Meillä on iso leikattu kolli. Kokemusten myötä
olen huomannut miten kommunikoimme. Huoliiko Mikki
jauhelihaa. Vaikka olisi sikeässä unessa kohta
tullaan sanomaan Kur-mau!
Viimme talvena isäntä vei kissaa kävelylle luistin
radalle katselemaan. No tuli puhelu ja minä
kiljumaan isäntää puhelimeen .Ei tietysti
kuullut siispä toiselle pojalle huutamaan Huoliiko
Mikki Katkarapua!!! Oli näky kun mies yrittää
pystyssä pysyä fleksistä piti kiinni ja tuli
perässä kuin riepu nukke , jollei ymmärtäisi
sanoja miten vain määrättyyn reagoi? kertokaa
miten teillä?
olen huomannut miten kommunikoimme. Huoliiko Mikki
jauhelihaa. Vaikka olisi sikeässä unessa kohta
tullaan sanomaan Kur-mau!
Viimme talvena isäntä vei kissaa kävelylle luistin
radalle katselemaan. No tuli puhelu ja minä
kiljumaan isäntää puhelimeen .Ei tietysti
kuullut siispä toiselle pojalle huutamaan Huoliiko
Mikki Katkarapua!!! Oli näky kun mies yrittää
pystyssä pysyä fleksistä piti kiinni ja tuli
perässä kuin riepu nukke , jollei ymmärtäisi
sanoja miten vain määrättyyn reagoi? kertokaa
miten teillä?
Vastaukset 13
Vanhimmat
Meillä on myös kissa,naaraspuolinen, joka
(ainakin toivon mukaan) näyttäs ymmärtävän
tiettyjä asioita. Hyvänä esimerkkinä tapaus viime
kesältä, kun oli avopuolison vanhempien luona
jossa on myös kissa.No,illalla isäntä meni
laittamaan autotallin oven kiinni, ja aamulla
sitten tupakalle tullessaan meidän kissa maukui
ja hääräsi jaloissa, yritti saada huomion ja kun
sen sai lähti johdattelemaan kohti autotallia
naukumalla ja pysähtelemällä, aivan kuin odottaen
isäntää seuraamaan. Kun olivat tallin ovella ja
isäntä aukaisi sen, perheen kissa tuli sieltä
ulos. Oli jäänyt loukkuun sinne illalla. Eli
kaikkea pientä aina huomaa,että kissakin
ymmärtää. Ja jos puhuu tietyllä äänensävyllä se
huomaa sen tarkoittavan kissaa itseään. Jos kissa
on touhukas muutenkin niin helpommin se "yrittää
kommunikoida" meidänkin kanssa.
Kissat tai mitkään muutkaan eläimet eivät ymmärrä
puhetta,mutta äänensävyjä kylläkin.Eli jos olet
esim.justiin antaessa jauhelihaa höpöttäny sille
että ottaako se äidin kulta jauhelihaa ni
tietysti se oppii että se tarkoittaa jauhelihan
saantia.Toinen asia sitten on että kyllähän kissa
sellaiset asiat ymmärtää esim.edellisessä kun
kissa oli jäänyt loukkuun..mun oma kissa tuli
kertomaan kun sen paras kaveri(pikkukissa)sai
epilepsiakohtauksen..
Mutta jos kysytään että ymmärtääkö kissa puhetta
ni vastaus on ehdoton ei!Oppiihan se koirakin
sillätavalla kaikki normaalit asiat että sanotaan
niin siinä asian yhteydessä..kuten esim mennäänkö
pissalle ja mennään pissalle,ni oppiihan se että
kun sanotaan niin ni pääsee
pissalle.Toivottavasti nyt ymmärsitte vaikka oli
näin monimutkaisesti selitetty..
Eli kissa (eikä muukaan eläin) "ymmärrä" puhetta
vaan niitä tuttuja sanontoja mitä toistetaan joka
kerta, (haluaako Mikki ruokaa) ja siitä seuraa
jotain -->ruokaa. Eli kissa oppii yhdistämään sen
saman lauseen siihen ruokaan. Esim. koiralle
voidaan opettaa sana "istu" että koira istuisi
kun se kuulee sen sanan. Sen sanan tilalla voi
olla vaikka "makkarapötkö" ja kun koira kuulee
sen sanan, se istuu koska sille on opetettu että
sana "makkarapötkö" tarkoittaa että takapuoli on
laitettava maahan. Mutta eihän kukaan opeta
koiralle sanaa "makkarapötkö" joka tarkoittaisi
istumista, vaan tietysti sellaisia sanoja mitä me
ihmisetkin käytämme.
