"Ikkp":n tärkeät arvot???

UPDATE_8858833 kirjoitti:

Onko tarkoitus sitten hakea oppisopimusvaltuutettuja vai mitä?
Kyllä nämä vanhat tunnetaan. Uusi se kaipaa esittelyä, eivätkä vanhat.

ehdokas on???

Muilla listoilla uusia "silmin pimein", eikö heihin pidä nyt tutustua? Mikä on heidän visionsa Imatran tulevaisuudesta?

UPDATE_8858833 kirjoitti:

"IKKP" Esitti tuolla aiemmassa aloituksessa arvolistojaan. Pitäisi johonkin saada vastausta.
Jokainen kyllä "hirtetään" vuorollaan.

M.lind on helppo haastaa, koska taitaa olla ainoa ehdokas joka rehdisti vastaa kysymyksiin. Ketä muita ajattelit haastaa? Tasapuolisuuden nimissä, ymmärrät varmaan..

-tarkoittaa:

I matran
K aikkein
K ahelin
P uolue

Päivää !

mitä lyhenne IKKP - kirjoitti:

-tarkoittaa:

I matran
K aikkein
K ahelin
P uolue

Päivää !

Toi oli hyvä, repesin totaaliseen nauruun kun luin sen..

UPDATE_8858833 kirjoitti:

Noinko kokouksissakin osallistutaan keskusteluun että toisten pitää yrittää keksiä mitä toinen ajattelee.

...ei nyt oltu kokouksessa, vaan halusit tarkentaa vaaliohjelman sisältöä. Sehän on luettavissa IKKP:n sivuilta ja myöskin tulostettavissa.

Tarpeen vaatiessa voit ottaa häneen henkilökohtaisesti yhteyttä ja keskustella vaikka kasvotusten:)

UPDATE_8858833 kirjoitti:

Noinko kokouksissakin osallistutaan keskusteluun että toisten pitää yrittää keksiä mitä toinen ajattelee.

...vastaan kyllä mielelläni asiallisiin kysymyksiin. Kiireen takia joudun perusteellisemmin vastaamaan lähiviikkojen aikana esittämiisi hyvin perusteltuihin kysymyksiin, koska ehdokkaana olen velvollinen. Itse asiassa teen jokaisesta eri artikkelin sivustolleni.

Tällä hetkellä monta projektia työn alla, toivottavasti ymmärrät..

Marko Lind

UPDATE_8858833 kirjoitti:

Pelkää julkisia jatkokysymyksiä.

Odotahan vaan, ehkä kaveri nyt vaan kiireinen, mutta lyö sanoilla sut kyllä lukkoon, veikkaisin;))) Mut sehän on poliitikon ansio!!!

Kattelin videolla sen sormuksia, aika styleet. Tollanen tyyppi ois oikea imatran valtuustoon, jossa kravattikaulaiset vanhat jäärät pyörii ja hyörii. Ihan piruillakseni annan ääneni ja videolla kyllä mies puhui täyttä asiaa. Siisti skitta kaverilla,,,,,,

"VENÄLÄISTEN MAAHANMUUTTAJIEN ASEMA KAUPUNGISSAMME Miten Puolue parantaisi Venäläisten asemaa?

Rasismi venäläisiä vastaan kaupungissamme on kitkettävä kokonaan pois! Imatran kaupungin tulee suosia päätöksissään venäläisiä maahanmuuttajia sekä suhtautumaan rajan takaiseen turismiin myötämielisesti. Kaupunkiimme muuttaneille venäläisillä tulee olla samat oikeudet kuin kaikilla muillakin kaupunkilaisilla. Imatran poliittisen johdon tulee rohkeasti tehdä päätös puuttua kaupungissamme vallitsevaan rasismiin koskien venäläisiä."



Tuossa se syy miksi en taatusti sinua äänestä, vai vielä samat oikeudet.

RYTZ kirjoitti:

"VENÄLÄISTEN MAAHANMUUTTAJIEN ASEMA KAUPUNGISSAMME Miten Puolue parantaisi Venäläisten asemaa?

Rasismi venäläisiä vastaan kaupungissamme on kitkettävä kokonaan pois! Imatran kaupungin tulee suosia päätöksissään venäläisiä maahanmuuttajia sekä suhtautumaan rajan takaiseen turismiin myötämielisesti. Kaupunkiimme muuttaneille venäläisillä tulee olla samat oikeudet kuin kaikilla muillakin kaupunkilaisilla. Imatran poliittisen johdon tulee rohkeasti tehdä päätös puuttua kaupungissamme vallitsevaan rasismiin koskien venäläisiä."



Tuossa se syy miksi en taatusti sinua äänestä, vai vielä samat oikeudet.

Itse hyvin vähän olen politiikasta kiinnostunut mutta kyllä Markolla paljon hyviä ajatuksia on. Tuo "venäläisten maahanmuuttajien asema kaupungissamme"
kyllä ei minun ajatusmaailmankaan kansssa ihan tuollaisenaan mahdu. Turismi on kaupungillemme hyvä asia joka täytyy hyväksyä vaikka itsekkin "kärsin" hieman rasistisesta maailmankatsomuksesta.
Itse ajattelisin asiaa niin että jos/kun Venäjältä Suomeen muuttava asuu täällä niin pitkään että saa kansalaisuuden,niin oikeudet vasta olisivat samat.
Mutta Marko kyllä on ainakin näkyvä,sananvalmis ja ainakin periksiantamaton kaveri mitä Imatran politiikka ehkä tarvitsee..

RYTZ kirjoitti:

"VENÄLÄISTEN MAAHANMUUTTAJIEN ASEMA KAUPUNGISSAMME Miten Puolue parantaisi Venäläisten asemaa?

Rasismi venäläisiä vastaan kaupungissamme on kitkettävä kokonaan pois! Imatran kaupungin tulee suosia päätöksissään venäläisiä maahanmuuttajia sekä suhtautumaan rajan takaiseen turismiin myötämielisesti. Kaupunkiimme muuttaneille venäläisillä tulee olla samat oikeudet kuin kaikilla muillakin kaupunkilaisilla. Imatran poliittisen johdon tulee rohkeasti tehdä päätös puuttua kaupungissamme vallitsevaan rasismiin koskien venäläisiä."



Tuossa se syy miksi en taatusti sinua äänestä, vai vielä samat oikeudet.

Tätä kai on tasa-arvoisuus ja mistä tuo venäläisviha oikein kumpuaa? Ilman venäläisiä imatra olisi jo aikoja sitten ollut pullossa ja korkki olisi sinetillä suljettu. Yritetään nyt ajatella järkevästi imatran etua ajatellen, ei kai se vain liene joillekin liian vaikeaa? Mielestäni Markolla on paljon asiaa eikä ainakaan puutetta rohkeudesta esittää niitä. Jokaisella saa toki olla omat mielipiteensä, mutta kyllä omastakin mielipiteestä meidän tulee päästä eroon kielteisestä suhtautumisesta venäläisiin. Kyllä meidän pitäisi vähän opetella laulamaan sen lauluja kenen leipää me syödään ja venäläiset ne rahat tänne yrityksiin aika pitkälti tuovat.

ja samat velvollisuudet kirjoitti:

Tätä kai on tasa-arvoisuus ja mistä tuo venäläisviha oikein kumpuaa? Ilman venäläisiä imatra olisi jo aikoja sitten ollut pullossa ja korkki olisi sinetillä suljettu. Yritetään nyt ajatella järkevästi imatran etua ajatellen, ei kai se vain liene joillekin liian vaikeaa? Mielestäni Markolla on paljon asiaa eikä ainakaan puutetta rohkeudesta esittää niitä. Jokaisella saa toki olla omat mielipiteensä, mutta kyllä omastakin mielipiteestä meidän tulee päästä eroon kielteisestä suhtautumisesta venäläisiin. Kyllä meidän pitäisi vähän opetella laulamaan sen lauluja kenen leipää me syödään ja venäläiset ne rahat tänne yrityksiin aika pitkälti tuovat.

-nuolija !


"aallot laulavat --soutajan säveltä"

UPDATE_8858833 kirjoitti:

Työttömyydestä ja maahanmuuttajien tasa-arvosta tulee ainakin ajatuksissa ristiriita jos ajatellaan venäjänkielitaitoa vaativien ammattien kuuluneen Imatralaisille, jotka sitten menivät maahanmuuttajille, minkä Marko jälkiviisaana totesi.

Jos Marko ajatteli tukea yrittäjyyttä taloudellisesti, ja ilmeiseti tasa-arvoon nojaten myös vanhoja yrityksiä, niin ajattelikohan Marko ottaa rahat yritysten tukemiseen kaupungin kassasta? Jos kaikkien yrittäjien palkkakustannuksia ruvetaan tukemaan kaupungin varoista Markon prosenttiluvuilla, niin eikö olisi mahdollista että tuki ylittäisi keskimääräisen veroprosentin ja Imatrasta tulisikin Monaco. Jos taas kaikkia ei tuettaisi, niin eikö silloin tuettaisi heikommin menestyviä yrityksiä ja vääristettäisi kilpailua, mikä taas siirtäisi menestyvät yritykset "panaman lipun alle".
Sitten vielä tasa-arvosta. Marko vaatisi että Imatran kaupungin tulee pystyä tarjoamaan asukkailleen tasa-arvoinen kohtelu, riippumatta henkilön varallisuudesta, iästä, etnisestä alkuperästä, poliittisesta näkemystä / aatteesta, sosiaalisesta tilanteesta. Suomen laissa sama asia on toteutettu kieltämällä rasismi. Lakia valvoo poliisiviranomainen.
Lisäksi Marko vaati taas lisää varoja kouluun "senttiäkään säästämättä" sekä vanhustenhoitoon ja toimeentulotuen korotuksia.
Jotenkin tuntuu että ne Imatran rahat loppuivat jo siinä tehokkaassa kampanjoinnissa millä oli tarkoitus saada Imatralle yrityksiä jotka kustantaisivat kaiken.

PARISUHTEEN TUKEMINEN on parasta antia mitä noista ajatuksista löytyy. Se tosiaan, että yhteiskunnassa katsotaan molemmat vanhemmat "VEROTETTAVAKSI EDUKSI".
Tiedän vuosien takaa tapauksia toisissa kaupungeissa jossa yhteiskunta pakottaa lapsen vanhemmat erilleen, sillä yhdessä asuminen vähentää toimeentuloa. Tosiasiassa monet perheet saavat sitten kunnalta tukea tarpeettoman asunnon hallinnoimiseen, mikä tulee kunnalle kalliimmaksi kuin "parisuhteen verottaminen".

Nämä ovat pelkästään minulle tulleita ajatuksia asioiden suhteuttanmisesta todellisuuteen ja joku pystyy ne ehkä paremmin sovittamaan.

Olisiko imatralla ollut venäjänkielentaitoisia ihmisiä vaativiin ammattiin? Eikö venäjänkielen opetteleminenkin vielä männä vuosina ollut joidenkin mielestä kommunismia ja sitä halveksittiin?

Kysyisin, että voisiko kaupunki saada jotakin tukea esim. eu:lta jos se panostaa yrittäjyyteen? Vastatkaa joku joka tietää. Jos saa, silloinhan yrittäjyyttä tukemalla kaikki rahat eivät menisi kaupungin kassasta.

Jos pieniä ja aloittelevia yrityksiä tuettaisiin, eikö se lisäisi kilpailua joka on hyvä asia? Tulisi lisää yrityksiä josta olisi etu kuluttajalle. Kun täällä olisi paljon yrityksiä, pysähtyisivät myös turistit imatralla paremmin tuhlaamaan rahojaan ja muualtakin tultaisiin tänne asti ostoksille.

Laki tasa-arvoisuudesta ei aina toteudu, ongelma ei siis ole lain olemassaolo vaan sen toteutuminen.

Olenko oikeassa jos väitän, että panostamalla kouluihin ja muihin peruspalveluihin saattaisimme saada tänne veroja maksavia asukkaita. Ensin siis tekisimme vähän riskisijoituksia, jotka toisivat takaisin rahat moninverroin takaisin. Näin itse ajattelen.

Onhan kaupunki ennenkin ottanut lainarahaa, miksi se ei voisi sitä nyt tehdä? Yrittäjyys on aina riski yksilötasolla, miksi kaupunki ei voisi ottaa nyt riskiä kun tilanne mikä on?

