Mielestäni olen ihan suhtkoht hyvä kielissä, mutta yo-kokeet eivät tuo tätä esiin. Erityisesti kuuntelut ovat vaikeita. Kuulen yleensä mitä sanotaan ja osaan pudottaa yhden vaihtoehdon pois, mutta niistä kahdesta valitsen aina sen väärän. Mielestäni vaihtoehdot ovat todella tyhmiä. En osaisi valita oikeaa vaikka koko testi olisi suomenkielinen! Miksi nuo vaihtoehdot eivät voi olla selkeämpiä? Joskus täytyy valita kahdesta vaihtoehdosta se, joka "on enemmän totta" vaikka molemmat olisivat kuullun mukaan oikein. Joskus taas pitää itse osata päätellä oliko puhuja hyväsydäminen, naivi tai hauska. Mistä minä sen voisin päätellä? Miten tuollainen liittyy ollenkaan itse kuullunymmärtämiseen?
Riippuen kielestä kirjalliset osiot ovat sentään ymmärrettävempiä. Vaikka joskus ne avo-osiot ovat ihan omituisia, kun ei saa pisteitä, vaikka mielestäni olen juuri oikeat asiat poiminut tekstistä.
Vaikka tiedän kyllä, että en ole mikään L:n oppilas kielissä, niin silti koen, että kielten yo-kirjoitukset eivät vain tuo esille osaamistani.
Kärsiikö kukaan muu samasta ongelmasta? Vai täytyykö minun vain myöntää itselleni, että en ehkä olekaan niin hyvä kuin luulen? Vaikka ihan ok numeroita kielten kursseista saankin, niin niihin tietysti eniten vaikuttaa jonkun tietyn kieliopin hallitseminen ja sanojen muistaminen, yo-kokeeseen asiat pitää hallita täysin eri tavalla.
Riippuen kielestä kirjalliset osiot ovat sentään ymmärrettävempiä. Vaikka joskus ne avo-osiot ovat ihan omituisia, kun ei saa pisteitä, vaikka mielestäni olen juuri oikeat asiat poiminut tekstistä.
Vaikka tiedän kyllä, että en ole mikään L:n oppilas kielissä, niin silti koen, että kielten yo-kirjoitukset eivät vain tuo esille osaamistani.
Kärsiikö kukaan muu samasta ongelmasta? Vai täytyykö minun vain myöntää itselleni, että en ehkä olekaan niin hyvä kuin luulen? Vaikka ihan ok numeroita kielten kursseista saankin, niin niihin tietysti eniten vaikuttaa jonkun tietyn kieliopin hallitseminen ja sanojen muistaminen, yo-kokeeseen asiat pitää hallita täysin eri tavalla.
Vastaukset 9
Vanhimmat
itsellesi, että ainoastaan LUULET olevasi hyvä. Voit hyvin osata kieliä, mutta et osaa yo-koetta, joka on tietynlainen tapa testata osaamista. Onneksi meillä on ope, joka opettaa meitä nimenomaan selviämään yo-kokeesta eikä hörhöile yrittämällä opettaa kaikkea keskustelua tai muuta sellaista, jota ei yo-kokeesa tarvitse.
Meidän koulussa ruotsissa ja englannissa on aika paljon juuri keskustelua/ääneen lukemista. Ei niissä ole tainnut koskaan tulla läksyksi mitään luetunymmärtämistä eikä meille ole edes juurikaan opetettu, miten niistä valita oikea vaihtoehto. Paitsi nyt ruotsin kertauskurssilla vähän tuota otettiin.
Vaikka ihan hyvin ymmärrän englanninkielisiä ohjelmia ilman tekstityksiä ja ruotsinkielisiäkin (sanavarasto ei vaan niin suuri kuin englannissa) niin kuunteluissa se ei kyllä esille tule.
