polkupyöräilemaan. Onko vapaata pappaa jolla on pyöränsä lisävarusteena sellainen mummun istuttava sivuvaunu?
Papan kanssa
luontoretkelle :)
28601
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 28
Vanhimmat
sivuvaunu. :)
voihan polkupyöränperään laittaa kottikärryt, ja ei ku menoksi.
Löytyykö niitä pappoja polkemaan, se on taas eri-asia. Katsotaan.
olisi sellaiset maitokärryt, missä ennen maitotonkkia kuljetettiin tien varteen. Ne eivät kaatuisi niin helposti kuin kottarit:)
taitaa tuo muisti vähän heittää. Huimausta tulee kovasta kyytistä. Pappatunturi ei siis käy eikä pappamoottoripyörä. Vaan sellainen pappariksapolkupyörä. Silloin on papalla lihakset kohtallaan.
on parempi. :)- ei tarvitse tangolla istua.
mitä jos kaurapellon karhu tekee valehyökkäyksen tilalta papan-nielevän hyökkäyksen. Olisikohan se mersu?
Petäjäveden karhusta jolla isot käpälät. Ei auta maitokärryillä istua: ihan olis kuin talviruokana tarjottimella.
tai joku muu katollinen, ikkunallinen, ajoneuvo.
neliveto korkeilla tuplapyörillä ;))??
niin kovaa vauhtia, ettei karhu tavoita;=))
Tai rakentaa kuomu suojaksi:)
Alkuun onkin tasaista, voi olla hiukan myös myötämäkeä. Vaan sitten se alkaa. Ei arvannut pappa mummun kyytiin ottaessaan miten paljon vastamäkeä tielle osuukin. Pappa polkea jullittaa hikipisarat otsalla mäkeä toisensa perään ylös, sillävälin mummu istuu nyrpeän näköisenä vauhdin hitaudesta maristen kottikärryssä lukien anna- lehteä. Rättiväsyneenä pappa päättää ottaa parit siiderit, johan rupes matkanteko luistamaan, pappa ottaa lisää siideriä, vastamäki muuttuu jo myötämäeksi, mummu huutaa jo kauhuissaan kottikärryissä. Ei pappa kuule, hihkuu vaan lisää siideriä, eikä huomaa mutkaa, pyrän jarrut ei pidä, ja pappa lentää pyöränsarvien yli katajapuskassa olevaan kusiaspesään. Mummu köröttelee kottikärryissä rinteen alla olevalle uudelle tielle, jossa odottaa jo toinen pappa pyörineen.
Sen pituinen se.
surullinen kertomus. Pappa haetaan pois muurahaispesästä uuden apupapan kanssa ja etitään papalle ioisempi mummukka jonka käet ovat kiltit, hymy hersyvään nauruun levenevä ja punaiset posket ja huulet.
peliin, mumma löysi heti uuden paapan, ja ihan ulkoilu reissulla. :))
väsynyt, pappa on väsynyt. Ei pappa jaksa lähteä polkemaan. Pyöränrataskin on vääntynyt ja kumi puhjennut. Nähdessään iloisen mummukan lähestyvän papalle nousee pal kurkkuun ja hengitystä alkaa ahdistaa. Viimeisillä voimillaan pappa säntää karkuun ja kiipeää suuren kuusen latvaan, jossa kuuntelee mummun huhuilua illan himmetessä.
pappaa ei löydykkään, että karhun voittaisi juoksussa tai painissa. Siinä mummun osana olisi jäädä tien ja karhun poskeen.
uusi herttainen sytyttää nuotion, pistää nikiposkisen pannun kuplattamaan kahveetaa ja tikunnokkaan taikinapllukoita paistumaan ja kaivaa kalakukon repusta .... jo tippuu kuola puusta ja kohta pappakin väsynyt .... siinä kuukin nousee taivaalle, liinut livertävät ja karhu pitää suvet loitolla.