Joku ehkä tietää paremmin, nämä vain aamuisia ajatuksiani.

ja samat velvollisuudet kirjoitti:

Tätä kai on tasa-arvoisuus ja mistä tuo venäläisviha oikein kumpuaa? Ilman venäläisiä imatra olisi jo aikoja sitten ollut pullossa ja korkki olisi sinetillä suljettu. Yritetään nyt ajatella järkevästi imatran etua ajatellen, ei kai se vain liene joillekin liian vaikeaa? Mielestäni Markolla on paljon asiaa eikä ainakaan puutetta rohkeudesta esittää niitä. Jokaisella saa toki olla omat mielipiteensä, mutta kyllä omastakin mielipiteestä meidän tulee päästä eroon kielteisestä suhtautumisesta venäläisiin. Kyllä meidän pitäisi vähän opetella laulamaan sen lauluja kenen leipää me syödään ja venäläiset ne rahat tänne yrityksiin aika pitkälti tuovat.

otetaanpa vaikka esimerkit näin. Tulisin töihin tänne pääkaupunkiseudulta ja muuttaisin tänne vakituiseen asumaan. Maksan veroni Imatralle. Naapurini tulee rajan takaa töihin ja jää pysyvästi asumaan tänne. Maksaa veronsa Imatralle.

Miksi me olisimme eriarvoisia? Miksi meille ei kuulu kaupungin tarjoamat peruspalvelut molemmille. Miksi minä saisin vain ostaa tontin, jolle rakennan talon, mutta naapurini ei saa?

Voi olla vielä niin, että imatralainen yritys on hakenut venäjänkielistä työntekijää, koska imatralaisista ei löydy, ja naapurini onkin tullut jonkun yrityksemme hakemana.

Stora Enso vähentää väkeä ja jos muutamat heistä muuttavat toiselle paikkakunnalle, niin millä me eletään, hoidetaan velvollisuudet? Eikö tasa-arvoisuus ole sitä, että samat oikeudet ja samat velvollisuudet?

voissapaistettujen - kirjoitti:

-nuolija !


"aallot laulavat --soutajan säveltä"

Mene ja kysy hyvä ihminen imatralaisilta yrittäjiltä tuovatko venäläiset turistit rahaa heille? Mitä enemmän täällä vihataan venäläisiä, sitä enemmän m.lind saa ääniä niiltä, jotka tahtovat venäläisten oikeuksia imatralla. Teet siis koko ajan m.lindin vaalikampanjaa tietämättäsi. Vihasi venäläisiä kohtaan kertoo sen, että m.lind on ollut jälleen oikeassa, imatralla on rasismia venäläisiä kohtaan. Jos lind pääsee valtuustoon ja alkaa ajamaan venäläisten asioita, hän tekee sen varmasti yhtä tehokkaasti kuin ajaessaan romanien asioita. Käypäs vilkaisemassa sivulta http://www.ikry.net kuinka aktiivisesti lind on ajanut mustalaisten asioita ja ennakoi siitä sitten tulevaa. Jos venäläiset jotka asuvat nyt täällä ymmärtävät äänestää m.lindiä, sen jälkeen täällä lind puuttuu jokaiseen rasistiseen tapaukseen, näin ainakin itse uskoisin. Venäläisten ystävät, huomioikaa nyt ennen vaaleja,annatteko äänenne vähemmistöjen asianajajalle! Samoin mustalaiset ja muut vähemmistöt.

voissapaistettujen - kirjoitti:

-nuolija !


"aallot laulavat --soutajan säveltä"

Mistä moinen vihasi? Omakohtaisia kokemuksia, kotoa perittyä...kerro?

näin aamupäivästä kirjoitti:

Mistä moinen vihasi? Omakohtaisia kokemuksia, kotoa perittyä...kerro?

väärältä ja laittomuuksiin syyllistyneen manipuloijan ärsykkeiltä !



ala jo ajattelemaan omill pattereilla jos on kotelossa virtaa ???

linjoilla kanssasi... kirjoitti:

otetaanpa vaikka esimerkit näin. Tulisin töihin tänne pääkaupunkiseudulta ja muuttaisin tänne vakituiseen asumaan. Maksan veroni Imatralle. Naapurini tulee rajan takaa töihin ja jää pysyvästi asumaan tänne. Maksaa veronsa Imatralle.

Miksi me olisimme eriarvoisia? Miksi meille ei kuulu kaupungin tarjoamat peruspalvelut molemmille. Miksi minä saisin vain ostaa tontin, jolle rakennan talon, mutta naapurini ei saa?

Voi olla vielä niin, että imatralainen yritys on hakenut venäjänkielistä työntekijää, koska imatralaisista ei löydy, ja naapurini onkin tullut jonkun yrityksemme hakemana.

Stora Enso vähentää väkeä ja jos muutamat heistä muuttavat toiselle paikkakunnalle, niin millä me eletään, hoidetaan velvollisuudet? Eikö tasa-arvoisuus ole sitä, että samat oikeudet ja samat velvollisuudet?

himoonne siellä rajan pinnassa ,kunhan ette leviä tänne kehä 3:sen sisään !

Muita Lindin sepustuksia en jaksa kommentoida niiden ollessa silkkaa lapsellista haihattelua, mutta koska Lind sivuaa edustamaani ammattikuntaa, on pakko kommentoida seuraavaa: ”Vaadin ehdottomasti ammattitaitoa opettajilta sekä lastentarhan hoitajilta, heidän käsissään ovat lapset silloin, kun ovat joko koulussa tai lastentarhassa. Korostan: jos lapsi ei motivoidu koulussa näen sen opettajan ammattitaidottomuutena tai motivaation puutteena. Molemmat ovat mielestäni paheksuttavia asioita! Hyvä sekä ammattitaitoinen opettaja kyllä pystyy motivoimaan lapset.”

Koulussa työskentelee pääsääntöisesti opettajia ja koulunkäyntiavustajia, kun taas päiväkodeissa lastentarhanopettajia ja lastenhoitajia. Kehottaisin Lindiä ottamaan vähintään ammattinimikkeet haltuun ennen yritystä tehdä politiikkaa niitä keppihevosena käyttäen. Mitä ammattitaitoon tulee, suomalainen opettajakoulutus on huippuluokkaa verrattuna minkä tahansa valtion vastaavaan. Tästä Lindillä ei luonnollisestikaan voi olla mitään käsitystä. Jos hän viittaa epäpäteviin sijaisiin, heillä ei opettajan ammattitaitoa voi ollakaan.

Lind väittää, kasvatustieteisiin tuskin päivääkään tutustuneena, että ammattitaitoinen opettaja pystyy motivoimaan oppilaat koulunkäyntiin. Minä taas väitän, usean ammattitaitoisen opettajan esimiehenä, että Lind ei tajua asiasta kansankielellä ilmaistuna paskaakaan. Opettajan ammattitaidottomuus ei ole läheskään merkittävin syy siihen, että nykylapset eivät motivoidu koulunkäynnistä. Mikäli Lind haluaa paneutua aiheeseen syvemmin, kannattaa hänen aloittaa tutkimukset ympärillään vallitsevasta arvomaailmasta ja ennen kaikkea kotien koulunkäyntiä kohtaan osoittamasta mielenkiinnosta.

Kun Lind vapaaehtoisesti sotkee omat lapsensa politikointiin, uskallan kysyä, millaiset suunnitelmat Lindin perheellä on jälkikasvunsa jatkokoulutuksen suhteen? Peruskoulu lienee käyty loppuun / käytäneen loppuun, ja sen jälkeen suuntana on joko ammatilliset tai yleissivistävät opinnot, eikö vain? Jos näin, niin hyvä niin.

Terveisin: Rehtori toisaalta

Ikkremimin. kirjoitti:

Muita Lindin sepustuksia en jaksa kommentoida niiden ollessa silkkaa lapsellista haihattelua, mutta koska Lind sivuaa edustamaani ammattikuntaa, on pakko kommentoida seuraavaa: ”Vaadin ehdottomasti ammattitaitoa opettajilta sekä lastentarhan hoitajilta, heidän käsissään ovat lapset silloin, kun ovat joko koulussa tai lastentarhassa. Korostan: jos lapsi ei motivoidu koulussa näen sen opettajan ammattitaidottomuutena tai motivaation puutteena. Molemmat ovat mielestäni paheksuttavia asioita! Hyvä sekä ammattitaitoinen opettaja kyllä pystyy motivoimaan lapset.”

Koulussa työskentelee pääsääntöisesti opettajia ja koulunkäyntiavustajia, kun taas päiväkodeissa lastentarhanopettajia ja lastenhoitajia. Kehottaisin Lindiä ottamaan vähintään ammattinimikkeet haltuun ennen yritystä tehdä politiikkaa niitä keppihevosena käyttäen. Mitä ammattitaitoon tulee, suomalainen opettajakoulutus on huippuluokkaa verrattuna minkä tahansa valtion vastaavaan. Tästä Lindillä ei luonnollisestikaan voi olla mitään käsitystä. Jos hän viittaa epäpäteviin sijaisiin, heillä ei opettajan ammattitaitoa voi ollakaan.

Lind väittää, kasvatustieteisiin tuskin päivääkään tutustuneena, että ammattitaitoinen opettaja pystyy motivoimaan oppilaat koulunkäyntiin. Minä taas väitän, usean ammattitaitoisen opettajan esimiehenä, että Lind ei tajua asiasta kansankielellä ilmaistuna paskaakaan. Opettajan ammattitaidottomuus ei ole läheskään merkittävin syy siihen, että nykylapset eivät motivoidu koulunkäynnistä. Mikäli Lind haluaa paneutua aiheeseen syvemmin, kannattaa hänen aloittaa tutkimukset ympärillään vallitsevasta arvomaailmasta ja ennen kaikkea kotien koulunkäyntiä kohtaan osoittamasta mielenkiinnosta.

Kun Lind vapaaehtoisesti sotkee omat lapsensa politikointiin, uskallan kysyä, millaiset suunnitelmat Lindin perheellä on jälkikasvunsa jatkokoulutuksen suhteen? Peruskoulu lienee käyty loppuun / käytäneen loppuun, ja sen jälkeen suuntana on joko ammatilliset tai yleissivistävät opinnot, eikö vain? Jos näin, niin hyvä niin.

Terveisin: Rehtori toisaalta

Ite tais lind olla oikein mallioppilas joka motivoituneena istui eturivissä ja kuunteli opettajaa. Mutta sitten meni jotain vikaan ja hänestä tuli monin kertainen rikoksen uusia. Rikoskierre ei ole vieläkään hellittänyt mutta mies rauhoittuu aina välillä kun on löytänyt uskon. Viimeisestä rikoskierteestä ei ole kauan aikaa joten nyt puhellaan vähän paskaa kansalle jotta saadaan pää kuntoon. Jokainen voi vetää tästä sitten omat johtopäätökset jotta kannattaako miehelle antaa äänensä!

Ikkremimin. kirjoitti:

Muita Lindin sepustuksia en jaksa kommentoida niiden ollessa silkkaa lapsellista haihattelua, mutta koska Lind sivuaa edustamaani ammattikuntaa, on pakko kommentoida seuraavaa: ”Vaadin ehdottomasti ammattitaitoa opettajilta sekä lastentarhan hoitajilta, heidän käsissään ovat lapset silloin, kun ovat joko koulussa tai lastentarhassa. Korostan: jos lapsi ei motivoidu koulussa näen sen opettajan ammattitaidottomuutena tai motivaation puutteena. Molemmat ovat mielestäni paheksuttavia asioita! Hyvä sekä ammattitaitoinen opettaja kyllä pystyy motivoimaan lapset.”

Koulussa työskentelee pääsääntöisesti opettajia ja koulunkäyntiavustajia, kun taas päiväkodeissa lastentarhanopettajia ja lastenhoitajia. Kehottaisin Lindiä ottamaan vähintään ammattinimikkeet haltuun ennen yritystä tehdä politiikkaa niitä keppihevosena käyttäen. Mitä ammattitaitoon tulee, suomalainen opettajakoulutus on huippuluokkaa verrattuna minkä tahansa valtion vastaavaan. Tästä Lindillä ei luonnollisestikaan voi olla mitään käsitystä. Jos hän viittaa epäpäteviin sijaisiin, heillä ei opettajan ammattitaitoa voi ollakaan.