Arvasin että löytyy ainakin yksi joka käsittää
väärin.Ei,ei koira istu kun sanot sille sillä
samalla ääneensävyllä makkarapötkö,kyllä se sen
sanan tunnistaa muttei se sitä ymmärrä!!!!!Koirat
tunnistaa (kuten kissatkin ja miksei muutkin
eläimet)tuttuja sanoja muttei ne ymmärrä sitä!!!
Saman teorian mukaan ihminenkään ei ymmärrä
puhetta. Voihan vauvallekkin opettaa, että
makkarapötkä tarkoittaa haluatko tutin, tai
jotain muuta sellaísta. Kyllähän se tietysti
kissasta riippuu. Eikä ihan pentu voi tietenkään
puhetta ymmärtää.
kyllä ymmärtää mä kun sanon et kahvin keittoon
niin jo on matkassa mukana. tai et lähetään
parvekkeelle niin kyllä tulee mukaan. et eiköhän
ne puhetta ymmärrä.
Minä en ole vielä ollut kauaakaan kissan
omistaja, joten kissani ja minun välille ei vielä
ainakaan ole syntynyt kovin syvää ystäyyttä.
Silti ole aivan varma, että kisuni tuntee nimensä
ja tietää koska siitä puhutaan. Lisäksi se tuntee
sanat "Ruoka", "Juusto", "Parveke" ja "Ei" (tosin
eitä se ei aina kyllä tottele, vaikka tietääkin
mitä se tarkoittaa). Ja kun illalla sanon sille,
että mennään nukkumaan, se jouksee edeltä
sänkyyni ja kun itse ehdin paikalle, alkaa
tyytyväinen kehrääminen ja hihan lutkutus.
Paras päivä elämässäni on tähän mennessä ollut
se, kun makasin sängylläni ja huusin kissaani
nimeltä ja ensimmäistä kertaa se tuli ja puski
päätään minua vasten.
kissat ovat mielestäni aika fiksuja, jopa
fiksumpia kuin koirat, mitenkään koiria
väheksymättä, mulla kun on molempia. Kaikenlaisia
sanontoja ja lauseita kisut noudattavat (yksi
kissoistani jopa paremmin kuin koiratkaan aina),
kuitenkin omilla kissan ehdoilla. Tuovat leluja,
menevät ja tulevat eri huoneisiin pyynnöstä,
syömiskutsua unohtamatta. Kun aluksi pelkäsivät
uutta koiraa, oppivat pian odottamaan,kun pyysin
että ei tule yhteentörmäyksiä. Nyttemmin enää
olen erotuomarina, jos koiranpentu meinaa olla
liian villi ja kisu odottaa ja menee ohi kun
sanon. Yksi kissoistani juttelee kovasti, mutta
vain minulle, ei vastaa muille mitään!
ehkä tuo tuttu sana "huoliiko" ja siihen
liittyvä "muisto" ruuan saamisesta vaikuttaa kuin
kissa ymmärtäisi puhetta. Kyllähän kissa äänteitä
tunnistaa ja puheen sävyn, onko se hyvä vai paha.
Niin luulisin.
muistaakseni on tutkimuksissa todettu että
keskivertoälyllä varustettu koira oppii lähes sata
sanaa. Uskoisin että fiksu kissa tunnistaa varmasti
lähes saman verran ellei enemmänkin.
Kyllä meilläkin taas viimeksi eilen kun isännälle
sanoin jutusteluäänensävyllä (en siis edes puhunut
kissalle), että pitäisköhän meidän pojille antaa
iltapalaa (en maininnut kissojen nimiä tai ruokaa),
niin johan viuhahti 2 salamaa keittiöön.
