Lastensuojelun suurten kustannusten tasausjärjestelmä 2005
Taulukko 1a. Lastensuojelun suurten kustannusten tasausjärjestelmän kustannukset vuosina 2002, 2003, 2004 ja 2005
Kustannukset yht., € 2002 2003 2004 2005 %
Avohuollolliset tukipalvelut 15 811 782 17 662 617 23 594 418 31 847 733 8
Laitoshuolto 188 515 628 221 661 862 255 657 800 345 814 615 85
Toimeksianto-suhteinen perhehoito 16 862 852 18 026 819 18 994 066 26 174 830 6
Perheistä aiheutuneet kustannukset yht. 221 251 245 257 351 243 298 089 376 404 529 418 100
Kunnalle maksetut tasaus-korvaukset yht. 94 392 711 110 686 294 131 293 486 183 221 550 .
Tämä tilastotiedote perustuu erityishuoltopiirien Stakesille toimittamiin tilastovuosia 2000 - 2005 koskeviin lastensuojelun kustannusten perhekohtaisiin seurantatietoihin. Ahvenanmaa ei ole tasausjärjestelmän piirissä mukana.
Lastensuojelun suurten kustannusten tasausjärjestelmä tilastoitiin nykymuodossaan nyt viimeisen kerran. Lastensuojelun suurten kustannusten tasausjärjestelmä otettiin käyttöön 1.3.1999. Järjestelmän tarkoituksena oli tasata kunnille lastensuojelusta aiheutuvia suuria kustannuksia sekä turvata lapsille ja perheille tarkoituksenmukaiset lastensuojelupalvelut kunnan taloudellisesta tilanteesta riippumatta.
Lastensuojelun suurten kustannusten tasausjärjestelmästä kunnat saivat 70 % niiden kustannusten määrästä, jotka perhekohtaisesti ylittivät vuoden aikana 25 000 euron omavastuurajan. Jokaisesta tällaisesta perheestä kunnassa täytettiin perhekohtainen yhteenvetolomake, jonka perusteella tasausjärjestelmän käytännön toimeenpanosta vastaava kehitysvammahuollon erityishuoltopiiri maksoi kunnalle tasauskorvauksen.
Lastensuojelun suurten kustannusten tasausjärjestelmä korvataan tästä lähtien valtionosuusjärjestelmään otetulla kertoimella. Kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuden kerroin lasketaan lastensuojelutilaston julkaistusta huostassa olevien lasten määrästä. Laskentaan käytetään huostassa, tilastovuoden viimeisenä päivänä olevien lasten määrää.
Kuvio 2. Keskimääräiset kustannukset perhettä kohti vuonna 2005, €
Kuvio 3. Kokonaiskustannusten %-jakautuminen erityishuoltopiireittäin 2005
Etusivulle
Liitetaulukot (pdf, 491kt)
Käsitteet ja määritelmät
Lähde: Lastensuojelun suurten kustannusten tasausjärjestelmä 2005 - Systemet för utjämning av stora kostnader inom barnskyddet 2005
Tilastotiedote 23/2006, 30.11.2006
Suomen virallinen tilasto. Sosiaaliturva 2006. Stakes.
Lisätietoja:
Salla Säkkinen (09) 3967 2064 ja Tuula Kuoppala (09) 3967 2234
Sähköposti: [email protected]
Tulosta | Lähetä tiedoksi
Julkaistu 22.2.2006, Päivitetty 9.1.2007
Taulukko 1a. Lastensuojelun suurten kustannusten tasausjärjestelmän kustannukset vuosina 2002, 2003, 2004 ja 2005
Kustannukset yht., € 2002 2003 2004 2005 %
Avohuollolliset tukipalvelut 15 811 782 17 662 617 23 594 418 31 847 733 8
Laitoshuolto 188 515 628 221 661 862 255 657 800 345 814 615 85
Toimeksianto-suhteinen perhehoito 16 862 852 18 026 819 18 994 066 26 174 830 6
Perheistä aiheutuneet kustannukset yht. 221 251 245 257 351 243 298 089 376 404 529 418 100
Kunnalle maksetut tasaus-korvaukset yht. 94 392 711 110 686 294 131 293 486 183 221 550 .
Tämä tilastotiedote perustuu erityishuoltopiirien Stakesille toimittamiin tilastovuosia 2000 - 2005 koskeviin lastensuojelun kustannusten perhekohtaisiin seurantatietoihin. Ahvenanmaa ei ole tasausjärjestelmän piirissä mukana.
