Miksi venäläisestä tuontipuusta maksetaan enemmän kuutiolta kuin kotimaisille metsänomistajille samansta puusta?
Miksi tuontipuusta maksetaan enemmän?
Veikkoo
352527
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 6 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 35
Vanhimmat
1. Kuitupuun hinnalla ei ole käytännössä mitään merkitystä lopputuotteen hintaan. (max 4%). Enemmän vaikuttaa kaikki muut tuotannontekijät.
ks. linkki sivu 12 ja huomioi, että puuraaka-aineen hinnassa on koko osto- ja korjuuketjun ja kuljetustenkin vaikutus. Raaka-aineen ostohinta on n. 1/3. Vaikka tieto on v. 2003 ei se ole kummoisesti muuttunut, hintataso polkee paikallaan.
https://oa.doria.fi/bitstream/handle/10024/4814/TMP.objres.870.pdf?sequence=1
2. Puun tuonnilla ja sillä pelottelemalla on pystytty tehokkaasti alentamaan ennestään pientä kotimaisen puun hintaa. Nytkin poljetaan 90-luvun hintatasolla, eli reaalihinnat ovat roimasti laskeneet, tuonnini ansiosta.
tuoreempaa hinnan vaikutustietoa (v. 2004) alla olevan linkin sivulla 29
http://www.metla.fi/julkaisut/suhdannekatsaus/2006/suhdanne_06_luku2.pdf
nyt kun energian yms. hinta on noussut, puuraaka-aineen vaikutus entisestään pienenee.
Tuota jäin vaan miettimään, että mitä nuo "kauppatavarat" kustannusrakenteessa ovat, niiden vaikutus kun on suurempi kuin puuraaka-aineen.
toki, puutuoteteollisuudella puun hinta on merkittävämpi, mutta massa- ja paperiteollisuus kai nykyisin suurinta porua tuottaa.
Ja nyt siis teollisuuspamput on vaikean paikan edessä, kun joutuisivatkin maksamaan kotimaisesta raaka-aineesta sille kuuluva hinta.
Ja voi voi, osakkeesta saatava voitto pienenee...nyyh!
on kyseisen tilaston mukaan melkein 11 prosenttia kokonaiskuluista ilman kuljetusta ja korjuuta.
Sillä pelkällä kuitupuulla ei kyllä valmisteta kun noin 30-40 prosenttia Suomen sellusta ja paperista, puukustannukseen täytyy huomioida koko puuraaka-aine, myös heke joka tulee lähes täysin suomalaisten metsänmyyjien metsästä.
Tuo n4ljä prosenttia on selvää harhaanjohtamista sellaisille jotka ei tiedä mitään, voivat jopa luulla että koko puukustannus on noin pieni.
on selvästi yli kymmenen prosentin, 10,4 prosenttia,
vääristelyt vain jatkuvat.
osuudet valmiin tuotteen hinnassa,jaoteltuna eri raaka-aineryhmittäin?
Kysessä sellutonnin valmistus,jossa käytetään puuraaka-aineen osalta myös kuitua jota ei hierretä tai keitetä pelkästään kuorellisesta puusta.Lisäksi kustannuksissa on otettava huomioon selluuprosessin antama energia joka alentaa raaka-ainekustannuksia hankitun puun osalta.
mitä puuta, mutta puuraaka-aineen osuus valmiista tuotteesta on yli kymmenen prosenttia ja te täällä mainostatte että vain korkeintaan neljä prosenttia ja tyhmät kaupunkilaiset sitten uskoo teidän propakandaa.
Eihän ne voi uskoa että vain kymmenesosa kustannuksista on puukustannusta puunjalostusteollisuudessa?
Eikä sitäkään että täysautomatisoidun jalostuslaitoksen työvoimakustannukset ovat suuremmat kuin puuraaka-aineen ostokustannukset?
Ja jos tuosta puuraaka-ainekustannuksesta karsitaan pois työkustannukset (puunkorjuu, kuljetus, jne) niin vain kahdeskymmesosa päätyy itse puuraaka-aineen tuottajalle.
Eihän tyhmä kaupunkilainen voi tuota uskoa - eihän?
puukustannus on ilman korjuu- ja kuljetuskustannuksia yli kymmenen prosenttia.
Näinhan se on, kohta täällä suamessa tehdä kuin..........hmmm ei tu ny mieleen.
tietokoneita myydään 2 prosentin katteella. huh
miten se liittyy metsätalouteen?
Oon tässä miettinyt, kannattaako vielä myydä yhtään närettä, mihin suuntaan tuo mahtaa mennä? Teollisuus tietty itkee ja uhkailee pakkokeinoilla ja vaikka millä toimenpiteillä, mutta oikeasti: puuntuontihan käytännössä loppuu itärajan takaa kohta. Täytyyhän puuta saada teollisuudelle ja sahoille.
