jatkuva epäonni? Olen kohta 25v nuori mies, jonka elämä tuntuu toisinaan menevän aivan vituiksi. Aina vituttaa eikä mistään tunnu tulevan valmista. Uusien asioiden omaksuminen on yksi asia, jonka koen välillä todella vaikeaksi.
Esim töissä saan opastuksen uuteen tehtävään ja tuntuu että tajuan miten homma hoidetaan. Itse kokeiltuani sama juttu menee vituilleen kerta toisensa jälkeen. Kun tämä sama juttu toistuu päivittäin, on pakko vetää perjantaina pää täyteen, jotta pääsis eroon arjen paineista tai omista ongelmista.
Tämä ei koske pelkästään työtä vaan muutakin elämää. Jos juttelen ihmisten kanssa ja kuuntelen ja yritän ymmärtää heidän puhettaan, välillä menee paljon ohi enkä loppupeleissä tajua asioista mitään!
Tämä on pelottavaa! Omien kykyjen epäily on myös toinen viholliseni. Kun homma meni viimeks kintaalle, niin mitä sitä enää toisten yrittämään! Raskasta! Asioiden ajattelu on välillä vaikeaa ja on työn takana.
Kuuluuko nämä piirteet nuoruuteen vai olenko minä yksinkertainen ihminen?
Epävarmuus liitetään nuoruuteen, mutta kun se tuntuu olevan jo taakka, joka vaivaa. Onko vuosia sitten tapahtunut kiusaaminen tehnyt minusta tälläisen epäonnen ihmisen?
Varsinkin tuo kun mulle selostetaan jotain asiaa, vaikka se kiinnostaisi, miksi aivot ei sitä rekisteröi?
Pakko laittaa viestiä, oon todella huolissani asiasta? Onko muilla nuorilla ihmisillä samoja kokemuksia itsestänsä?
Esim töissä saan opastuksen uuteen tehtävään ja tuntuu että tajuan miten homma hoidetaan. Itse kokeiltuani sama juttu menee vituilleen kerta toisensa jälkeen. Kun tämä sama juttu toistuu päivittäin, on pakko vetää perjantaina pää täyteen, jotta pääsis eroon arjen paineista tai omista ongelmista.
Tämä ei koske pelkästään työtä vaan muutakin elämää. Jos juttelen ihmisten kanssa ja kuuntelen ja yritän ymmärtää heidän puhettaan, välillä menee paljon ohi enkä loppupeleissä tajua asioista mitään!
Tämä on pelottavaa! Omien kykyjen epäily on myös toinen viholliseni. Kun homma meni viimeks kintaalle, niin mitä sitä enää toisten yrittämään! Raskasta! Asioiden ajattelu on välillä vaikeaa ja on työn takana.
Kuuluuko nämä piirteet nuoruuteen vai olenko minä yksinkertainen ihminen?
Epävarmuus liitetään nuoruuteen, mutta kun se tuntuu olevan jo taakka, joka vaivaa. Onko vuosia sitten tapahtunut kiusaaminen tehnyt minusta tälläisen epäonnen ihmisen?
Varsinkin tuo kun mulle selostetaan jotain asiaa, vaikka se kiinnostaisi, miksi aivot ei sitä rekisteröi?
Pakko laittaa viestiä, oon todella huolissani asiasta? Onko muilla nuorilla ihmisillä samoja kokemuksia itsestänsä?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Lopeta morfiini
varmaan vaan luonteenpiirre. iteltäkin menee kaikki aina ohi, kun oon ulalla.