käsitä sitä, että ylipäätään leikitään piiloa koiran kanssa. Koiran tehtävä on pitää huoli, että on mukana ja SE ottaa kontaktin eikä omistaja, muuten se voi huoletta vaeltaa missä lystää kun tietää että kohta se mamma tai mikä onkaan tulee huhuileen tai menee puun taa piiloon ja kutsuu, tai pahimmassa tapauksessa juoksee perään. Jippii, juostaan kilpaa!
Kaikki, niin hyvä kuin paha, voi jollekin olla sellaista, mikä koko ajan toistettuna voi turruttaa koiran ja tappaa sen motivaation. Joku kestää 3 toistoa, joku 20, kuka minkäkin käskyn kohdalla nauttii, toinen taas pitää aivan eri asioista. Ole paljon kaksin koirasi kanssa, tutustu siihen, anna sen tutustua sinuun, löytäkää yhteinen kieli ja se superyhteys!!!
Olisipa kaltaisiasi enemmän. Laita joskus tuo kirjoitus omaksi aloituksekseen, että osuu useamman silmään.
Kiitos!