Haaveilen omasta lapsesta, enemmän kuin mistään muusta. Ympärillä ihmiset saa ihania vauvauutisia. Minä olen runsaasti ylipainoinen, kroonisesti sairas ja sänkyasiatkaan ei ole kohdallaan. Kaikki siis päin helvettiä... Mä oon niin maassa ja itken kaiket illat, ettei mies huomaa. Se vaan vetää raivarit ja alkaa selittää et kyl me saadaan lapsia. Mä en vaan kestä, oon saanut tosi paljon taistella monen jutun eteen ja tän lapsiasian oon yrittänyt tehdä vaik mitä. Aloitin painonvartijat ja yritän koko ajan liikkuu enemmän, että paino putois. On yrittänyt muuttaa ruokavalio, mutta välillä tulee retkahduksia sen myönnän. Olen ottanut käyttöön lääkärin määrämiä tabletteja ja lopettanut niitä pikkuhiljaa, jotka on vaarallisia sikiölle. Mutta musta tuntuu, että kaikki lääkärit näkee vaan lihavan naisen, joka ei oo valmis tekee mitään. Sängyssä menee muuten hyvin, mutta mieheni ei saa ollenkaan siemensyöksyjä vaikka yhdyntä kestäis tunnin. Mutta käsipelillä kyl onnistuu. Tunnen itseni niin rumaksi ja epäonnistuneeksi... Asiasta, kun yrittää puhua ja ehdottaa terapiaa tms. niin sitten mies suuttuua, eikä asiasta kannata enää puhua. Mä oon vaan niin väsynyt kaikkeen, töistä ei tule yhtään mitään, kun mietin näitä asioita. Masennus pukkaa päälle ja tekis mieli vaan lyödä hanskat tiskiin. Mutta kun ainoo haave on saada lapsi, niin tuntuu ihan tosi paskalta et siitä pitäis luopua.
Kiitos sinulle, joka jaksoit lukea. Mun täyty vaan saada tää ulos, etten mä ihan murru. Jos ei oo mitään rakentavaa sanottavaa, ei tartte kommentoida. Mä tiedän, et se on mun oma vika et oon lihava ja muuta... Ei sitä tartte mulle kertoa, kyl mä tajuun, mikä on vikana. Mä oon vaan niin väsynyt, esittämään et kaikki on hyvin, vaikka sisällä mä huudan kurkku suorana.
Kiitos sinulle, joka jaksoit lukea. Mun täyty vaan saada tää ulos, etten mä ihan murru. Jos ei oo mitään rakentavaa sanottavaa, ei tartte kommentoida. Mä tiedän, et se on mun oma vika et oon lihava ja muuta... Ei sitä tartte mulle kertoa, kyl mä tajuun, mikä on vikana. Mä oon vaan niin väsynyt, esittämään et kaikki on hyvin, vaikka sisällä mä huudan kurkku suorana.
Vastaukset 5
Vanhimmat
... joskus rankimman kautta. :( Ikävä kuulla pahasta olostasi ja sairaudestasi.
Tilanteesi kuulostaa siltä, että et/ette välttämättä itse selviä tuosta tilanteesta ilman ulkopuolisen neuvoja. Hae siis rohkeasti apua! Kaikesta ei tarvitse selvitä yksin eikä ongelmien kanssa kannata jäädä sängyn pohjalla murehtimaan.
Ennen kuin olette valmiita saamaan lapsia, teidän tulee saada parisuhteenne kuntoon. Sinun täytyy voida luottaa puolisoosi myös vaikeissa tilanteissa ja nyt selvästikään et voi. Raahaa miehesi vaikka väkisin terapiaan, jos ei muu auta. Yritä saada hänet näkemään paha olosi ja se, että tarvitset nyt häntä enemmän kuin koskaan ja että oikeasti uskot terapiasta olevan teille apua. Kirjoita hänelle vaikka kirje tai näytä hänelle tämä tänne kirjoittama tekstisi? Tiedän, että se saattaa kuulostaa tyhmältä, mutta olen monesti kuullut tuon toimivan. Paperille ajatukset on helpompi koota ja siitä ne on hyvä myös toisen lukea. Se myös näyttäisi, kuinka tosissasi olet asiasi kanssa. Kokeile ihmeessä!