Lind väittää, kasvatustieteisiin tuskin päivääkään tutustuneena, että ammattitaitoinen opettaja pystyy motivoimaan oppilaat koulunkäyntiin. Minä taas väitän, usean ammattitaitoisen opettajan esimiehenä, että Lind ei tajua asiasta kansankielellä ilmaistuna paskaakaan. Opettajan ammattitaidottomuus ei ole läheskään merkittävin syy siihen, että nykylapset eivät motivoidu koulunkäynnistä. Mikäli Lind haluaa paneutua aiheeseen syvemmin, kannattaa hänen aloittaa tutkimukset ympärillään vallitsevasta arvomaailmasta ja ennen kaikkea kotien koulunkäyntiä kohtaan osoittamasta mielenkiinnosta.

Kun Lind vapaaehtoisesti sotkee omat lapsensa politikointiin, uskallan kysyä, millaiset suunnitelmat Lindin perheellä on jälkikasvunsa jatkokoulutuksen suhteen? Peruskoulu lienee käyty loppuun / käytäneen loppuun, ja sen jälkeen suuntana on joko ammatilliset tai yleissivistävät opinnot, eikö vain? Jos näin, niin hyvä niin.

Terveisin: Rehtori toisaalta

Olen samaa mieltä kanssasi tuosta opettajan motivoinnista. Miten opettajalle vieritetään vastuu, jos vanhemmat ei tee mitään. Ei opettaja voi yksin asioista päättää. Siinä tarvitaan koulun ja kodin yhteistyötä. Se tarkoittaa, että sitä, että ollaan aktiivisian lastenhoidosta siihen asti, kun lapsi menee työhön. Nykyään ajatellaan, että ei voi pakottaa lasta käymään esimerkiksi koulua. Se on laiskojen vanhempien puhetta. Kuka sitä käy, jos vanhemmat antaa valinnan mahdollisuuden.

Markon kannattais ottaa selvää. Nyt esimerkiksi sijais määrärahat on käytetty loppuun. Pitäisikö lapset lähettää kotiin koulusta tai sanoa vanhemmille joku aamu, että anteeksi. Meillä ei tänään ole saatu koulutuksen mukaista sijaista, joten hoitakaa lapsenne itse.

Tuskin ne jotain rasvaria laittaa kuitenkaan lastentarhaan sijaiseksi. Ryhmiksissä ainakin sijaisena käytetään perhepäivähoidon koulutuksen saaneita.

old_profile_28496 kirjoitti:

Olen samaa mieltä kanssasi tuosta opettajan motivoinnista. Miten opettajalle vieritetään vastuu, jos vanhemmat ei tee mitään. Ei opettaja voi yksin asioista päättää. Siinä tarvitaan koulun ja kodin yhteistyötä. Se tarkoittaa, että sitä, että ollaan aktiivisian lastenhoidosta siihen asti, kun lapsi menee työhön. Nykyään ajatellaan, että ei voi pakottaa lasta käymään esimerkiksi koulua. Se on laiskojen vanhempien puhetta. Kuka sitä käy, jos vanhemmat antaa valinnan mahdollisuuden.

Markon kannattais ottaa selvää. Nyt esimerkiksi sijais määrärahat on käytetty loppuun. Pitäisikö lapset lähettää kotiin koulusta tai sanoa vanhemmille joku aamu, että anteeksi. Meillä ei tänään ole saatu koulutuksen mukaista sijaista, joten hoitakaa lapsenne itse.

Tuskin ne jotain rasvaria laittaa kuitenkaan lastentarhaan sijaiseksi. Ryhmiksissä ainakin sijaisena käytetään perhepäivähoidon koulutuksen saaneita.

mikä uutisoitiin joitakin aikoja sitten. Kyse oli siitä kuinka opettajat ovat uupuneita työhönsä, eli ei syy ole opettajissakaan eikä kodissakaan, vaan koko yhteiskunnassa.

Jotain siitä kuitenkin löysin etsimällä:


"Opettajilla on liian vähän aikaa oppilaille, kertoo Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n ja Kotiliesi-lehden yhteistutkimus. Yli 20 oppilaan luokkaa luotsaavista opettajista 72 prosenttia on sitä mieltä, ettei aika oppilaille riitä.

Ryhmäkoon kivutessa yli 26:n oppilaan, nousee myös riittämättömyyden tunnetta kokevien opettajien osuus 82 prosenttiin. Ei käy kateeksi.

Tuoreella tuhannelle luokanopettajalle suunnatulla kyselytutkimuksella haettiin tietoa koulumaailman arjesta opettajan näkökulmasta. Yli puolet kyselyn saaneista vastasi siihen, mikä osaltaan kertoo opettajien halusta kehittää työyhteisöään.

Ajan lisäksi toinen kortilla oleva resurssi ovat koulunkäyntiavustajat. Opettajista 70 prosenttia kaipaa lisää apuvoimia. Puolet vastaajista katsoi, että henkilöstön ohella juustohöylä on viime vuosina kurmottanut perusopetusta yleisemminkin, tinkimään on jouduttu muun muassa materiaalihankinnoissa.

Kaikkein huolestuttavinta suomalaisen sivistyksen ja osaamisen kehdon, peruskoulun kannalta oli opettajien väsymys työhönsä. Yhä useampi, liki puolet vastaajista, oli vakavissaan pohtinut alan vaihtoa viimeisen vuoden sisällä.

Oppilaiden ja vanhempien opettajiin kohdistama uhkailu ja häirintä, jopa väkivallan uhka, eivät varsinaisesti kannusta opettajaa työssään. Laadukkaan opetuksen ja hyvän kouluhengen keskeinen aines on kuitenkin osaava, motivoitunut ja hyvinvoiva opettaja.

Peruskoulutusta nakertavaa näivetystauti on alettava lääkitä ripeästi. Ottaen huomioon esimerkiksi sen, että kolmannes opettajista arvio työmääränsä lisääntyneen huomattavasti työuransa aikana, on korkea aika tarttua vallitsevaan avustajapulaan ja hillitä ryhmäkokojen paisumista. Ikäluokkien pienenemisen myötä säästyvä, peruskoulutuksen kehittämiseen luvattu vuosittainen 18 miljoonan euron määräraha on hyödynnettävä paikallisten tarpeiden mukaan parhaalla mahdollisella tavalla. Ihmeitä sillä ei toki tehdä, vaan lisärahaa tarvitaan.

Pelkillä euroilla ei tutkimuksen esille tuomia ongelmia kuitenkaan ratkaista. Koulun ilmapiiriä pystytään parantamaan pienillä arkisilla asioilla: tempauksilla, teemapäivillä tai vaikkapa yhteisillä satuhetkillä. Kaikkeen kiusaamiseen tulee puuttua heti kättelyssä.

Peruskoulujen henkilökunnan tulee koostua tulevaisuudessa yhä enemmän moniammatillisesta työyhteisöstä. Opettajan tueksi tarvitaan eritysopettajia, terveydenhoitajia, oppilaanohjaajia, psykologeja, kuraattoreita ja sosiaalityöntekijöitä. Opettajaa ei saa jättää yksin kasvatusongelmien kanssa. Etenkin erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden kohtaaminen vaatii ammattitaitoa ja lisäkoulutusta.

Toimiva ja tiivis keskusteluyhteys vanhempien ja opettajien välillä on hyvän yhteistyön edellytys."

Ikkremimin. kirjoitti:

Muita Lindin sepustuksia en jaksa kommentoida niiden ollessa silkkaa lapsellista haihattelua, mutta koska Lind sivuaa edustamaani ammattikuntaa, on pakko kommentoida seuraavaa: ”Vaadin ehdottomasti ammattitaitoa opettajilta sekä lastentarhan hoitajilta, heidän käsissään ovat lapset silloin, kun ovat joko koulussa tai lastentarhassa. Korostan: jos lapsi ei motivoidu koulussa näen sen opettajan ammattitaidottomuutena tai motivaation puutteena. Molemmat ovat mielestäni paheksuttavia asioita! Hyvä sekä ammattitaitoinen opettaja kyllä pystyy motivoimaan lapset.”

Koulussa työskentelee pääsääntöisesti opettajia ja koulunkäyntiavustajia, kun taas päiväkodeissa lastentarhanopettajia ja lastenhoitajia. Kehottaisin Lindiä ottamaan vähintään ammattinimikkeet haltuun ennen yritystä tehdä politiikkaa niitä keppihevosena käyttäen. Mitä ammattitaitoon tulee, suomalainen opettajakoulutus on huippuluokkaa verrattuna minkä tahansa valtion vastaavaan. Tästä Lindillä ei luonnollisestikaan voi olla mitään käsitystä. Jos hän viittaa epäpäteviin sijaisiin, heillä ei opettajan ammattitaitoa voi ollakaan.

Lind väittää, kasvatustieteisiin tuskin päivääkään tutustuneena, että ammattitaitoinen opettaja pystyy motivoimaan oppilaat koulunkäyntiin. Minä taas väitän, usean ammattitaitoisen opettajan esimiehenä, että Lind ei tajua asiasta kansankielellä ilmaistuna paskaakaan. Opettajan ammattitaidottomuus ei ole läheskään merkittävin syy siihen, että nykylapset eivät motivoidu koulunkäynnistä. Mikäli Lind haluaa paneutua aiheeseen syvemmin, kannattaa hänen aloittaa tutkimukset ympärillään vallitsevasta arvomaailmasta ja ennen kaikkea kotien koulunkäyntiä kohtaan osoittamasta mielenkiinnosta.

Kun Lind vapaaehtoisesti sotkee omat lapsensa politikointiin, uskallan kysyä, millaiset suunnitelmat Lindin perheellä on jälkikasvunsa jatkokoulutuksen suhteen? Peruskoulu lienee käyty loppuun / käytäneen loppuun, ja sen jälkeen suuntana on joko ammatilliset tai yleissivistävät opinnot, eikö vain? Jos näin, niin hyvä niin.

Terveisin: Rehtori toisaalta

Viittaan Anssin poimimaan artikkeliin ja vastaan sitä kautta osaavalle rehtorille:

"Opettajilla on liian vähän aikaa oppilaille, kertoo Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n ja Kotiliesi-lehden yhteistutkimus. Yli 20 oppilaan luokkaa luotsaavista opettajista 72 prosenttia on sitä mieltä, ettei aika oppilaille riitä.

KYSYMYS REHTORILLE:
Onko syy lapsissa, kun aika ei oppilaille riitä? Eikö voida perustellusti esittää väittämä, että koska opettajilla ei aika riitä oppilaille, tarkoittaa se käytännössä sitä, ettei oppilaat saa riittävää motivaatiota opettajien taholta?

”Kaikkein huolestuttavinta suomalaisen sivistyksen ja osaamisen kehdon, peruskoulun kannalta oli opettajien väsymys työhönsä. Yhä useampi, liki puolet vastaajista, oli vakavissaan pohtinut alan vaihtoa viimeisen vuoden sisällä.”

KYSYMYS REHTORILLE:
Jos opettajat ovat väsyneet työhönsä, eikö se heijastu myös oppilaisiin? Onko tällöin vika oppilaissa, vai opettajissa? Voimmeko vaatia pieniltä lapsilta samaa kuin aikuisilta ”alan ammattilaisilta”?

” Oppilaiden ja vanhempien opettajiin kohdistama uhkailu ja häirintä, jopa väkivallan uhka, eivät varsinaisesti kannusta opettajaa työssään.”

KYSYMYS REHTORILLE:
Mistä johtuu vanhempien tyytymättömyys koskien opettajia?

” Laadukkaan opetuksen ja hyvän kouluhengen keskeinen aines on kuitenkin osaava, motivoitunut ja hyvinvoiva opettaja.”

KYSYMYS REHTORILLE:
Eikö Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n ja Kotiliesilehden tutkimus osoita samaa kuin minunkin väittämäni koskien opettajan osaamista sekä motivoitumista? Motivoitunut ja osaava opettaja kyllä osaa motivoida lapsetkin…

” Pelkillä euroilla ei tutkimuksen esille tuomia ongelmia kuitenkaan ratkaista. Koulun ilmapiiriä pystytään parantamaan pienillä arkisilla asioilla: tempauksilla, teemapäivillä tai vaikkapa yhteisillä satuhetkillä. Kaikkeen kiusaamiseen tulee puuttua heti kättelyssä.”

KYSYMYS REHTORILLE:
Eikö tutkimus tässäkin kohtaa osoita kiistattomasti, että koulun ilmapiiriä pystytään parantamaan, JOS VAIN TAHTOA ON?

” Etenkin erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden kohtaaminen vaatii ammattitaitoa ja lisäkoulutusta.”

KYSYMYS REHTORILLE:
Enkö minä juuri painottanut opettajien ammattitaitoa?