Lastensuojelun suurten kustannusten tasausjärjestelmä tilastoitiin nykymuodossaan nyt viimeisen kerran. Lastensuojelun suurten kustannusten tasausjärjestelmä otettiin käyttöön 1.3.1999. Järjestelmän tarkoituksena oli tasata kunnille lastensuojelusta aiheutuvia suuria kustannuksia sekä turvata lapsille ja perheille tarkoituksenmukaiset lastensuojelupalvelut kunnan taloudellisesta tilanteesta riippumatta.
Lastensuojelun suurten kustannusten tasausjärjestelmästä kunnat saivat 70 % niiden kustannusten määrästä, jotka perhekohtaisesti ylittivät vuoden aikana 25 000 euron omavastuurajan. Jokaisesta tällaisesta perheestä kunnassa täytettiin perhekohtainen yhteenvetolomake, jonka perusteella tasausjärjestelmän käytännön toimeenpanosta vastaava kehitysvammahuollon erityishuoltopiiri maksoi kunnalle tasauskorvauksen.
Lastensuojelun suurten kustannusten tasausjärjestelmä korvataan tästä lähtien valtionosuusjärjestelmään otetulla kertoimella. Kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuden kerroin lasketaan lastensuojelutilaston julkaistusta huostassa olevien lasten määrästä. Laskentaan käytetään huostassa, tilastovuoden viimeisenä päivänä olevien lasten määrää.
Kuvio 2. Keskimääräiset kustannukset perhettä kohti vuonna 2005, €
Kuvio 3. Kokonaiskustannusten %-jakautuminen erityishuoltopiireittäin 2005
Etusivulle
Liitetaulukot (pdf, 491kt)
Käsitteet ja määritelmät
Lähde: Lastensuojelun suurten kustannusten tasausjärjestelmä 2005 - Systemet för utjämning av stora kostnader inom barnskyddet 2005
Tilastotiedote 23/2006, 30.11.2006
Suomen virallinen tilasto. Sosiaaliturva 2006. Stakes.
Lisätietoja:
Salla Säkkinen (09) 3967 2064 ja Tuula Kuoppala (09) 3967 2234
Sähköposti: [email protected]
Tulosta | Lähetä tiedoksi
Julkaistu 22.2.2006, Päivitetty 9.1.2007
Vastaukset 6
Vanhimmat
Lastensuojelun suurten kustannusten tasausjärjestelmä 2005
Käsitteet ja määritelmät
Pyydämme huomioimaan, että kyseinen tilasto toimitettiin nyt viimeistä kertaa. Kyseessä oli päättyvä järjestelmä ja siksi kunnille tarjottiin mahdollisuus jatkaa tietojen toimittamista aina maaliskuun 2006 loppuun asti. Kunnat myös aktivoituivat, nyt oli viimeinen mahdollisuus periä lastensuojelun suuria kustannuksia. Edellä esitelty vaikutti omalta osaltaan tuntuvaan kustannusten nousuun. (Lisätty 8.4.2008)
Perheestä aiheutuneet kustannukset koostuvat avohuollollisista tukipalveluista, laitoshuollon palveluista sekä toimeksiantosuhteisesta perhehoidosta.
Lasta ja perhettä koskevat avohuollolliset tukipalvelut eriteltyinä: sosiaalityö, perhe-/kotipalveluhenkilökunnan työ, tukihenkilö/tukiperhe, lomatoiminta/lomaperhe/leirit tms., asuminen, päivähoito, perheneuvola samoin terapiat yms., päihdehuolto, taloudelliset tukitoimet.
Laitoshuolto lapselle/nuorelle tai koko perheelle/osalle perhettä sisältää seuraavat:
lastensuojelulaitos, terveydenhuollon laitos, ensi- tai turvakoti, ammatillinen perhekoti, päihdehuollon laitos, jokin muu laitos.
Toimeksiantosuhteiseen perhehoitoon kuuluvat niin pitkäaikainen perhehoito kuin lyhytaikainen perhehoito sekä kriisiperhehoito.
Kunnan omavastuuraja on perhettä kohti 25.000€ (vuonna 2005).