Jos olet rahantarpeessa, myy pois. Mutta aika varmaa on että puun hinta tulee korjaantumaan, joten jossei ole pikkurahan puutetta niin anna lihoa.
Vuonna 1995 maaliskuussa myin edellisen kerran, pystykauppana:
Mäntykuitu 113 mk
Kuusikuitu 123 mk
Koivukuitu 103 mk
Silloinen kuukausipalkkani vastasi 75 mottia koivukuitua.
Nykyisellä palkallani samassa hommassa ja palkkaluokassa pystyisin ostamaan lähes parisataa mottia koivukuitua.
Siinä suhteessa puun hinta on laskenut.
Eihän tuosta ole mahdollista kuin hinnan nousta, eihän? En ainakaan minä myy vielä...
Tilannetta ei suoranaisesti määrittele kulloinenkin rahantarve metsänomistajalla ... tai näin ei ainakaan pitäisi olla.
Nythän on pulaa harvennuspuusta ja sen myynnin ajankohtaa ei määrittele rahapula eikä puun hinta.
Nythän on pulaa harvennuspuusta ja koska sen myynnin ajankohtaa ei määrittele rahapula, niin kysynnän pitäisi vaikuttaa puun hintaan.
...tai näin sen ainakin pitäisi olla
Kysynnän ja tarjonnan laki ei pelaa harvennushakkuiden osalta ... varsinkaan ensiharvennusten.
Harvennushakkuiden ajankohdan määrää metsän senhetkinen tilanne, ei senhetkinen puun hinta ... tai näin sen ainakin pitäisi mennä.
Mutta kun se menee suurimmalla osalla metsänomistajista niin että ensin ajatellaan hintaa ja sitten vasta harvennuksien ajankohtaa.
Olen juuri saanut Stora Ensolta tarjouksn (ainoa).
Kokonaissumma on 17,5 prosenttia pienempi kuin se summa, mikä on laskettu ennen hallituksen "veroporkkanaa" olleesta hintatasosta.
Lisäksi korjuuaika olisi niin pitkä, että vero olisi taas 28 prosenttia.
Summa summarum:
Puutavaran hinta yleensä nousee syksyllä. Jos oletetaan, että se olisi ennallaan ja hallitus ei olisi esittänyt "veroalea", olisin maksanut veroa 28 %.
Nyt maksaisin Stora Ensolle 17,5% ja valtiolle 28%.
Ei juuri houkuttele, vai mitä?
Niinkuin arvasin, hallituksemme pelasi suoraan
metsäyhtiöiden pussiin, tai sitten asiantuntemus
on todella heikko.
PS. Jo vuosia olen saanut tarjouksen vain Stora Ensolta. Yhtiöt muodostavat selvästikin kartellin:
toisen reviirille ei mennä, kilpailua ei ole.
Jos et halua myydä niin anna lahota puut metsään. Sillon ei tartte maksaa 17.5% Storalle eikä 28% valtiolla. Pelkkää voittoa!
Jos et halua myydä niin anna lahota puut metsään. Sillon ei tartte maksaa 17.5% Storalle eikä 28% valtiolla. Pelkkää voittoa!
------------------------------
UNFUKCINBELIEVABLE
pajos sulla poika on noita lahopuita, takan sytykseen? ja sun pikkupuut kasvaa sillai, että 20 vuoden päästä vois karsia?
-pikkuMyy
et jotkut ei tajua. "puita" on saatu ja sitten ihmetelään: (How come). Lainaan tähän ASIAA:
>"Kysynnän ja tarjonnan laki ei pelaa >ensiharvennusten."
KUULOSTAA POLIITIKON PUHEELTA:::
Harvennushakkuiden ajankohdan määrää metsän senhetkinen tilanne, ei senhetkinen puun hinta ... tai näin sen ainakin pitäisi mennä.
JEPJEP, maailmassa on paljon asoita miten niiden
pitäisi mennä....
>Mutta kun se menee suurimmalla osalla >metsänomistajista niin että ensin ajatellaan >hintaa ja sitten vasta harvennuksien >ajankohtaa.
eli neuvosi on: myy mahdollisimman halvalla
ennen kui kuolet?
PS.erkele on myyty, istutettu ja harvennettu. mitäs haluaisit...
T: tuleva pomo (en kerro mihin pfirm :)
Tulevalle pomolle terveisiä, että olipa vailla asiantuntemusta oleva setti.