Itsetuntosi tuntuu myös olevan melko pohjissa. Siihen sinun kannattaisi myös kiinnittää huomiota. Ehkä psykologin tms. kanssa voisit puhua myös tästä asiasta? Itselläni on myös melko huono itsetunto, joten sikäli olen huono ihminen neuvomaan... Mutta minä ainakin haluaisin parantaa itsetuntoani ja jonain päivänä varmasti siitä vielä käyn juttelemassa työpaikan psykologin kanssa. Heti kun saan tarpeeksi rohkeutta. ;)
Uskon, että yksi syy epäonnistuneisiin laihdutusyrityksiisi on huono henkinen vointisi. Laihduttaminen jo itsessään on niin iso asia, että se vaatii lähes täydellisen keskittymisen ja tällöin elämän muuten tulisi olla tasapainossa. Esimerkiksi tupakoinnin lopettamista ja laihduttamistahan ei suositella yhtäaikaa tehtäviksi, koska ne ovat molemmat niin vaativia juttuja, että se olisi liikaa ihmisen psyykelle (ei tietenkään kaikille, mutta näin yleisesti ottaen). Älä siis syytä itseäsi, vaan anna laihdutukselle aikaa ja ole kärsivällinen.
Todella hienoa on se, että olet liittynyt Painonvartijoihin ja muuttanut ruokavaliotasi. Se on jo iso askel. Retkahduksia sattuu kaikille, eikä niistä kannata syyllistää itseään. Tärkeää on se, että yrität pääsääntöisesti syödä terveellisesti. Oletko muuten käynyt ravitsemusterapeutilla? Heitä työskentelee ihan terveyskeskuksissa ja itse ainakin tapasin kerran todella mukavan terapeutin, jolta sain paljon käytännön apua ruokailuni suunnitteluun.
Miehesi ongelmaan en näin naisena osaa juurikaan sanoa mitään... Ilmeisesti tuo on kuitenkin vain joku psyykkinen ongelma, kun itse siemensyöksy kuitenkin onnistuu. Onko tilanne aina ollut tämä, tai siis onko hän koskaan onnistunut laukemaan yhdynnässä vai onko tuo ongelma ilmaantunut vasta myöhemmin? Tuosta voisi myös olla hyvä puhua jollekin, vaikka uskon kyllä että asia on miehelle todella arka... Hankalaa. :/
Tässä hieman tällaista keittiöpsykologiaa. :)
Kehottaisin sinua nyt aikailematta hankkimaan apua. Sanoit itsekin, että masennus pukkaa päälle, joten nyt olisi korkea aika tehdä asialle jotain. Jos sairastut masennukseen, voit pahimmillaan joutua hylkäämään vauvahaaveet moneksi vuodeksi, sillä masennus on vakava sairaus, josta parantuminen vie oman aikansa. Eikä masentunut äiti ole koskaan hyvä lähtökohta perheen perustamiselle.
Hyvä, että itse tiedostat tilanteesi ja sen mikä on huonosti. Se on jo paljon, usko pois! Nyt sinun täytyy vaan ottaa se ratkaiseva askel ja pyytää apua vaikeuksiesi kohtaamiseen. Yksin on vaikea selvitä noinkin monimutkaisesta tilanteesta.