Kunnan omavastuurajan ylittävistä kustannuksista 70% korvataan kunnalle (=Kunnalle maksetut tasauskorvaukset (€)
Etusivulle
Lisää aiheesta
Liitetaulukot (pdf, 491kt)
Lähde: Lastensuojelun suurten kustannusten tasausjärjestelmä 2005 - Systemet för utjämning av stora kostnader inom barnskyddet 2005
Tilastotiedote 23/2006, 30.11.2006
Suomen virallinen tilasto. Sosiaaliturva 2006. Stakes.
Lisätietoja:
Salla Säkkinen (09) 3967 2064 ja Tuula Kuoppala (09) 3967 2234
Sähköposti: [email protected]
Tulosta | Lähetä tiedoksi
Lapsuus ja perhe
Lastensuojelun suurten kustannusten tasausjärjestelmä
Lapsen elatus ja huolto
Kasvatus- ja perheneuvonta
Kouluterveyskysely
Nuorten elinolot -vuosikirja
Stakes kerää vuosittain tietoja lastensuojelun avohuollon tukitoimien piirissä olevista sekä kodin ulkopuolelle sijoitetuista lapsista ja nuorista. Lastensuojelun suurista kustannuksista on Stakes kerännyt erityishuoltopiireiltä vuosittain perhekohtaiset seurantatiedot. Kyseinen tiedonkeruu tehdään viimeisen kerran vuonna 2006.
Tietoja kerätään vuosittain myös lapsen elatuksesta ja huollosta. Kasvatus- ja perheneuvoloiden toiminnasta tietoja on kerätty erillisselvityksin noin viiden vuoden välein. Viimeisin erillisselvitys koski vuoden 2002 tietoja.
Kouluterveyskysely
Kouluterveyskyselyn avulla kootaan valtakunnallisesti yhtenäisellä menetelmällä tietoa 14−18-vuotiaiden elinoloista, koulukokemuksista, terveydestä ja terveystottumuksista. Kouluterveyskyselyllä tuetaan nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävää työtä, erityisesti koulujen oppilashuollon ja kouluterveydenhuollon kehittämistä. Kouluterveyskysely tehdään samoissa kunnissa joka toinen vuosi. Vuodesta 2002 alkaen parillisina vuosina kyselyyn ovat osallistuneet Etelä-Suomen, Itä-Suomen ja Lapin läänien kunnat ja parittomina vuosina Länsi-Suomen ja Oulun läänien sekä Ahvenanmaan kunnat.
Nuorten elinolot
Stakes julkaisee yhteistyössä Nuorisoasiain neuvottelukunnan ja Nuorisotutkimusverkoston kanssa Nuorten elinolot -vuosikirjaa. Julkaisussa käsitellään nuoruuden olennaisia siirtymävaiheita yhdistämällä nuorten hyvinvoinnin ja terveyden kannalta keskeistä tilastotietoa ja tieteellistä tutkimusta. Nuorisoa koskevaa tietoa löytyy myös nuorisotietokannasta. Nuorisoasiain neuvottelukunna ylläpitämästä tietokannasta löytyy tietoja nuorten elinoloista lääni-, maakunta- ja seutukuntatasolla.
Tulosta | Lähetä tiedoksi
Julkaistu 25.1.2006, Päivitetty 19.2.2008
Nuorten elinolot -vuosikirja
Nuorten elinolot -vuosikirja on Nuorisoasiain neuvottelukunnan, Nuorisotutkimusverkoston ja Stakesin yhteistyöhanke. Aikaisempien vuosikirjojen teemoina ovat olleet
siirtymä aikuisuuteen (Aikuistumisen pullonkaulat 2001)
siirtymä lapsuudesta nuoruuteen (Viattomuudesta vimmaan 2002)
arjen teknologisoituminen (Teknologisoituva nuoruus 2003)
alueellisuus ja hyvinvointi (Samaan aikaan toisaalla… 2004)
nuoret ja kulutus (Kuluttava nuoruus 2005)
sukupuolittunut terveys ja hyvinvointi (Onko sukupuolella väliä? 2006).
Vuonna 2008 julkaistun vuosikirjan nimenä on:
Polarisoituva nuoruus?
ja teemana nuorten polarisoituminen. Meneekö valtaosalla nuorista hyvin samalla kun pienelle osalle kasautuu erilaisia ongelmia, pahoinvointia ja vahingollista käyttäytymistä? Vuosikirjaperinteen mukaisesti vuosikirja on rakennettu otteeltaan monitieteiseksi, ja artikkelit lähestyvät nuorten mahdollista polarisaatiota eri näkökulmista.