Kaikella kunnioituksella odotan ammattitaitoisen rehtorin vastauksia:
Marko Lind

old_profile_28496 kirjoitti:

Olen samaa mieltä kanssasi tuosta opettajan motivoinnista. Miten opettajalle vieritetään vastuu, jos vanhemmat ei tee mitään. Ei opettaja voi yksin asioista päättää. Siinä tarvitaan koulun ja kodin yhteistyötä. Se tarkoittaa, että sitä, että ollaan aktiivisian lastenhoidosta siihen asti, kun lapsi menee työhön. Nykyään ajatellaan, että ei voi pakottaa lasta käymään esimerkiksi koulua. Se on laiskojen vanhempien puhetta. Kuka sitä käy, jos vanhemmat antaa valinnan mahdollisuuden.

Markon kannattais ottaa selvää. Nyt esimerkiksi sijais määrärahat on käytetty loppuun. Pitäisikö lapset lähettää kotiin koulusta tai sanoa vanhemmille joku aamu, että anteeksi. Meillä ei tänään ole saatu koulutuksen mukaista sijaista, joten hoitakaa lapsenne itse.

Tuskin ne jotain rasvaria laittaa kuitenkaan lastentarhaan sijaiseksi. Ryhmiksissä ainakin sijaisena käytetään perhepäivähoidon koulutuksen saaneita.

Kun lapsi on koulussa, on tämä silloin koulun vastuulla. Kun lapsi on kotona, silloin tämä on vanhempien (huoltajan) vastuulla. Kun molemmat yrittävät hoitaa tehtävänsä parhaansa mukaan, uskon, että lopputulos on hyvä, edellyttäen tietysti, että eivät ainoastaan vaan yritä, vaan myöskin onnistuvat yrittämisessään.

Anssi esitti kysymyksen, että jos vanhemmat eivät pakota lastansa kouluun, tämä ei sitä luonnostaan kävisi. Tuota en välttämättä alleviivaisi, sillä monet lapset suorastaan rakastavat koulunkäyntiä. Aina ei tule tarjota keppiä, jos vaihtoehtona on mahdollisuus tarjota porkkanaa;)

Mitä tulee sijaismäärärahaan, tai sen loppumiseen, niin olisiko kannattanut budjetoida rahaa enemmän? Tulevaisuudessa ainakin...

Marko Lind

Marko-Lind kirjoitti:

Viittaan Anssin poimimaan artikkeliin ja vastaan sitä kautta osaavalle rehtorille:

"Opettajilla on liian vähän aikaa oppilaille, kertoo Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n ja Kotiliesi-lehden yhteistutkimus. Yli 20 oppilaan luokkaa luotsaavista opettajista 72 prosenttia on sitä mieltä, ettei aika oppilaille riitä.

KYSYMYS REHTORILLE:
Onko syy lapsissa, kun aika ei oppilaille riitä? Eikö voida perustellusti esittää väittämä, että koska opettajilla ei aika riitä oppilaille, tarkoittaa se käytännössä sitä, ettei oppilaat saa riittävää motivaatiota opettajien taholta?

”Kaikkein huolestuttavinta suomalaisen sivistyksen ja osaamisen kehdon, peruskoulun kannalta oli opettajien väsymys työhönsä. Yhä useampi, liki puolet vastaajista, oli vakavissaan pohtinut alan vaihtoa viimeisen vuoden sisällä.”

KYSYMYS REHTORILLE:
Jos opettajat ovat väsyneet työhönsä, eikö se heijastu myös oppilaisiin? Onko tällöin vika oppilaissa, vai opettajissa? Voimmeko vaatia pieniltä lapsilta samaa kuin aikuisilta ”alan ammattilaisilta”?

” Oppilaiden ja vanhempien opettajiin kohdistama uhkailu ja häirintä, jopa väkivallan uhka, eivät varsinaisesti kannusta opettajaa työssään.”

KYSYMYS REHTORILLE:
Mistä johtuu vanhempien tyytymättömyys koskien opettajia?

” Laadukkaan opetuksen ja hyvän kouluhengen keskeinen aines on kuitenkin osaava, motivoitunut ja hyvinvoiva opettaja.”

KYSYMYS REHTORILLE:
Eikö Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n ja Kotiliesilehden tutkimus osoita samaa kuin minunkin väittämäni koskien opettajan osaamista sekä motivoitumista? Motivoitunut ja osaava opettaja kyllä osaa motivoida lapsetkin…

” Pelkillä euroilla ei tutkimuksen esille tuomia ongelmia kuitenkaan ratkaista. Koulun ilmapiiriä pystytään parantamaan pienillä arkisilla asioilla: tempauksilla, teemapäivillä tai vaikkapa yhteisillä satuhetkillä. Kaikkeen kiusaamiseen tulee puuttua heti kättelyssä.”

KYSYMYS REHTORILLE:
Eikö tutkimus tässäkin kohtaa osoita kiistattomasti, että koulun ilmapiiriä pystytään parantamaan, JOS VAIN TAHTOA ON?

” Etenkin erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden kohtaaminen vaatii ammattitaitoa ja lisäkoulutusta.”

KYSYMYS REHTORILLE:
Enkö minä juuri painottanut opettajien ammattitaitoa?

Kaikella kunnioituksella odotan ammattitaitoisen rehtorin vastauksia:
Marko Lind

Pyydän anteeksi, artikkelia ei ollutkaan poiminut Anssi, vaan joku muu kirjoittaja. Lupaan olla tulevaisuudessa tarkempi, vaikka oleellista ei olekaan, KUKA artikkelin poimi, vaan MITÄ artikkeli sisältää.

Marko Lind

UPDATE_8858833 kirjoitti:

Esitettiin ajatus että venäjän kieltä tarvittavat ammatit olisivat kuuluneet 2suomalaisille", mutta ei ollut kielitaitoista väkeä ja ne ammatit menivät maahanmuuttajille. Lind esitti että rajan taakse. Minusta siinä on ilmeinen ristiriita venäläistä alkuperää olevien kansalaisten tasavertaisuudessa.
Tämä vaan yksi kohta. Löytyy kyllä toki muutakin mikä ei ole ihan loppuun ajateltua.

Vaikka kuinka yritin en vaan ymmärtänyt kirjoitustasi vaikka luin sen monta kertaa. ehkä olen vaan niin tyhmä, mutta selittäisitkö mitä kirjoituksellasi tarkoitit?

old_profile_28496 kirjoitti:

Olen samaa mieltä kanssasi tuosta opettajan motivoinnista. Miten opettajalle vieritetään vastuu, jos vanhemmat ei tee mitään. Ei opettaja voi yksin asioista päättää. Siinä tarvitaan koulun ja kodin yhteistyötä. Se tarkoittaa, että sitä, että ollaan aktiivisian lastenhoidosta siihen asti, kun lapsi menee työhön. Nykyään ajatellaan, että ei voi pakottaa lasta käymään esimerkiksi koulua. Se on laiskojen vanhempien puhetta. Kuka sitä käy, jos vanhemmat antaa valinnan mahdollisuuden.

Markon kannattais ottaa selvää. Nyt esimerkiksi sijais määrärahat on käytetty loppuun. Pitäisikö lapset lähettää kotiin koulusta tai sanoa vanhemmille joku aamu, että anteeksi. Meillä ei tänään ole saatu koulutuksen mukaista sijaista, joten hoitakaa lapsenne itse.

Tuskin ne jotain rasvaria laittaa kuitenkaan lastentarhaan sijaiseksi. Ryhmiksissä ainakin sijaisena käytetään perhepäivähoidon koulutuksen saaneita.

...outo käsite?

"Nykyään ajatellaan, että ei voi pakottaa lasta käymään esimerkiksi koulua. Se on laiskojen vanhempien puhetta."

Omat ja tuttavieni lapset ovat rakastaneet koulunkäyntiä. Onkohan nyt niin, että koulussa on silloin "huono henki" ja siitä syystä kouluunmeno on vaikeaa. Syynähän voi olla lapsen kohdistuva kiusaaminen. En minäkään allekirjoita tuollaista väitettä mitä kirjoitit. Mistä tuollainen päätelmä nyt syntyi?

Kyllähän monelle aikuiselle on töihinmenokin pakonomaista, jos töissä henkisesti painostetaan, miksi siis ei lapselle kouluunmeno samassa tilanteessa?

UPDATE_8858833 kirjoitti:

Luokkakoot ovat paisuneet liian suuriksi ja lasten kasvauksessa on lailla kielletty tarpeellinen kuri, mikä on aiheuttanut auktoriteettien katoamisen.
Pienissä maalaiskouluissa opettajilla on vielä auktoriteettia, mutta pienet maalaiskoulutjhan halutaan lopettaa.
Minun vanhempani ja sisareni ovat toimineet opettajina teknisllisissä opistoissa, korkeakouluissa ja lukioissa sekä oppi- ja peruskouluissa.
Nykyään riittää kun luokassa on yksi oppimishaluton oppilas joka haluaa huomiota itselleen, niin koko luokan oppiminen kärsii ja opettajien aika menee yhden henkilön huomioimiseen. Millainen sinä muuten olit koulussa. Häiritsitkö muiden opiskelua millään tavoin vai annoitko opettajille työrauhan opettaa oppimishaluisia, kuuluen itsekkin niihin oppimishaluisiin?

sen, että olet oikeassa. Yksikin (oppimishaluton) huomiota kerjäävä lapsi vie opettajan huomion. Koko nuoruuteni haaveilin opettajan ammatista. Se kaatui siihen, kun tuurasin aikanaan pienen maalaiskoulun opettajaa hänen sairaslomansa aikana ylioppilaaksi tuloni jälkeen.

Naapurin poika, kiltti kuin mikä, kävi paljon kotonani. Hän melkein asui meillä, jumaloi veljeäni. Mutta koulussa oppituntien aikana hän häiritsi. Hän halusi tuoda jatkuvasti kaikille esiin sen tosiseikan, että olemme ns. kavereita.
Milloin hän heitti liidulla, jos olin opastamassa toista oppilasta tehtävissä. Milloin lensi sieni jne.

Luulin selviäväni siitä keskustelemalla hänen kanssaan. Hän lupasi kiltisti käyttäytyä kunnolla, mutta annas olla kun koulupäivä koitti. Hän unohti kaiken lupaamansa. Yritin olla kärsivällinen, mutta jossain vaiheessa mitta tuli täyteen ja kerroin asiasta hänen vanhemilleen. Hekin yrittivät puhua "järkeä", tulosta ei syntynyt ja kun sijaisuuteni lopetin, päätin että hautaan opettajahaaveeni.

Marko-Lind kirjoitti:

Kun lapsi on koulussa, on tämä silloin koulun vastuulla. Kun lapsi on kotona, silloin tämä on vanhempien (huoltajan) vastuulla. Kun molemmat yrittävät hoitaa tehtävänsä parhaansa mukaan, uskon, että lopputulos on hyvä, edellyttäen tietysti, että eivät ainoastaan vaan yritä, vaan myöskin onnistuvat yrittämisessään.

Anssi esitti kysymyksen, että jos vanhemmat eivät pakota lastansa kouluun, tämä ei sitä luonnostaan kävisi. Tuota en välttämättä alleviivaisi, sillä monet lapset suorastaan rakastavat koulunkäyntiä. Aina ei tule tarjota keppiä, jos vaihtoehtona on mahdollisuus tarjota porkkanaa;)

Mitä tulee sijaismäärärahaan, tai sen loppumiseen, niin olisiko kannattanut budjetoida rahaa enemmän? Tulevaisuudessa ainakin...

Marko Lind

Sijaismääräraha on ylitetty siksi, että Paajalan ryhmistä ei ole lopetettu. Kaiken alkusyy oli koskenkoulun remontti, eli Virasojan koulun tilojen muutosraha siirrettiin Koskenkoululle. Virasojalle piti siirtää Niskalta lapset ja Niskalle piti keskittää vuorohoito. Toivottavasti muistin oikein koko letkan.

Kun lapsi on koulussa ja tulee ongelmia, niin vanhempien pitää reakoida, eikä syytellä pelkästään koulua.

Meillä on toimiva tukiverkko, mutta jos apua ei haeta, niin peli on silloin pelattu.

sitä tutkimustulosta kirjoitti:

mikä uutisoitiin joitakin aikoja sitten. Kyse oli siitä kuinka opettajat ovat uupuneita työhönsä, eli ei syy ole opettajissakaan eikä kodissakaan, vaan koko yhteiskunnassa.