Kyllä niitä harvennuksia voi paremman hinnan toivossa siirtää vaikka hamaan tulevaisuuteen. Onhan sekin keino yrittää lihottaa sitä tilipussia että luulee saavansa paremman hinnan tiheästä ja riukuuntuneesta pääteleimikosta.
Jos tulevan pomon perikunnalle riittää perinnöksi se että saa sinulle juuri ja juuri arkkutarpeet höylättyä sieltä omasta metsästä niin jatka samalla linjalla.
itte en myy vielä, ei oo meinaan kysynnän ja tarjonnan laki vielä toteutunu suomen puukaupassa. itte oottelen vuojen vaihetta että nuo tuontitullit tuloo voimaan. meinaan mettä virmat nyhtää nyt puuta venäjältä minkä kerkiää vuojen vaiteeseen asti. sanokaapa missä muussa kaupan käynnissä ostaja määrää hinnan? en minä sillä että suomessa "kartellia" ois mutta ei se kysynnyn ja tarjonnan laki kyllä toimi suomen puukaupassa.
Jokilaivoja täynnä koivupropsia puksuttelee kanavaa ylävirtaan.
Alkuvuonna tehtiin uusi puuntuonnin ennätys, vaikka tuontipropsin hinta oli sama kuin kotimaisen tukin. Eihän tässä rahan syytämisessä rrrrrryssssssiiiiiiiin ole muuta järkeä kuin kotimaisen puumarkkinaan vaikuttaminen. Ihan selvästi kilpailulainsäädännön hengen vastaista toimintaa, ylihintaisilla ostoilla pidetään markkina sen verran kyllästyneenä että päätuottajat, suomalaiset metsänomistajat, eivät pääse vaatimaan tuotteestaan oikeudenmukaista hintaa.
Epäisänmaallista toimintaa - no, Stora-Enson ruottalaisomistajia tuo tuskin haittaa eikä valtiomme omalla omistuksellaan tohdi häiritä markkinavoimien rauhaa...
Ei voi muuta kuin toivoa että Venäjän Federatiolla pitää pokka, ja tuontitulli tulee todellakin nousemaan 50 euroon motti.
Noin 40v männikössä oli harvennushakkuu tänä keväänä ja samalla hakkuunäytös(MHY).
Kuitua tuli paljon ja kysyin mitä myyjä saa motille, niin vastaus oli 10€/m3 pienempi puu vietiin ilmaiseksi. Ajoväylät oli tiheässä ja leveät.
Itse olisin kaatanut puut maahan lannoitteeksi, niin tukkia olisi jäänyt kasvamaan myös ajourille loppuhakkuuta varten.
Olen myös tavannut kaverin jolle tehtiin suometsikköön harvennushakkuu(näin paikan), niin hakepuun tuotto pelasti, ettei joutunut maksamaan lystistä vaikka kuitua tuli paljon.
Ihmettelen miten Mo saa niin suuren tuoton, jos ei saa vaikka mitään?
joiden perusteella kotimainen metsäteollisuus on suosinut venäläistä puuta.
Yhtenä syynä on venäläisen puukaupan erillaisuus jossa hakkuuoikeudet myydään suurempiin kokonaisuuksiin,eikä puutavaraa lajitella laatuluokitusten perusteella,vaan hakkuuoikeuksien ostaja maksaa pelkistä kuutioista ja pinta alasta vaila velvotteita.
Venäläinen metsätalous ei ole verrattavissa kotimaiseen viarastobyrokraattien ohjailemaan tehometsätalouteen jossa otetaan huomioon kaikki mahdollinen kotimainen ja eurooppalainen lainsäädäntö ja velvoitteet.
Venäläisellä puulla tai lähinnä hakkuoikeuksilla on monia etuja verrattuna kotimaan hakkuisiin.
Jos pitää nimetä yksi yksi merkittävä tekijä josta korjuu ja kuljetusketju hyötyy ,niin se on halvempi venäläinen energia,jolla on suuri merkitys siihen miksi venäjän puuvarannot kiinostavat suomalaista teollisuutta sekä korjuu- ja kuljetus ketjuja laadukkaamman puun lisäksi.
pää hankinta-alueen kantohintoja. Kysynnän ja tarjonnan saaminen balanssiin puumarkkinoilla, on kautta aikojen hoidettu tuontipuulla. PÄÄHANKINTA-ALUEEN hinnat hoidetaan kohdalleen tuontipuuta ostamalla - "hinnalla millä hyvänsä tyylillä". Nythän ostajat pidättyvät tekemästä kauppoja vaikka puuta onkin tarjolla. Näin tehdään taktisesti, koska mitä enemmän on tarjouksia sen enemmän hinnat saadaan laskuun.