Nuorten elinolot vuosikirjojen tavoitteena on tuoda nuoria koskeva tutkimustieto ja käytettävissä oleva tilastollinen aineisto kaikkien asiasta kiinnostuneiden ulottuville. Aiemmat kirjat ovat saaneet hyvän vastaanoton ja vakiinnuttaneet asemansa nuorten elinoloja kuvaavana suuren yleisön kirjasarjana.
Lisätietoja: Tiina Puhakka puh. (09) 3967 2673
Sähköposti: [email protected]
Valtion nuorisoasiain neuvottelukunta NUORA
Nuorisotutkimusverkosto
Uusimman vuosikirjan (Polarisoituva nuoruus?) esittely ja tilaus -sivu
Tulosta | Lähetä tiedoksi
Julkaistu 16.3.2006, Päivitetty 29.5.2008
Hoitoilmoitustietokannat (Netti-Hilmo)
Netti-Hilmo -tietokannat sisältävät tietoa suomalaisesta sosiaali- ja terveydenhuollosta. Tietokantojen perustana on hoitoilmoitusjärjestelmä (hilmo). Tarjolla on tietoa sosiaali- ja terveydenhuollon laitoshoidon ja asumispalvelujen käytöstä sairaanhoitopiirien ja kuntien kannalta tarkasteltuna.
Maksuttomat tietokannat
Terveys-Netissä on tarjolla kaikille tiedon tarvitsijoille sairaanhoitopiirikohtaisia tietoja ICD-10- ja toimenpidekoodistojen pääluokkatasolla.
Tietoa Terveys-Netistä
Terveys-Netti -tietokanta (terveydenhuollon hoitoilmoitustietoja)
Teema-Netistä löytyy tietoa sosiaali- ja terveydenhuollon laitoshoidosta ja asumispalveluista asiakasryhmittäin (ikääntyneet, kehitysvammaiset, päihdeongelmaiset jne.) Tiedot saa maakunnittain, sairaanhoitopiireittäin tai erityishuoltopiireittäin. 10 suurimman kunnan osalta tietoja saa myös kuntatasolla.
Tietoa Teema-Netistä
Teema-Netti -tietokanta (sosiaali- ja terveydenhuollon hoitoilmoitustietoja)
Maksulliset tietokannat
Maksullisissa Laitos- ja Kunta-Netti -tietokannoissa pureudutaan tiedoissa syvemmälle tasolle: laitosnetissä sairaanhoitopiirikohtaiset tiedot ovat poimittavissa tarkalla diagnoosi- ja toimenpidekooditasolla, kuntanetissä on kuntakohtaisia tietoja koodistojen pääluokkatasolla.
Tietoa Laitos- ja Kunta-Netistä
Laitos-Netti-tietokanta
Kunta-Netti-tietokanta
Tulosta | Lähetä tiedoksi
Julkaistu 21.3.2006, Päivitetty 25.3.2008
Tekstiversio
På svenska
In English
Yhteystiedot
Sivukartta
Palaute
Haku
Tarkennettu haku
Tilauskorissasi (0) tuotetta
Etusivu
Aiheet
Tutkimus
Kehittäminen
Tilastot ja rekisterit
Julkaisut
Palvelut
Stakes
Ajankohtaista
Olet täällä » Etusivu » Tilastot ja rekisterit » Hoitoilmoitustietokannat
STAKES
ole ottanut selvää, minkä osuuden sijaishuollon ylläpidosta maksavat kunnat ja minkä valtio.
Laitoshuolto noin
Vuonna 2002 188,5 milj.
Vuonna 2003 221,6 milj.
Vuonna 2004 255,6 milj.
Vuonna 2005 345,8 milj.
Neljässä vuodessa menot lähes tuplaantuneet
2003: kasvua ed. vuoteen noin 33,1 milj.
2004: kasvua ed. vuoteen noin 34,0 milj.
2005: kasvua ed. vuoteen noin 90,2 milj.
Jos kasvuvauhti on sama kuin 2005, niin tämän mukaan 2008 kustannukset laitoshuollossa olisivat yli 600 miljoonaa. Luultavasti kasvuvauhti on kiihtynyt.
Ei tämä pidä paikaansa. 16000 sijoitettua, 70% laitoshuollosssa, laitosvuorokausi n. 200 tai yli tekee
70%*16000*365= 817,6 miljoonaa.
Arvio 200 euroa/vrk laitoshuollossa on varovainen arvio.
Kylläpä nuo hesarissakin esitetyt summat ovat päinprinkkalaa.