Olen juuri päässyt seuraamaan ensimmäisen
ihmislapseni puhumaan opettelua ja mielestäni
sanavarasto kasvaa ihan samalla logiikalla
kissallakin, ts. kun tarpeeksi monesti saman sanan
kuulee samassa yhteydessä oppii sen merkityksen, ja
ensisijaisesti ne sanat joilla on merkitystä. Kissa
oppii ensisijaisesti ruokaan ja ulkoiluun liittyvää
sanastoa, lapsi taas aloittaa osastosta äiti-isi-
kakka-maitoo-anna. Lapsi osaa itse sanoa
parikymmentä sanaa mutta ymmärtää valtavasti
puhetta, eli passiivinen sanavarasto on
suunnattomasti suurempi kuin käytettävä. Ei siis
voi vedota siihen ettei kissa ymmärrä puhetta kun
se ei itse opi puhumaan.
Olen aivan samaa mieltä. Kissani ymmärtää ainakin
minun puhetta. Joka ilta kun kissani menee ulos,
sanon sille että "tule sitten ennen kuutta kotiin,
tai silloin ainakin kun aurinko on laskenut" ja
kas kummaa kissani on aina tullut juuri ennen
pimeyttä kotiin takasin, joten..ei voi olla
sattumaa että kissani tulee suunnilleen samaan
aikaan joka päivä, vai? Ja muutenkin juttelemme
paljon kissani kanssa. Se ymmärtää milloin olen
surullinen, ja lohduttaa minua, ja iloitsee
kanssani kun on sen aihe..rakastan kissaani yli
kaiken, joten sen takia meille on syntynyt jo
todella vahva side välilämme. Mieheni ei aina edes
ymmärrä tätä meidän "teletapia" jutustelua.. hih.
: ) Eli kyllä kissa ymmärtää puhetta ja puhuuhan
se, omalla kielellään..
...niin uskoisin että ne jauhaisivat samaa asiaa
meistä. Omat kissani ovat tosi kovia juttelemaan,
ja silloin kun ei sana mene perille ne ovat
silminnähden turhautuneita, esim. kun tullaan
kertomaan että pitäisi pihalle päästä, ja ihminen
ei tajua (=ei päästä)niin ensin naristaan tovi
asiasta ja sitten röykyytetään villamatto. Ja
näitä neuvottavia asioita löytyy jatkuvasti, "te
syötte ja me ei", "verhot on kiinni, tarttisko
teidän tehrä jottain" "miks te katotte telkkaria
kun minä olen tässä" jne jne.
Ja sanoja tunnistavat selvästi , esim "ei" ja
"ulos" ja omat nimet... Mutten menisi niitten
kanssa kieliopista kinastelemaan :)
Meillä on 13-vuotias persialainen tyttökissa. Hän
on pennusta asti ollut kova kommunikoimaan
ihmisten kanssa äänellään, ja voisimpa vaikka
sanoa, että hänen "sanavarastonsa" on kehittynyt
äärimmilleen! Siinä todella on eri sävyisiä
äännähdyksiä. Kun katseemme kohtaavat, hän
ilmoittaa heti naukaisemalla noteeranneensa
minut. Jos hän on eri huoneessa ja naukuu, tiedän
kyllä heti haluaako hän ulos, näkeekö nukkuessaan
painajaisia, kiusaako joku, sattuiko tms, vaikken
häntä näekään. Jos taas kysyn häneltä, haluaako
hän saunaan (kova olemaan löylyssä) hän voi
lähteä saman tien kävelemään saunan ovelle, sama
juttu jos sanon että nyt nukkumaan. Hän ymmärtää
myös hyvin tällaisia sanoja kuin otatko, ei,
tuhma, syö, ulos, ja tottakai kutsun. Saattaa
olla, että tämä ymmärrys on tullut myös sen
myötä, että olen jo pitkään käyttänyt eri
äänenkorkeutta (eri rytmitystä) tarkoittaessani
eri asioita, esim. nyt "äiti" lähtee,
otatko...jne. Kun hän katsoo minua puhuessani
silmiin, (vähän samalla tavalla kuin kuuro katsoo
intensiivisesti puhujaa), niin voin ihan totta
nähdä, kuinka aivoissa raksuttaa, että mitä se
nyt tarkoittaa. Mutta kai nämäkin asiat ovat
yksilöllisiä, ja uskon myös, että kissan ikä
vaikuttaa siihen, kuinka paljon kissa ymmärtää.