onnellinen loppu. Mummukka nostaa papan omiin kottikärryihinsä, ja päättää hoitaa papan kuntoon. Nähdessään papan kovasta polkemista riutuneen ja näivettyneen vartalon, mummukan lempeät silmät kostuvat ja mummukan ennestään suuri sydän laajenee kaksinverroin suuremmaksi. Mummukka alkaa laittaa papalle hyviä ruokia, muistaa äidin ohjeen , tie miehen sydämeen vie vatsan kautta. Ja pappa syö, pappa syö niinkuin jokainen ateria olisi hänen viimeisensä. Mummukka ei huomaa, kun papan ,ennen niin hoikan, vatsan ympärille alkaa kerääntyä ylimääräinen panta. Mummuka houkuttelee eräänä päivänä papan luontoretkelle, pientä vastamäkeä ritirinnan mummukan kanssa noustessa papan hengitystä alkaa ahdistaa, pappa kaatuu rintaansa puristaen maahan. Viimeinen näky, jonka pappa näkee, ovat mummukan huolestuneen lempeät kasvot, Niin mummukka sitten haikeana sytyttää kynttilöitä ja kastelee kukkasia papan haudalla.
Tämä oli onnellinen loppu.
Sen pituinen se.
huutaa kauhusta, herää ojanviereisestä pusikosta. Huh, se oli vain unta, pahaa unta. Tuossa se pappa kiilloittelee kumiratsuaan posket hehkuen ja maha on litteä kuin pyykkilauta ja komeat reiret kiiltelevät auringonpaisteessa. Mummukka painaa visusti mieleensä: vin kolme kanelipullaa papalle kahvilla.
aikansa kiroiltuaan mummukan sitkeyttä, rahmuaa alas kuusesta, istuu varovasti toiselle puolen nuotiota. Ottaa sitten mummukan keittämää kahvia ja muummukan tarjoamaa pullaa, maistuvatkin oikein hyviltä. Tuuli puhaltaa savun papan simiin, niin pappa lähemmäksi mummukkaa, kylmäkin alkaa selkäpiissä tuntua. Pappa siirtyy ihan mummukan viereen. Mummukka kaivaa nyytistään huovan, jonka levittää kummankin hartioiden ylle, leikkaa isoja kimpaleita kalakukkoa. Pappa tuntee mummukan hyväntahtoisen lämmön, ja papan karvas mieli alkaa pikkuhijaa sulaa.
Tarinan loppu tuli jo tuossa alempana kirjoitettua
ensimmäistä kertaa pappia kyydissä. Kiitos kanelipullista. Mitä minä antaisin mummukalle, tohtisinko, en taida, mitenkähän on, no yritän, uskallan minä antaa virtuaali halauksen, selkään taputuksen ja kainon pusun poskelle näin hyvän tarinan päätteeksi Mummukalle.
Hyvää päivänjatkoa.
mummukan nyt kelpaa kellahtaa oikeille iltanokosille ja huokasta tyytyväisyydestä.
lopulta huonosti käynyt, tai no miten nyt ottaa. elääkkö pitempään kuivempaa elämää yksin, vai elääkkö lyhyemmin mummukan lämpimässä syleilyssä kanelipullia ja kalakukkoa syöden, siinä vasta valinnan paikka, ei elämä ole helppoa.
kantavat papat ymmärtävät, että syksyinen viima ei tee hyvää eturauhaselle, niin että autonpenkki, autonpenkki. Käy se viima vaudissa sivuvaunuunkin, jos se mummu itsensä sinne änkeää, mitä siitä seuraa, antibioottikuuri.
sellainen kotoisaksi pehmustettu, lämmitetty ja sisustettu panssarivaunu omalla kuskilla niin pappakin saisi kyytiä :)
aivan ku vr, hoitaa homman, makuuv........ :)
sanoit, oma idän-pikajuna moternina versiona: on hyvä kesät talvet ja ei tarvitse pelätä että putuaa taivaalta.
Papan pitää itse vaan rattia vääntää, vaikka kyyti on joskus kovan puoleista ja tietkin on välillä koloisia.
on poikia silloin kun on vehkeet ja vempaimet kysymyksessä.