Jotain siitä kuitenkin löysin etsimällä:


"Opettajilla on liian vähän aikaa oppilaille, kertoo Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n ja Kotiliesi-lehden yhteistutkimus. Yli 20 oppilaan luokkaa luotsaavista opettajista 72 prosenttia on sitä mieltä, ettei aika oppilaille riitä.

Ryhmäkoon kivutessa yli 26:n oppilaan, nousee myös riittämättömyyden tunnetta kokevien opettajien osuus 82 prosenttiin. Ei käy kateeksi.

Tuoreella tuhannelle luokanopettajalle suunnatulla kyselytutkimuksella haettiin tietoa koulumaailman arjesta opettajan näkökulmasta. Yli puolet kyselyn saaneista vastasi siihen, mikä osaltaan kertoo opettajien halusta kehittää työyhteisöään.

Ajan lisäksi toinen kortilla oleva resurssi ovat koulunkäyntiavustajat. Opettajista 70 prosenttia kaipaa lisää apuvoimia. Puolet vastaajista katsoi, että henkilöstön ohella juustohöylä on viime vuosina kurmottanut perusopetusta yleisemminkin, tinkimään on jouduttu muun muassa materiaalihankinnoissa.

Kaikkein huolestuttavinta suomalaisen sivistyksen ja osaamisen kehdon, peruskoulun kannalta oli opettajien väsymys työhönsä. Yhä useampi, liki puolet vastaajista, oli vakavissaan pohtinut alan vaihtoa viimeisen vuoden sisällä.

Oppilaiden ja vanhempien opettajiin kohdistama uhkailu ja häirintä, jopa väkivallan uhka, eivät varsinaisesti kannusta opettajaa työssään. Laadukkaan opetuksen ja hyvän kouluhengen keskeinen aines on kuitenkin osaava, motivoitunut ja hyvinvoiva opettaja.

Peruskoulutusta nakertavaa näivetystauti on alettava lääkitä ripeästi. Ottaen huomioon esimerkiksi sen, että kolmannes opettajista arvio työmääränsä lisääntyneen huomattavasti työuransa aikana, on korkea aika tarttua vallitsevaan avustajapulaan ja hillitä ryhmäkokojen paisumista. Ikäluokkien pienenemisen myötä säästyvä, peruskoulutuksen kehittämiseen luvattu vuosittainen 18 miljoonan euron määräraha on hyödynnettävä paikallisten tarpeiden mukaan parhaalla mahdollisella tavalla. Ihmeitä sillä ei toki tehdä, vaan lisärahaa tarvitaan.

Pelkillä euroilla ei tutkimuksen esille tuomia ongelmia kuitenkaan ratkaista. Koulun ilmapiiriä pystytään parantamaan pienillä arkisilla asioilla: tempauksilla, teemapäivillä tai vaikkapa yhteisillä satuhetkillä. Kaikkeen kiusaamiseen tulee puuttua heti kättelyssä.

Peruskoulujen henkilökunnan tulee koostua tulevaisuudessa yhä enemmän moniammatillisesta työyhteisöstä. Opettajan tueksi tarvitaan eritysopettajia, terveydenhoitajia, oppilaanohjaajia, psykologeja, kuraattoreita ja sosiaalityöntekijöitä. Opettajaa ei saa jättää yksin kasvatusongelmien kanssa. Etenkin erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden kohtaaminen vaatii ammattitaitoa ja lisäkoulutusta.

Toimiva ja tiivis keskusteluyhteys vanhempien ja opettajien välillä on hyvän yhteistyön edellytys."

Pitää seurata pitkän ajan muutoksia tuntikehyksessä. Imatralla se on muuttunnut erityisopetuksessa normaaliopetusta enemmän.

Opettajat saavat parhaan tuen silloin, kun erityisopetus on samassa koulussa.

Sitten tuo lasten muutos. Nykyisin lapset ovat paljon huonompia keskittymään.

old_profile_28496 kirjoitti:

Pitää seurata pitkän ajan muutoksia tuntikehyksessä. Imatralla se on muuttunnut erityisopetuksessa normaaliopetusta enemmän.

Opettajat saavat parhaan tuen silloin, kun erityisopetus on samassa koulussa.

Sitten tuo lasten muutos. Nykyisin lapset ovat paljon huonompia keskittymään.

...tosin lapseni ovat jo koulunsa käyneet. Mutta palaan heissä vielä omakohtaiseen kokemukseen.

Peruskoulun ala-asteella toinen poikani oli opettajansa "murheenkryyni". Vanhempainilloissa sain kuulla kuinka hän häiritsee tunnilla toisia oppilaita. Puhuin pojan kanssa kotona ja valvoin miettien mitä minun pitäisi asian suhteen tehdä. Jokasyksyisessä vanhempainilloissa tämä maininta toistui. Niinpä sitten kerran tämä opettaja tuli luokseni ja lohdutti minua. Ei vika ole pojassa, vika on hänessä. Hän on jäämässä eläkkeelle ensi vuonna ja poikani osaa jo kaiken eikä hän jaksa järjestää hänelle lisätehtäviä. Hänellä tulee aika pitkäksi kun toiset jankkaavat vasta alkutekijöissä ja aikansa kuluksi häiritsee toisia. Hän ilmoitti, että pojastani tulee kunnon mies, älä sure. Näin kävi. Ongelmat jäi siihen vuoteen, kun uusi ja nuorempi opettaja "astui remmiin"

ole samaa mieltä kirjoitti:

...tosin lapseni ovat jo koulunsa käyneet. Mutta palaan heissä vielä omakohtaiseen kokemukseen.

Peruskoulun ala-asteella toinen poikani oli opettajansa "murheenkryyni". Vanhempainilloissa sain kuulla kuinka hän häiritsee tunnilla toisia oppilaita. Puhuin pojan kanssa kotona ja valvoin miettien mitä minun pitäisi asian suhteen tehdä. Jokasyksyisessä vanhempainilloissa tämä maininta toistui. Niinpä sitten kerran tämä opettaja tuli luokseni ja lohdutti minua. Ei vika ole pojassa, vika on hänessä. Hän on jäämässä eläkkeelle ensi vuonna ja poikani osaa jo kaiken eikä hän jaksa järjestää hänelle lisätehtäviä. Hänellä tulee aika pitkäksi kun toiset jankkaavat vasta alkutekijöissä ja aikansa kuluksi häiritsee toisia. Hän ilmoitti, että pojastani tulee kunnon mies, älä sure. Näin kävi. Ongelmat jäi siihen vuoteen, kun uusi ja nuorempi opettaja "astui remmiin"

Kun kympin oppilas turhautuu tekemisen puutteesta, niin sillä on joku oma nimikin. Itse aikaisemmin kuulin tämän olevan uusi ongelma.

Jos homma tehtäisiin oikein, niin motivaatiota påidettäisiin yllä siten, että aina, kun lapsi kokee opetuksen jo opituksi, hän auttaa muita oppilaita.

tämä on mulle kirjoitti:

...outo käsite?

"Nykyään ajatellaan, että ei voi pakottaa lasta käymään esimerkiksi koulua. Se on laiskojen vanhempien puhetta."

Omat ja tuttavieni lapset ovat rakastaneet koulunkäyntiä. Onkohan nyt niin, että koulussa on silloin "huono henki" ja siitä syystä kouluunmeno on vaikeaa. Syynähän voi olla lapsen kohdistuva kiusaaminen. En minäkään allekirjoita tuollaista väitettä mitä kirjoitit. Mistä tuollainen päätelmä nyt syntyi?

Kyllähän monelle aikuiselle on töihinmenokin pakonomaista, jos töissä henkisesti painostetaan, miksi siis ei lapselle kouluunmeno samassa tilanteessa?

Siis sinusta kolusta jäädään pois ainoastaan siksi, että joku kiusaa.

aamulla kotiin jäänti ja tuntien pinnaaminen kesken päivän onn ihan sama asia. Laiskuus.

Jos ajetellaan, että lapset kypsyvät vuosien mukana, niin miksi pinnaaminen lisääntyy ammattikoulussa. Miksi suuriosa koululaisista tekee tunteja jälkikäteen. Miksi, jos se kerran on kivaa se koulun käynti.

Ajatellen omaa kouluaikaakin, muistelempa, että aina syyskauden alotus oli kivaa. Aamu aamulta mukavuus hävisi. Tunnit nukuttiin silmät auki. Silloin ei vaan kukaan halunnut tai uskaltannut pinnata.

Miksi. Ensiksi tulee mieleen, että selkäähän sitä olisi saanut kotona.

Muistan, kun aikanaan Teppanalassa yks kaveri myöhästy aina määrättynä päivänä. Yks aamu se taas tuli luokkaan kesken tunnin. Jimi otti sitä kauluksesta ja persuuksista. Heitti sen ruokalan käytävää myöten. KaVERI TULI SEN JÄLKEEN AINA AJOISSA TUNNILLE.

Marko-Lind kirjoitti:

Viittaan Anssin poimimaan artikkeliin ja vastaan sitä kautta osaavalle rehtorille:

"Opettajilla on liian vähän aikaa oppilaille, kertoo Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n ja Kotiliesi-lehden yhteistutkimus. Yli 20 oppilaan luokkaa luotsaavista opettajista 72 prosenttia on sitä mieltä, ettei aika oppilaille riitä.

KYSYMYS REHTORILLE:
Onko syy lapsissa, kun aika ei oppilaille riitä? Eikö voida perustellusti esittää väittämä, että koska opettajilla ei aika riitä oppilaille, tarkoittaa se käytännössä sitä, ettei oppilaat saa riittävää motivaatiota opettajien taholta?

”Kaikkein huolestuttavinta suomalaisen sivistyksen ja osaamisen kehdon, peruskoulun kannalta oli opettajien väsymys työhönsä. Yhä useampi, liki puolet vastaajista, oli vakavissaan pohtinut alan vaihtoa viimeisen vuoden sisällä.”

KYSYMYS REHTORILLE:
Jos opettajat ovat väsyneet työhönsä, eikö se heijastu myös oppilaisiin? Onko tällöin vika oppilaissa, vai opettajissa? Voimmeko vaatia pieniltä lapsilta samaa kuin aikuisilta ”alan ammattilaisilta”?

” Oppilaiden ja vanhempien opettajiin kohdistama uhkailu ja häirintä, jopa väkivallan uhka, eivät varsinaisesti kannusta opettajaa työssään.”

KYSYMYS REHTORILLE:
Mistä johtuu vanhempien tyytymättömyys koskien opettajia?

” Laadukkaan opetuksen ja hyvän kouluhengen keskeinen aines on kuitenkin osaava, motivoitunut ja hyvinvoiva opettaja.”

KYSYMYS REHTORILLE:
Eikö Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n ja Kotiliesilehden tutkimus osoita samaa kuin minunkin väittämäni koskien opettajan osaamista sekä motivoitumista? Motivoitunut ja osaava opettaja kyllä osaa motivoida lapsetkin…

” Pelkillä euroilla ei tutkimuksen esille tuomia ongelmia kuitenkaan ratkaista. Koulun ilmapiiriä pystytään parantamaan pienillä arkisilla asioilla: tempauksilla, teemapäivillä tai vaikkapa yhteisillä satuhetkillä. Kaikkeen kiusaamiseen tulee puuttua heti kättelyssä.”

KYSYMYS REHTORILLE:
Eikö tutkimus tässäkin kohtaa osoita kiistattomasti, että koulun ilmapiiriä pystytään parantamaan, JOS VAIN TAHTOA ON?

” Etenkin erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden kohtaaminen vaatii ammattitaitoa ja lisäkoulutusta.”

KYSYMYS REHTORILLE:
Enkö minä juuri painottanut opettajien ammattitaitoa?

Kaikella kunnioituksella odotan ammattitaitoisen rehtorin vastauksia:
Marko Lind

Totean toistamiseen, Marko Lindin kirjoittelua jo useamman vuoden seuranneena, että hän ei ymmärrä, eikä voi ymmärtää pedagogiikasta tai didaktiikasta hevosen paskaa. Mutta toki voin yrittää vastata esitettyihin kysymyksiin.

- Onko syy lapsissa, kun aika ei oppilaille riitä? Eikö voida perustellusti esittää väittämä, että koska opettajilla ei aika riitä oppilaille, tarkoittaa se käytännössä sitä, ettei oppilaat saa riittävää motivaatiota opettajien taholta?

Onko syy lapsissa, vai eikö ole, on toinen kysymys. Marko Lind esitti väittämän, että jos lapsi ei motivoidu koulussa, kyseessä on opettajan ammattitaidottomuus tai motivaation puutte. Minä näin punaista kohdassa ”ammattitaidottomuus”. Motivaatio on toinen asia, joka liittyy politikointiin, ja sitä Lind saa rauhassa harrastaa.