Aika paska opettaja, kun opettaa vain kirjoituksia varten. Yo-koe ei anna lähellekkään realistista kuvaa kielitaidostasi ja harva koetuloksilla oikeasti tekee jotain. Kielelliset taidot ja etenkin puhekyky on ne asiat, jotka oikeasti ratkasee pääsetkö duuniin mihin englantia edellytetään, ei a4:lle printattu kirjain.
oppilaista suuri osa on päässyt juuri sellaisiin hommiin, jossa kielet ovat tärkeitä. On nimittäin niin, että kun opettaa yo-kokeeseen, niin siinä se kielitaito karttuu.
Minäkin olen nyt harjoittelijana suuressa firmassa, jossa oli kielitaidon testi. Ja huomasin, kuinka hyvin olin sen opettajan opetuksessa asiat oppinut ja myös uskallan puhua hyvin. Eli ei se mikään paska opettaja ole vaan todella hyvä.
Joo, mutta mieti millanen kielitaitos jos tavoittena olis ollu vaikka hyvä puhekyky eikä yo-tokariin hyvä arvosana. Kyllähän sä nyt ittekkin tajuat, että päätavoitteena yo-kokeet tuottaa vaan kieliopillisesti täydellisiä lapsukaisia, jotka eivät sitten saakkaan suutaan auki tositilanteessa.
No, olen kyllä samaa mieltä, ettei yo-koe, etenkään kuuntelu, mittaat oikeaa kielen osaamista. Meni se yo-kuuntelu silti minulta todella hyvin, mutta se ei tosiaan johtunut ainoastaan hyvästä kielitaidostani, vaan myös loogisesta päättelystä, jota tämän syksyn ena-kuuntelussa joutui harjoittamaan.
Mielestäni myöskään kirjalliset monivalinnat ja avot eivät mittaa todellista kielitaitoa - ennemminkin ne luetunymmärtämiset sitten. Monivalinnoissa on niin helppo olla huolimaton, ettei se ehkä mittaa aitoa osaamista, vaan tiettyä ajattelutapaa - jotkut kysymykset ovat onnistuneita ja kertovat aidosti esimerkiksi prepositioiden hallinnasta, mutta joskus tuntuu, ettei oikein mikään ehdotetuista sanoista ole sellainen, jota itse käyttäisi.
Mutta uskon saavani ainakin e:n kaikista lukemistani kielistä. Kyllä yo-kirjoitusten menestys korreloi kielen osaamisen kanssa, mutta ei mittaa sitä täysin.
Tietysti jos ei kielessä hyvä ole, niin tuskin yo-kokeestakaan kovin hyvää numeroa voi olla. Mutta lähinnä itseäni ärsyttää se, että kaikki tehtävät ei mielestäni pysty tuomaan esiin kirjoittajan oikeaa kielitaitoa. Monivalinnoissakinhan voi periaatteessa ihan vahingossa valita oikean. Näihin kokeisiin tarvitsee siis kielitaidon lisäksi myös tietynlaista ajattelumallia, jotta osaa valita oikeat vaihtoehdot.
Logiikkaahan siihen vaaditaan, että osaa valita YTL:lle mieluiset vaihtoehdot. Ei sitä kielitaidoton välttämättä hallitse ( ja tuskin kukaan sattumalta valitsee kaikkia oikein) mutta ei siinä pelkällä kielitaidollakaan pärjää. Itse käytin kuuntelussa apuna englannin kielitaitoni lisäksi tietojani myös muista kirjoittamistani aineista päättelyn apuna.Kertoo huonosti tehdystä kokeesta.
että kieltä oppii, kun menet pidemmäksi ajaksi kyseiseen maahan töihin tai opiskeleen. Ongelmia suurinmaksi osaksi tuottaa ihmisten eri murteet esim. juuri englannissa, eri maiden välillä.
Intiassa kuulemma englantia osataan puhua, muttei siitä kukaan mitään ymmärrä, jos ei siellä ole pidempään viihtynyt, ei edes britit.
Lukiohan noin muutenkin on kielien kannalta täysin hyödytön laitos, enemmän opit, kun menet vaikka nettiin keskustelemaan englantilaiselle sivustolle. Cheers.