Olemme myyneet isäni jättämää perintöä lesken ja lasten kanssa. Nyt maistaraatti vaatii ositusta vaikka olemme yhteisymmäryksessä kaikki jakaneet leskelle puolet ja meille lapsille puolet jotka sitten jaettu. Onko tätä ositusta pakko tehdä maistraatti vain käski hommata asianajajan tekemään ositusta.
Osituksesta
ei tietoa
8727
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Ositus on käsittääkseni tehtävä, mutta siihen ei tarvita välttämättä asianajajaa. Sen voi siis tehdä itse.
Alaikäiset ovat oikeutettuja ilmaiseen oikeusapuun (oikeusaputoimisto) jos heidän tulot ja omaisuus ovat riittävän pienet.
että oikeusapu ei ole ilmainen jos alaikäiset ovat merkitty holhousrekisteriin.
Holhousrekisteriin merkinnän raja on 15000€ ja oikeuaputoimiston raja on 5000€.
Eli kun alaikäiset saavat enemmän kuin 5000€ hyödyn (jonka he saavat osituksessa) niin juristin palkkio napsahtaa ihan varmasti, että se siitä ilmaisesta.
Alaikäisen yli 15teuron "hyöty" on osuus asunnosta, jossa hän (ja esimerkiksi leskivanhempi) asuu.
Miten alaikäinen sitten rahoittaa oikeustoimen, jos omia realisoitavia varoja ei ole???
Mitenkä alaikäinen maksaa esim perintöverot jos ei ole muuta kuin asunto jossa asuu leski??
Tämä oli ongelma vanhan verotuksen aikana.
Ei muuta kuin jostakin rahat tai ulosottoon.
Voihan sen vanhemmat maksaa ja kirjata lapselle velaksi ja periä sitten joskus.
Esitin reilu vuosi sitten, perintöverolain uudistuksen vireillä ollessa, Helsingin Sanomissa julkaistussa mielipidekirjoituksessani, kuin myös valtioneuvoston ja eduskunnan jäsenille lähettämissäni sähköposteissa, että lakia tulisi muuttaa mm. siten, että rintaperillisten perintövero erääntyisi maksettavaksi vasta sitten, kun perittyä asuntoa lain tai testamentin nojalla rasittava lesken elinaikainen hallintaoikeus olisi lakannut. Tätä ei kuitenkaan - syystä tai toisesta - pidetty sen arvoisena ongelmana, että se olisi ansainnut tulla poistetuksi lakia muuttamalla. Tärkeämmäksi nähtiin perintöveron poistaminen kokonaan yritysten ja maatilojen sukupolvenvaihdoksista.
(Jotain kumminkin sain aikaan: kolmannen perintöveroluokan poistamisen, joka hallitusohjelmaan alun pitäen ei sisältynyt, katson pääosin sinnikkään sähköpostitteluni ansioksi. Sen ansiosta mm. avoleskien perintöverotus keveni kolmanneksella.)
Yksi kysymys, millä perusteilla jaoitte myyntisumman?
Olitteko tehneet laskelmia mitä leski omistaa ja kuuluuko hänelle tasinkoa?
Mistä ylipäätään tiedätte että leskelle kuuluu puolet myyntirahoista (vai kuuluuko ollenkaan)?
Jos olisitte tehneet osituksen niin siitä kävisi heti ilmi mitä kuuluu leskelle ja mitä kuuluu kuolinpesälle.
Nyt on voinut käydä niin että olette maksaneet leskelle liikaa eli jako ei ole mennyt oikein.
Toinen mikä on ongelma, alaikäisen ollessa pesän osakaana perintöä ei saa jakaa ilman maistraatin lupaa (poikkeuksena käräjäoikeuden määräämä henkilö).
Yhteenvetona olette suorittaneet jakoa ilman mitään laskennallista perusteita ja lisäksi rikkoneet lakia suorittamalla jaon ilman holhousviranomaisten lupaa.
Ositussopimuksen voi tehdä myös itse jos taidot riittävät mutta jos olet itse se leski et voi edustaa lapsiasi joten sinun tulee hommata väliaikainen edunvalvoja lapsille.
Asiassa tulee menetellä siten kuin nimimerkki "Näin menee" kertoo.
Alaikäisellä lapsella siis tulee ositusta ja perinnönjakoa varten olla määrätty edunvalvojan (vanhemman) sijainen. Jos ositusta/jakoa ei ole toimittanut oikeuden määräämä pesänjakaja, se on pätevä vasta, kun maistraatti on sen hyväksynyt.
Myyty omaisuus ei varmaankaan ole ollut kiinteistö tai asunto-osake, niiden myyminen kun olisi edellyttänyt maistraatin lupaa?
Osituspakkoa ei ole säädetty, mutta tosiasia on, että ositus on edellytys monille muille toimille. Ositus on mm. perinnönjaon edellytys. Jos ei ositusta ole kuolleen puolison jälkeen toimitettu, ei myöskään laillista perinnönjakoa voi syntyä. Usein on niin, että ositus ja perinnönjako on niputettu paitsi samaan toimitukseen, myös yhteen ja samaan toimituskirjaan. Tähän kannustaa erityisesti se, että ositus on menettelyn ja muodon puolesta pitkälti rinnastettu perinnönjakoon.