- Jos opettajat ovat väsyneet työhönsä, eikö se heijastu myös oppilaisiin? Onko tällöin vika oppilaissa, vai opettajissa? Voimmeko vaatia pieniltä lapsilta samaa kuin aikuisilta ”alan ammattilaisilta”?

Jos opettajat ovat väsyneet työhönsä, on keskustelun aiheena TYÖSSÄ JAKSAMINEN, josta Marko Lindillä tuskin on kovinkaan selvää omakohtaista kokemusta.

- Mistä johtuu vanhempien tyytymättömyys koskien opettajia?

Enpä tiedä. Ainakin minun oppilaitokseni sijoittui omassa kunnassamme huoltajien tyytyväisyyden osalta aivan keulapaikoille. Käsittääkseni tyytyväisyys opettajien AMMATTITAITOA kohden on kansallinen ilmiö. Yksilöitä me toki olemme, ja Marko Lindillä lienee tästä aivan henkilökohtaista kokemusta, kun hän asian noin haluaa esittää. Suosittelen yhteydenottoa ko. oppilaitoksen rehtoriin.

- Eikö Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n ja Kotiliesilehden tutkimus osoita samaa kuin minunkin väittämäni koskien opettajan osaamista sekä motivoitumista? Motivoitunut ja osaava opettaja kyllä osaa motivoida lapsetkin…

OAJ:ssa olen aktiivi, Kotilieden tilaaja en ole. En osaa vastata, eikä kiinnostakaan.

- Eikö tutkimus tässäkin kohtaa osoita kiistattomasti, että koulun ilmapiiriä pystytään parantamaan, JOS VAIN TAHTOA ON?

En tiedä, kun en ”tutkimukseen” ole tutustunut. Lindin kannattaisi tutustua käsitteeseen ”tieteellinen tutkimus”.

- Enkö minä juuri painottanut opettajien ammattitaitoa?

Taisitte painottaa, mitä sitten? Totean kolmannen kerran, että te, herra Lind, ette ole kasvatustieteellisen keskustelun arvoinen

Kun te katsoitte oikeudeksenne penätä vastauksia, minä toistan omani; millaiset suunnitelmat Lindin perheellä on jälkikasvunsa jatkokoulutuksen suhteen? Peruskoulu lienee käyty loppuun / käytäneen loppuun, ja sen jälkeen suuntana on joko ammatilliset tai yleissivistävät opinnot, eikö vain?

lasjlkasjdlkasjdlkjalksdj kirjoitti:

Totean toistamiseen, Marko Lindin kirjoittelua jo useamman vuoden seuranneena, että hän ei ymmärrä, eikä voi ymmärtää pedagogiikasta tai didaktiikasta hevosen paskaa. Mutta toki voin yrittää vastata esitettyihin kysymyksiin.

- Onko syy lapsissa, kun aika ei oppilaille riitä? Eikö voida perustellusti esittää väittämä, että koska opettajilla ei aika riitä oppilaille, tarkoittaa se käytännössä sitä, ettei oppilaat saa riittävää motivaatiota opettajien taholta?

Onko syy lapsissa, vai eikö ole, on toinen kysymys. Marko Lind esitti väittämän, että jos lapsi ei motivoidu koulussa, kyseessä on opettajan ammattitaidottomuus tai motivaation puutte. Minä näin punaista kohdassa ”ammattitaidottomuus”. Motivaatio on toinen asia, joka liittyy politikointiin, ja sitä Lind saa rauhassa harrastaa.

- Jos opettajat ovat väsyneet työhönsä, eikö se heijastu myös oppilaisiin? Onko tällöin vika oppilaissa, vai opettajissa? Voimmeko vaatia pieniltä lapsilta samaa kuin aikuisilta ”alan ammattilaisilta”?

Jos opettajat ovat väsyneet työhönsä, on keskustelun aiheena TYÖSSÄ JAKSAMINEN, josta Marko Lindillä tuskin on kovinkaan selvää omakohtaista kokemusta.

- Mistä johtuu vanhempien tyytymättömyys koskien opettajia?

Enpä tiedä. Ainakin minun oppilaitokseni sijoittui omassa kunnassamme huoltajien tyytyväisyyden osalta aivan keulapaikoille. Käsittääkseni tyytyväisyys opettajien AMMATTITAITOA kohden on kansallinen ilmiö. Yksilöitä me toki olemme, ja Marko Lindillä lienee tästä aivan henkilökohtaista kokemusta, kun hän asian noin haluaa esittää. Suosittelen yhteydenottoa ko. oppilaitoksen rehtoriin.

- Eikö Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n ja Kotiliesilehden tutkimus osoita samaa kuin minunkin väittämäni koskien opettajan osaamista sekä motivoitumista? Motivoitunut ja osaava opettaja kyllä osaa motivoida lapsetkin…

OAJ:ssa olen aktiivi, Kotilieden tilaaja en ole. En osaa vastata, eikä kiinnostakaan.

- Eikö tutkimus tässäkin kohtaa osoita kiistattomasti, että koulun ilmapiiriä pystytään parantamaan, JOS VAIN TAHTOA ON?

En tiedä, kun en ”tutkimukseen” ole tutustunut. Lindin kannattaisi tutustua käsitteeseen ”tieteellinen tutkimus”.

- Enkö minä juuri painottanut opettajien ammattitaitoa?

Taisitte painottaa, mitä sitten? Totean kolmannen kerran, että te, herra Lind, ette ole kasvatustieteellisen keskustelun arvoinen

Kun te katsoitte oikeudeksenne penätä vastauksia, minä toistan omani; millaiset suunnitelmat Lindin perheellä on jälkikasvunsa jatkokoulutuksen suhteen? Peruskoulu lienee käyty loppuun / käytäneen loppuun, ja sen jälkeen suuntana on joko ammatilliset tai yleissivistävät opinnot, eikö vain?

Jos rehtori käyttää kirjoittelussaan sanaa "paska", kertoo se mielestäni "ammattilaisen" sivistystasosta jotakin.

Kiitoksia kuitenkin arvokkaista vastauksista.

Marko Lind

lasjlkasjdlkasjdlkjalksdj kirjoitti:

Totean toistamiseen, Marko Lindin kirjoittelua jo useamman vuoden seuranneena, että hän ei ymmärrä, eikä voi ymmärtää pedagogiikasta tai didaktiikasta hevosen paskaa. Mutta toki voin yrittää vastata esitettyihin kysymyksiin.

- Onko syy lapsissa, kun aika ei oppilaille riitä? Eikö voida perustellusti esittää väittämä, että koska opettajilla ei aika riitä oppilaille, tarkoittaa se käytännössä sitä, ettei oppilaat saa riittävää motivaatiota opettajien taholta?

Onko syy lapsissa, vai eikö ole, on toinen kysymys. Marko Lind esitti väittämän, että jos lapsi ei motivoidu koulussa, kyseessä on opettajan ammattitaidottomuus tai motivaation puutte. Minä näin punaista kohdassa ”ammattitaidottomuus”. Motivaatio on toinen asia, joka liittyy politikointiin, ja sitä Lind saa rauhassa harrastaa.

- Jos opettajat ovat väsyneet työhönsä, eikö se heijastu myös oppilaisiin? Onko tällöin vika oppilaissa, vai opettajissa? Voimmeko vaatia pieniltä lapsilta samaa kuin aikuisilta ”alan ammattilaisilta”?

Jos opettajat ovat väsyneet työhönsä, on keskustelun aiheena TYÖSSÄ JAKSAMINEN, josta Marko Lindillä tuskin on kovinkaan selvää omakohtaista kokemusta.

- Mistä johtuu vanhempien tyytymättömyys koskien opettajia?

Enpä tiedä. Ainakin minun oppilaitokseni sijoittui omassa kunnassamme huoltajien tyytyväisyyden osalta aivan keulapaikoille. Käsittääkseni tyytyväisyys opettajien AMMATTITAITOA kohden on kansallinen ilmiö. Yksilöitä me toki olemme, ja Marko Lindillä lienee tästä aivan henkilökohtaista kokemusta, kun hän asian noin haluaa esittää. Suosittelen yhteydenottoa ko. oppilaitoksen rehtoriin.

- Eikö Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n ja Kotiliesilehden tutkimus osoita samaa kuin minunkin väittämäni koskien opettajan osaamista sekä motivoitumista? Motivoitunut ja osaava opettaja kyllä osaa motivoida lapsetkin…

OAJ:ssa olen aktiivi, Kotilieden tilaaja en ole. En osaa vastata, eikä kiinnostakaan.

- Eikö tutkimus tässäkin kohtaa osoita kiistattomasti, että koulun ilmapiiriä pystytään parantamaan, JOS VAIN TAHTOA ON?

En tiedä, kun en ”tutkimukseen” ole tutustunut. Lindin kannattaisi tutustua käsitteeseen ”tieteellinen tutkimus”.

- Enkö minä juuri painottanut opettajien ammattitaitoa?

Taisitte painottaa, mitä sitten? Totean kolmannen kerran, että te, herra Lind, ette ole kasvatustieteellisen keskustelun arvoinen

Kun te katsoitte oikeudeksenne penätä vastauksia, minä toistan omani; millaiset suunnitelmat Lindin perheellä on jälkikasvunsa jatkokoulutuksen suhteen? Peruskoulu lienee käyty loppuun / käytäneen loppuun, ja sen jälkeen suuntana on joko ammatilliset tai yleissivistävät opinnot, eikö vain?

...tiukkaa tekstiä. Hymyilyttää mikä saa ammattitaitoisen ihmisen noin kiihtymäänn. Ehkä koulussa oli huono päivä? Kiinnittäisin kuitenkin kielenkäyttöön. ML osaa sentään kirjoittaa asiallisesti siinäkin asiassa.

Onko nyt niin, että tavalliset ihmiset, kuten Lindikin on, eivät saa keskustella aiheesta. Esittää mielipiteitään. Muistaakseni meillä on sananvapaus?

Onko vain niin, että opettajien ammattitaidosta saavat vain keskustella alan ammattilaiset?

Opettajissa kuin myös muissakin eri ammattialojen ihmisissä on alalle vihkiytyneitä tai "kunhan joksikin valmistun". Moni opettaja on valmistuttuaan huomannut joutuneensa väärälle alalle jne.

Kokemuksesta voin sanoa myös sen, että opettajissa on myös niitä, jotka "simputtavat" heikompia oppilaita. Nykyisin se on vaikeampaa. Opettajat, vaikkakin ovat suorittaneet ammattipätevyyden, on kirjavuutta. Jokainen opettaja on oma persoonansa.

En väheksy opettajan ammattia, arvostan sitä ja "nostan hattua" että jaksavat. En vain ymmärrä, että heitä ei saa arvostella ainakaan M Lind.

Toivotan iltaasi rauhallisuutta ja ymmärtämystä meille, jotka emme ole kouluja käyneet:)

Marko-Lind kirjoitti:

Jos rehtori käyttää kirjoittelussaan sanaa "paska", kertoo se mielestäni "ammattilaisen" sivistystasosta jotakin.

Kiitoksia kuitenkin arvokkaista vastauksista.

Marko Lind

Jahas, jälleen kerran yksi ”poliitikko” poistui takavasemmalle jauhot suussa ja takki tyhjänä. Teille esitettiin kysymys, Marko Lind.

tupsu kuitenkin näkyy... kirjoitti:

Jahas, jälleen kerran yksi ”poliitikko” poistui takavasemmalle jauhot suussa ja takki tyhjänä. Teille esitettiin kysymys, Marko Lind.

Nyt kyllä vitsin murjasit, hän vastasi niin asiallisesti kuin asia vaati. Itselläni tuo rehtorin kuumeneminen herätti ajatuksen, mikä voi olla tottakin jossain tapauksissa. Mitäs jos opettaja noin inhoaa lasten vanhempia (tässä tapauksessa isää), mitä tapahtuu perheen lapsille, jos joutuvat samaan kouluun kuin ko. opettaja?

Hän itse on teidän maalitauluna ja mustamaalattavana, pitäskö lastenkin tulla tänne?
Eihän tänne uskaltaudu nimeltään aikuisetkaan siis tarkoitaan syksyn kunnallisvaaliehdokkaat, muista puhumattakaan, niin miksi hänen olisi laitettava lapsetkin maalitauluksi...MIKSI ???

tupsu kuitenkin näkyy... kirjoitti:

Jahas, jälleen kerran yksi ”poliitikko” poistui takavasemmalle jauhot suussa ja takki tyhjänä. Teille esitettiin kysymys, Marko Lind.