Voimia ja elämäniloa sinulle! Usko haaveisiisi ja itseesi. Minusta kuulostat hienolta ihmiseltä ja toivon, että sinulle vielä lapsi joskus suodaan. :)
mikä mua pisti silmään kun kerroit että miehesi ei saa siemensyöksyä. rupea treenaa sisäisii vatsalihaksia ja "niitälihaksia" en nyt muista nimeä :) niitä voi treenata leffaa katsellessakin.. eli jäännität niinkuin pidättäisit pissaa.. tiiätkö. esim 10s kerralla 20kerran toistoja ja jatkat vaan kolme sarjoissa ja lisäät niitä mahd. mukaan.. ok? samoin rakastellessakin treenaat niitä.. miehesi ei tarvi tietää mitään niistä! tää vähentää mm virtankarkailua syynytyksen jälkeen kun aloittaa vaan tarpeeksi ajoissa, tai sanottaisko näin parempi myöhään kun ei milloinkaan! toivottavsti oli jotain apua ja tsemii teille!
niin.. en yhtään kyllä ihmettele sitä jos miehesi ärhtää terapia jutuille.. sillä nainen pystyy parantaa miehen "kiihkeyttä" omalla voimalla silloin miehenkään ei tarvi turvautua omaan käteen. terapia ihminen ei pysty vaikuttaa siihen mitenkään, tai Luulen näin . voit tarkistaa omaa kuntoasi myös niin että kun pissaat niin pystytkö keskeyttämään sitä ja jos et niin sulla on "löysät" paikat.
Hei,
hienoa että löysit paikan jonne purkautua.
Tiedätkö mitä, minusta tuntuu että sinulla muuttuu nyt elämä parempaan päin!
Painonvartijat on tosi hyvä juttu (itseki olen siellä, 13kg lähtenyt ja toinen mokoma saa luvan lähteä vielä) ja painonhallinnassa itse ainakin huomaan, että se ensimmäinen repsahdus on kohtalokas, koska siitä se ajattelu muuttuu että "voin mä nyt repsahtaa, viimeksi palasin ruotuun ihan hyvin".
Mutta jos otat sellaisen asenteen, että huomisesta eteenpäin et enää repsahda esim 2kk aikana ollenkaan, ja sitten yhtenä päivänä voit herkutella miten haluat, voin vannoa että kiloja lähtee sulla 5-10kg ja päälle saat itsekurillisen ajattelun!
Ennen vauvaa ota laikkariprojekti asiaksi, ja samoin miehen kanssa asioiden hoitaminen.
Vauvan saatte varmasti myöhemmin sitten, ja sinusta tulee hyvä äiti!
Jaksamista!
voisiko olla mahdollista että miehesi ei vielä halua lapsia tietoisesti tai tiedostamattaan ja siksi ei saa siemensyöksyä.minusta se olisi kaikista todennäköisin syy. ja mitä lihavuuteen yms,riittämättömyyteen tulee,näet asiat vain harmaina,et todellisina.oikeasti olet todella kaunis ja rakastettava varmasti monen mielestä,esimerkiksi ei poikakaverisikaan sinua olisi halunnut jos oikeasti olisit niin kamala kuin kuvailet itsesi,vai onko poikakaveri mielestäsi sokea,tyhmä ja sadisti,luota hänen arvostelukykyyn ja tunne olevasi rakastettu! mitä lapsiin tulee,niitä tulee sitten kun teille molemmille se sopii,yritä hetkeksi hillitä haluasi ja aloita jotain kongreettista joskus tulevan lapsen eteen,vaikka kutomaan tai neulomaan villahaalaria,mutta älä hoe tai mitenkään höpöttele miehellesi nyt hetkeen koko vauva jutusta,anna sille ja itsellesi tilaa hengittää. ja vaikka tämä mitä nyt sanon on kulunut fraasi ja sen kaikki jossain vaiheessa kuulee,niin nauttikaa ja viettäkää ihanaa yhteistä aikaa,nimimerkillä,tyttö nukkunut välissä 1,5v... tsemppiä ja yritä hengähtää,kokkaa illaksi miehellesi ja sopikaa jonkinlainen suunnitelma jonka molemmat hyväksytte koskien lastenhankintaa.