Pelottaa...

Meillä hankittiin poikakissalle kaveriksi toinen
poikakisu. Aluksi isompi mätki pienempää heti kun
silmä vältti ja oli muutenkin "vihaisen" oloinen.
Suljimme pennun yön ajaksi eri huoneeseen, kun
emme pystyneet vahtimaan kissoja. Isottelua
jatkui pari päivää. Sitten sopu löytyi. Ja olimme
todella onnellisia, kun näimme ensimmäisen kerran
entiset riitapukarit nukkumassa vierekkäin
sohvalla.

osoittaa sille vanhemmalle kissalle kaikin tavoin
hellyyttä ja huomiota. ettei sille tule
mustasukkaisuuden tuskaa siitä hyvästä että se
tuntisi olonsa syrjäytetyksi ja uhatuksi.

Minä otin 2vuotiaan kollin kaveriksi muutama kk
sitten tyttelin..ja aluksi kolli käyttäytyi juuri
samalla tavalla..läppi ja sähisi mutta ei siinä
kauaa menny ni se tottui.Eli ei hätää!

kaikki kissat-vanhat ja uudet ovat ajan kanssa
ystävystyneet, joten eiköhän teilläkin käy näin=)!
kyllähän niitä surullisiakin tarinoita on, mutta
onneksi vain harvassa!!
huomioni kiinnittyi viestissäsi kohtaan, jossa
pohdit miten kissoillasi kotona menee...kuinka
uskalsit jättää(?)ne kaksin(vai ymmärsinkö
väärin?), jos kollipoika, vielä eilen mätki
tassulla pikkuista päihin?meillä tutustumiseen on
vierähtänyt lähes aina muutamia päiviä...ennen
varmistusta siitä, että "kaverukset" tulevat
keskenään toimeen olisi ehkä varmuudenvuoksi
turvallisempaa jättää ne poissa ollessasi eri
huoneisiin?muistathan, että hiljaa hyvä tulee...!
Onnittelut uuden perheenjäsenen johdosta!!!