...vaan hän kirjoittaa parhaillaan kirjaa "Testamentti Rakkaudelle", haluaa saada sen ensi viikolla painoon:)))

old_profile_28496 kirjoitti:

Kun kympin oppilas turhautuu tekemisen puutteesta, niin sillä on joku oma nimikin. Itse aikaisemmin kuulin tämän olevan uusi ongelma.

Jos homma tehtäisiin oikein, niin motivaatiota påidettäisiin yllä siten, että aina, kun lapsi kokee opetuksen jo opituksi, hän auttaa muita oppilaita.

...minun tienneen mistä oli kysymys? Ei pohjan vanhempana minulla oli läpitunkevia silmiä, joilla olisin nähnyt sen, että opettaja ei jaksanut antaa lisätehtäviä tai ohjannnut poikaani auttamaan toisia.

Ei poikani mikää yliviisas ollut, hän vain oppi nopeammin kuin toiset. Itse kärsin samasta asiasta kouluaikana. Minun opettajani antoi aina minulle lisätehtäviä sekä muutakin puuhattavaa, kun toiset ahersivat vielä edellisessä aiheessa. Oletin poikani opettajan näin myös tekevän.

Eikä tässä mitään pysyvää vahinkoa tullut ei minulle eikä pojallenikaan ja tuskin hänen luokkakavereillekkaan. Nykyisin tuo opettaja tulee aina kysymään minulta tavatessamme, mitä pojalleni nykyisin kuuluu.

Luokan koot ovat vain kasvaneet niin suuriksi, että opettajat eivät aina vain jaksa. Oppilaiden osaaminen on niin eritasoista ja se vaatii opettajalta paljon, jotta jaksaa paneutua jokaiseen oppilaaseen, hänen vaatimalleen tasolle.

Nykyisin vaaditaan ammattiin kuin ammattiin koulutusta. Peruskoulu ja jokin ammattitutkinto, tai peruskoulu, lukio ja myös lisätutkinnot. Kuitenkin tällä koulutuksella olet työssäsi jatkuvasti ulosheittolinjoilla yt-neuvotteluissa.

Aikaisemmin näitä oppilaita, joita ei koulukäynti kiinnostanut, otettiin töihin alaikäisinä, ilman ammattitutkintoa. Ei tarvinnut väkisin sitä koulua käydä, oli mahdollisuus iskeä kädet työhön ja oppia sitä kautta työ. Nyt sitä mahdollisuutta ei paljon ole.

Ei kaikkia kiinnosta lukeminen ja niinpä heidät annettaisiin mennä työn pariin, kun sitä haluavat.

Yt-neuvottelut ovat arkea, kävit koulut tai et...

lasjlkasjdlkasjdlkjalksdj kirjoitti:

Totean toistamiseen, Marko Lindin kirjoittelua jo useamman vuoden seuranneena, että hän ei ymmärrä, eikä voi ymmärtää pedagogiikasta tai didaktiikasta hevosen paskaa. Mutta toki voin yrittää vastata esitettyihin kysymyksiin.

- Onko syy lapsissa, kun aika ei oppilaille riitä? Eikö voida perustellusti esittää väittämä, että koska opettajilla ei aika riitä oppilaille, tarkoittaa se käytännössä sitä, ettei oppilaat saa riittävää motivaatiota opettajien taholta?

Onko syy lapsissa, vai eikö ole, on toinen kysymys. Marko Lind esitti väittämän, että jos lapsi ei motivoidu koulussa, kyseessä on opettajan ammattitaidottomuus tai motivaation puutte. Minä näin punaista kohdassa ”ammattitaidottomuus”. Motivaatio on toinen asia, joka liittyy politikointiin, ja sitä Lind saa rauhassa harrastaa.

- Jos opettajat ovat väsyneet työhönsä, eikö se heijastu myös oppilaisiin? Onko tällöin vika oppilaissa, vai opettajissa? Voimmeko vaatia pieniltä lapsilta samaa kuin aikuisilta ”alan ammattilaisilta”?

Jos opettajat ovat väsyneet työhönsä, on keskustelun aiheena TYÖSSÄ JAKSAMINEN, josta Marko Lindillä tuskin on kovinkaan selvää omakohtaista kokemusta.

- Mistä johtuu vanhempien tyytymättömyys koskien opettajia?

Enpä tiedä. Ainakin minun oppilaitokseni sijoittui omassa kunnassamme huoltajien tyytyväisyyden osalta aivan keulapaikoille. Käsittääkseni tyytyväisyys opettajien AMMATTITAITOA kohden on kansallinen ilmiö. Yksilöitä me toki olemme, ja Marko Lindillä lienee tästä aivan henkilökohtaista kokemusta, kun hän asian noin haluaa esittää. Suosittelen yhteydenottoa ko. oppilaitoksen rehtoriin.

- Eikö Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n ja Kotiliesilehden tutkimus osoita samaa kuin minunkin väittämäni koskien opettajan osaamista sekä motivoitumista? Motivoitunut ja osaava opettaja kyllä osaa motivoida lapsetkin…

OAJ:ssa olen aktiivi, Kotilieden tilaaja en ole. En osaa vastata, eikä kiinnostakaan.

- Eikö tutkimus tässäkin kohtaa osoita kiistattomasti, että koulun ilmapiiriä pystytään parantamaan, JOS VAIN TAHTOA ON?

En tiedä, kun en ”tutkimukseen” ole tutustunut. Lindin kannattaisi tutustua käsitteeseen ”tieteellinen tutkimus”.

- Enkö minä juuri painottanut opettajien ammattitaitoa?

Taisitte painottaa, mitä sitten? Totean kolmannen kerran, että te, herra Lind, ette ole kasvatustieteellisen keskustelun arvoinen

Kun te katsoitte oikeudeksenne penätä vastauksia, minä toistan omani; millaiset suunnitelmat Lindin perheellä on jälkikasvunsa jatkokoulutuksen suhteen? Peruskoulu lienee käyty loppuun / käytäneen loppuun, ja sen jälkeen suuntana on joko ammatilliset tai yleissivistävät opinnot, eikö vain?

Innostan parhaan kykyni mukaan lapsiani opiskelemaan, sillä vain sitä kautta voin vanhempana yrittää turvata lasteni tulevaisuuden. Riittikö vastaukseksi?

Nyt ymmärtääkseni minä olen vastannut kaikkiin sinun kysymyksiisi, miksi sinä et vastannut kaikkiin minun kysymyksiini, vaikka en mielestäsi olekaan "kasvatustieteellisen keskustelun arvoinen"?

Kuten:

OAJ:ssa olen aktiivi, Kotilieden tilaaja en ole. En osaa vastata, eikä kiinnostakaan.

Kunnioittaen:
Marko Lind

Kerroit aikaisemmin olevasi Siitosen ystävä. Nyt kumminkin mollaat häntä. Minua sellainen ihmetyttää.

Onko vaalit syynä siihen.

Sanot, että Perussuomalaiset eivät hyväksy Romanian romanien Suomeen kerjäämään tuloa. Meillä näyttää olevan Arton kanssa ihan samanlainen kanta tässäkin asiassa.

Sinä taas toivotat heidät tervetulleeksi nauttimaan meidän sosiaaliturvasta.

Näissä vastauksissa sanot, että työttömyyden parantuessa toimeentulotukirahat voidaan muuttaa harkinnanvaraisiksi avustuksiksi.

Kerrohan miten se on mahdollista, nimittäin juurihan sanot ottavasi lisää avustusten tarvitsijoita ulkomailta.

Toiseksi. Lähivuosina jos toimeentulorahat on menneet yli butjetin, niin ei ole olemassa mitään rahaa jota voi siirtää.

En olisi ottannut kantaa keskusteluun, jos et olisi mollannut Artoa.

Mutta mutta. Olet antannut arviosi ehdokkaista. Yksi kysymys. Siitä nähdään, miten hyvin tunnet näitä ehdokkaita.

Kuka uusi ehdokas on istunnut 80 luvulla Imatran valtuustossa.

old_profile_28496 kirjoitti:

Kerroit aikaisemmin olevasi Siitosen ystävä. Nyt kumminkin mollaat häntä. Minua sellainen ihmetyttää.

Onko vaalit syynä siihen.

Sanot, että Perussuomalaiset eivät hyväksy Romanian romanien Suomeen kerjäämään tuloa. Meillä näyttää olevan Arton kanssa ihan samanlainen kanta tässäkin asiassa.

Sinä taas toivotat heidät tervetulleeksi nauttimaan meidän sosiaaliturvasta.

Näissä vastauksissa sanot, että työttömyyden parantuessa toimeentulotukirahat voidaan muuttaa harkinnanvaraisiksi avustuksiksi.

Kerrohan miten se on mahdollista, nimittäin juurihan sanot ottavasi lisää avustusten tarvitsijoita ulkomailta.

Toiseksi. Lähivuosina jos toimeentulorahat on menneet yli butjetin, niin ei ole olemassa mitään rahaa jota voi siirtää.

En olisi ottannut kantaa keskusteluun, jos et olisi mollannut Artoa.

Mutta mutta. Olet antannut arviosi ehdokkaista. Yksi kysymys. Siitä nähdään, miten hyvin tunnet näitä ehdokkaita.

Kuka uusi ehdokas on istunnut 80 luvulla Imatran valtuustossa.

...piti kuunnella itse tuo kohta perussuomalaisista, missä kohdin siinä Siitosta moitittiin? Ei missään, puhuttiin vain sekalaisesta seurakunnasta...sitähän se on.

Kun olen Markon kanssa puhunut politiikasta, hän tuo aina esiin tuon Siitosen, kehuu kunnon mieheksi ja pitää oikeesti ystävänään. Ikinä en ole kuullut Markon suusta hänestä mitään negatiivista.

Tulee, kun ehtii kirjoittamiseltaan, kertomaan itse asiasta.

Tuota SDP:tä minä ihmettelen ja siitähän on juttu Uutisvuoksessakin.

http://www.uutisvuoksi.fi/Etusivu---Uutisnosto/2008/09/18/Horjuvatko SDP:n rivit?/200855886292/17

Ei kukaan joukkopakoa riveistä olisi ihmetellyt, jos Imatran taloustilanne olisi toinen kuin se tällä hetkellä on. Nyt se puolueen yhtenäisyys olisi pitänyt näkyä, kuten se on näkynyt päätöksen teoissa ja pieleen on mennyt.

Ja mitä ihmeellistä siinä on, että vaalien alla, otetaan toiset puolueet käsittelyyn, käydään läpi aikaansaannoksia vuosien varrelta. Näin on ollut aina ja tulee olemaan jatkossakin. Yritetään "laulaa kilpailijat suohon".

Monen kaupungin kanta Romanien romanien Suomeen kerjäämään tuloon on kielteinen, niin minunkin. Heitä halutaan auttaa heidän omassa kotimaassaan. Mutta hän itse tarkentakoon tuota.

käsitit väärin kirjoitti:

...piti kuunnella itse tuo kohta perussuomalaisista, missä kohdin siinä Siitosta moitittiin? Ei missään, puhuttiin vain sekalaisesta seurakunnasta...sitähän se on.

Kun olen Markon kanssa puhunut politiikasta, hän tuo aina esiin tuon Siitosen, kehuu kunnon mieheksi ja pitää oikeesti ystävänään. Ikinä en ole kuullut Markon suusta hänestä mitään negatiivista.

Tulee, kun ehtii kirjoittamiseltaan, kertomaan itse asiasta.

Tuota SDP:tä minä ihmettelen ja siitähän on juttu Uutisvuoksessakin.

http://www.uutisvuoksi.fi/Etusivu---Uutisnosto/2008/09/18/Horjuvatko SDP:n rivit?/200855886292/17

Ei kukaan joukkopakoa riveistä olisi ihmetellyt, jos Imatran taloustilanne olisi toinen kuin se tällä hetkellä on. Nyt se puolueen yhtenäisyys olisi pitänyt näkyä, kuten se on näkynyt päätöksen teoissa ja pieleen on mennyt.

Ja mitä ihmeellistä siinä on, että vaalien alla, otetaan toiset puolueet käsittelyyn, käydään läpi aikaansaannoksia vuosien varrelta. Näin on ollut aina ja tulee olemaan jatkossakin. Yritetään "laulaa kilpailijat suohon".