Pelkästään rospuuttokorjuukelpoiset palaset kelpaavaat tällä hetkellä. Talvikuvioita on ainakin täällä Kaakon kulmalla enemmän kun tarpeeksi jonossa ja kaupoille haetaan jatkoa. Järeät päätehakkuuleimikot kun olivat ostoryntäyksessä vuosi sitten niin niitäkin on vielä hakkaamatta.
Toisaalta ei puun ostoa voi paljoa lisätä, kun tällä hetkellä yksikään puunkorjuu/ puuautoilija ei ole kiinnostunut lisäkaluston hankinnasta - laman merkit ilmassa. Toisaalta työvoiman saatavuus metsään matalapalkka-alalle on hankalaa ja vielä hankalammaksi menee kun suuret ikäluokat jäävät ansaitulle eläkkeelle.
Malliesimerkkinä vaikka Stora-Enso Imatra joka käyttää noin 14000 m3 puuta vuorokauteen. Sinne puolet tulee Venäjältä. Vaikka 1 kartonkikone hiljeneekin niin 6 kartonki ja paperikonetta jää jäljelle, eli noin 6000 m3 vuorokaudessa lisääntyy kotimaisen puun käyttö mikäli Venäjältä ei puuta tulisi.
Harvennusmetsässä motokuski tekee noin 50 m3 vuorossa = 120 motokuskia lisää, vähintään 60 motoakin. Ajomies ajaa 100m3/vrk = 60 ajomiestä lisää, vähintään 30 konetta. Rekkapekka vie 3 kuormaa vuorossa = 150 m3 eli 40 pihkapöksyä ja 20 autoakin tarvittas. Vaan mistä kuskit ja kuka ostaa kaluston?
Metsä kasvaa vuodessa 10m3 hehtaarille. Paljonkos sitä tarvittas uutta talousmetsämaata kestävän kehityksen mukaan että tuo Imatra edes pärjäis kotimaan puulla?
Parhailla pohjilla kasvu on 10m3 ja ylikin. Keskimäärin noin 4m3/ha/v.
Ostan puuta Pohjanmaalla ja en ole jättänyt yhdestäkään leimikosta tarjousta tekemä.
Hinnatkaan ei ole kesän aikana laskeneet, eräiltä osin jopa nousseet
Tuohan on puuta aivan per*eleesti mitä 1 tehdas tarvitsisi lisäpuuta jos määrä on 6000m3/50 eli 120 rekkakuormaa vuorokaudessa, siis 5 kuormaa tuntiin eli joka 12 minuutti kuormallisen. Sinänsä ilman kalkulaattoria ei tuollaiset puumäärät ihan heti tavan taaperolle aukene. Itsekin kyllä epäilen ettei meiltä uutta talousmetsää löydy tullaisia määriä, eli paljon on rakennettu eikotimaisen puun varaan. Sinänsä Kutsetin Kaukopää/Tainio eivät sunkaan ole ainoita venäjänpuun käyttäjiä.
Jo ymmrsin oikein, niin asia onkin kyse motojen,
rekkojen, käsittelyn homma. EI siis venäläisien puun?
Miulla on senverran pieniliksanen työ ja omaa metsää, että miut saa palkata. En vaadi paljoa
vaan kaiken ;-)
Kantohintaa eli kannolla myyjälle maksettavaa hintaa ei voi verrata venäjän rajalla maksettavaan hintaan. Lähinnä tuontihintaa pitää verrata suomalaisen puun hintaan tehtaan portilla, silloin siinä on kaikki kulut jo mukana. Sitä en tiedä kumpi siellä tehtaan portilla on halvempaa, mutta luulen että ei ne hinnat kaukana toisistaan ole.
varsinaine poppamies jutu tempas. Jaa että tuonti hintaa verrattava Suomipuun tehdas hintaan- sillä lailla juu.
Jos asiaa katsotaan siten että mietitään hakkuita ympäri Suomen ja sitten katsotaan missäs ne tuon puun käyttävät tehtaat onkaan, niin kerroppas mulle tyhymälle kuka ja miten ne rajalla pääasiassa parilla pisteellä olevat puut siirtyvät ilmatteeksi sinne tehtahille???
Tietääkseni rahtikustannukset on jokseenkin samanlaiset onpa kyydissä sitten kotimaista tai tuonti puuta mutta kun sulla on kerta parempaa tietoa koska noin väität niin kerro toki.
Mutu-tietellisesti tarkastellen, hinta rajalla = hankintahinta eli hinta metsäautotien varressa. Ei varmaan paljoa eroa toisistaan kuljetuskustannukset rajalta tai metästä?
tiedän luulevani näinkö se on he,he,hee,heeeeee