Monen kaupungin kanta Romanien romanien Suomeen kerjäämään tuloon on kielteinen, niin minunkin. Heitä halutaan auttaa heidän omassa kotimaassaan. Mutta hän itse tarkentakoon tuota.

Tätä kohtaa tarkoitin.

Erityisesti venäläisten sekä maahanmuuttajien puhumattakaan suomeen olosuhteiden pakosta tulleiden köyhien ja sorrettujen romanien, jotka joutuvat täällä kerjäämään leipänsä.

Yksikään Romanian romani ei tule tänne olosuhteen pakosta kerjäämään. He pitävät kerjäämistä työnä. Jos heille annettaisiin sosiaaliavustusta, niin todennäköisesti he kerjäisivät kumminkin.

Imatralla varastamisesta kiinni jääneellä oli satoja euroja rahaa. Oliko hän silloin köyhä.

Äsken lenkillä muistin, että minulla jäi yksi juttu kirjoittamatta viimeksi.

Minua jäi vaivaamaan tuo sanonta. "menee itsemääräämisen oikeus". Jotenkin silleen se meni, mutta kyse oli kuitenkin valtion holhoukseen joutumisesta.

Siinähän ei menetetä itsemääräämis valtaa tavallaan, koska valtiolle pitää antaa selvitys, miten talous korjataan.

Valtio ei siis määrää, mistä rahat säästetään vaan ainoastaan valvoo, että oikaisu tehdään.

old_profile_28496 kirjoitti:

Kerroit aikaisemmin olevasi Siitosen ystävä. Nyt kumminkin mollaat häntä. Minua sellainen ihmetyttää.

Onko vaalit syynä siihen.

Sanot, että Perussuomalaiset eivät hyväksy Romanian romanien Suomeen kerjäämään tuloa. Meillä näyttää olevan Arton kanssa ihan samanlainen kanta tässäkin asiassa.

Sinä taas toivotat heidät tervetulleeksi nauttimaan meidän sosiaaliturvasta.

Näissä vastauksissa sanot, että työttömyyden parantuessa toimeentulotukirahat voidaan muuttaa harkinnanvaraisiksi avustuksiksi.

Kerrohan miten se on mahdollista, nimittäin juurihan sanot ottavasi lisää avustusten tarvitsijoita ulkomailta.

Toiseksi. Lähivuosina jos toimeentulorahat on menneet yli butjetin, niin ei ole olemassa mitään rahaa jota voi siirtää.

En olisi ottannut kantaa keskusteluun, jos et olisi mollannut Artoa.

Mutta mutta. Olet antannut arviosi ehdokkaista. Yksi kysymys. Siitä nähdään, miten hyvin tunnet näitä ehdokkaita.

Kuka uusi ehdokas on istunnut 80 luvulla Imatran valtuustossa.

En kommentoinut ystävääni Artoa, vaan perussuomalaisten Imatran ryhmää. Se, miten kommentoin, on kuunneltavissa os.

http://vids.myspace.com/index.cfm?fuseaction=vids.individual&VideoID=43003210

Mitä tulee romanian romaneihin, en näe mitään väärää siinä, jos katsomme asiaa inhimillisesti auttaen yhteiskuntana taloudellisesti. Autammehan katastrofien uhreiksi joutuneita jatkuvasti ja mielestäni romanian romanit elävät elävässä helvetissä (katastrofissa), josta huolestui jopa Tasavaltamme Presidentti Tarja Halonen (entinen RONK:n Puheenjohtaja).

Anssi kirjoitti:
"Näissä vastauksissa sanot, että työttömyyden parantuessa toimeentulotukirahat voidaan muuttaa harkinnanvaraisiksi avustuksiksi.

Kerrohan miten se on mahdollista, nimittäin juurihan sanot ottavasi lisää avustusten tarvitsijoita ulkomailta."

VASTAAN:
Omassa kommentissasi esitit kysymyksen johon myös itse samanaikaisesti vastasit: Kun työttömyys paranee, silloin on varaa lisätä avustusten suuruutta.

Esitit loppuun kysymyksen. Kuten itse kirjoituksessasi mainitsit, niin olen antanut arvioni ehdokkaista oman arvioni pohjalta. Kiinnitin huomiota vain tiettyihin epäkohtiin, kaikkia ehdokkaita en aiokaan kommentoida.

Marko Lind

old_profile_28496 kirjoitti:

Tätä kohtaa tarkoitin.

Erityisesti venäläisten sekä maahanmuuttajien puhumattakaan suomeen olosuhteiden pakosta tulleiden köyhien ja sorrettujen romanien, jotka joutuvat täällä kerjäämään leipänsä.

Yksikään Romanian romani ei tule tänne olosuhteen pakosta kerjäämään. He pitävät kerjäämistä työnä. Jos heille annettaisiin sosiaaliavustusta, niin todennäköisesti he kerjäisivät kumminkin.

Imatralla varastamisesta kiinni jääneellä oli satoja euroja rahaa. Oliko hän silloin köyhä.

Äsken lenkillä muistin, että minulla jäi yksi juttu kirjoittamatta viimeksi.

Minua jäi vaivaamaan tuo sanonta. "menee itsemääräämisen oikeus". Jotenkin silleen se meni, mutta kyse oli kuitenkin valtion holhoukseen joutumisesta.

Siinähän ei menetetä itsemääräämis valtaa tavallaan, koska valtiolle pitää antaa selvitys, miten talous korjataan.

Valtio ei siis määrää, mistä rahat säästetään vaan ainoastaan valvoo, että oikaisu tehdään.

Anssi kirjoitti:
"Yksikään Romanian romani ei tule tänne olosuhteen pakosta kerjäämään. He pitävät kerjäämistä työnä. Jos heille annettaisiin sosiaaliavustusta, niin todennäköisesti he kerjäisivät kumminkin.

Imatralla varastamisesta kiinni jääneellä oli satoja euroja rahaa. Oliko hän silloin köyhä."

VASTAAN:
Toivon kaikkien tutustuvan esim. romanian romanien tilanteeseen. Väite, että he kerjäisivät ilman pakkoa, antaa kirjoittajasta väkisinkin väheksyvän kuvan koskien romanian romaneita.

Imatralla varastaneella oli taskussaan satoja euroja ja Anssi kysyi, että oliko tämä köyhä. Jos rahat olivat varastettu, niin uskaltaisin väittää, että ennen (huom. ENNEN) varastamista saattoi olla hyvinkin köyhä...

Kaikella kunnioituksella ehdokaskollegaa kohtaan:
Marko Lind

Marko-Lind kirjoitti:

En kommentoinut ystävääni Artoa, vaan perussuomalaisten Imatran ryhmää. Se, miten kommentoin, on kuunneltavissa os.

http://vids.myspace.com/index.cfm?fuseaction=vids.individual&VideoID=43003210

Mitä tulee romanian romaneihin, en näe mitään väärää siinä, jos katsomme asiaa inhimillisesti auttaen yhteiskuntana taloudellisesti. Autammehan katastrofien uhreiksi joutuneita jatkuvasti ja mielestäni romanian romanit elävät elävässä helvetissä (katastrofissa), josta huolestui jopa Tasavaltamme Presidentti Tarja Halonen (entinen RONK:n Puheenjohtaja).

Anssi kirjoitti:
"Näissä vastauksissa sanot, että työttömyyden parantuessa toimeentulotukirahat voidaan muuttaa harkinnanvaraisiksi avustuksiksi.

Kerrohan miten se on mahdollista, nimittäin juurihan sanot ottavasi lisää avustusten tarvitsijoita ulkomailta."

VASTAAN:
Omassa kommentissasi esitit kysymyksen johon myös itse samanaikaisesti vastasit: Kun työttömyys paranee, silloin on varaa lisätä avustusten suuruutta.

Esitit loppuun kysymyksen. Kuten itse kirjoituksessasi mainitsit, niin olen antanut arvioni ehdokkaista oman arvioni pohjalta. Kiinnitin huomiota vain tiettyihin epäkohtiin, kaikkia ehdokkaita en aiokaan kommentoida.

Marko Lind

Onko videollasi puolittainen perseen pyllistys tarkoitettu toisille ehdokkaille vai äänestäjille? Kannattaisi ehkä pyllistää peiliin (itsellesi)

Lintille?? kirjoitti:

Onko videollasi puolittainen perseen pyllistys tarkoitettu toisille ehdokkaille vai äänestäjille? Kannattaisi ehkä pyllistää peiliin (itsellesi)

...keskity olennaiseen, jokainen istuu miten istuu ...rennosti tai teennäisesti kuin "seipään niellyt":)))

http://www.esaimaa.fi/Urheilu---Urheilu-uutiset/2008/09/19/Kahden+kaukalon+j%E4%E4halli+Imatralla+budjettimyllyyn/200815889641/6

Mitä mieltä tästä, eikö ole hieman "kornia", että tässä kaupungimme taloustilanteessa vanhat "jäärät" vielä päättävät tästäkin ja uudet saavat sitten selvitä miten selviävät?

Ja kun vielä Stora aloittaa maanantain n. 330 työntekijää koskevat yt-neuvottelut. Mistä halliin käyttäjiä, jos he muuttavat? Mistä veronmaksajia, jos he muuttavat tai jäävät työttömiksi? Ymmärrätkö, mitä tuo tarkoittaa Imatran tämän hetkiseen tilanteeseen?

Ompahan meillä Imatralla ehdokas!Kaikki mitä täällä on ennen tehty on tehty väärin.Haukutaan kaikki puolueet ja aikaisemmin tehdyt päätökset sekä ilmoitetaan,että jos minä pääsen valtuustoon niin kaikki muuttuu.Pitäisi kuitenkin muistaa, ettei yksi valtuutettu 43:n
valtuutetun joukossa saa mitään päätöksiä yksin läpi, varsinkin kun jo etukäteen haukkuu muut puolueet kykenettömiksi oikeiden päätösten tekoon.Politiikka on kuitenkin yhteisten asioiden hoitoa ja silloin tarvitaan valtuuston enenmistö päätöksien taakse.Se on demokratiaa.Jos Lind haluaa sanella yksin päätökset ja vain hänellä on kaikki viisaus, niin sellaista päätöksen teko sanotaan diktatuuriksi.Jos näkemykset on niin hyviä niin kannattaisikohan hakea ajatuksille kannatusta muista ryhmistä eikä ampua alas kaikkea mikä liikkuu.

Marko-Lind kirjoitti:

Anssi kirjoitti:
"Yksikään Romanian romani ei tule tänne olosuhteen pakosta kerjäämään. He pitävät kerjäämistä työnä. Jos heille annettaisiin sosiaaliavustusta, niin todennäköisesti he kerjäisivät kumminkin.

Imatralla varastamisesta kiinni jääneellä oli satoja euroja rahaa. Oliko hän silloin köyhä."

VASTAAN:
Toivon kaikkien tutustuvan esim. romanian romanien tilanteeseen. Väite, että he kerjäisivät ilman pakkoa, antaa kirjoittajasta väkisinkin väheksyvän kuvan koskien romanian romaneita.

Imatralla varastaneella oli taskussaan satoja euroja ja Anssi kysyi, että oliko tämä köyhä. Jos rahat olivat varastettu, niin uskaltaisin väittää, että ennen (huom. ENNEN) varastamista saattoi olla hyvinkin köyhä...

Kaikella kunnioituksella ehdokaskollegaa kohtaan:
Marko Lind

JOS ON KÖYHÄ ( mitä sillä kukakin tarkoittaa) NIIN SILLOIN ON LUPA VARASTAA????

Herää kysymys kirjoitti:

JOS ON KÖYHÄ ( mitä sillä kukakin tarkoittaa) NIIN SILLOIN ON LUPA VARASTAA????

Luulen m.lindin tarkoittavan ettei varkaan taskusta löytynyt raha osoita sitä rikkaaksi. Pysytäänhän asiassa:)

Herää kysymys kirjoitti:

JOS ON KÖYHÄ ( mitä sillä kukakin tarkoittaa) NIIN SILLOIN ON LUPA VARASTAA????

Mies on syyntakeeton :D

heheh kirjoitti:

Mies on syyntakeeton :D

Kyllä tilaisuus tekee varkaan, eihän se uutta olisi. Mietipä nyt itseäsikin, käytät tilaisuutta hyväksesi kun voit kirjoittaa tänne nimimerkin suojissa lähes mitä tahansa. Jos pitäisi kirjoittaa omalla nimellään, kirjoittaisitko? Menehän peilin eteen:) Sinä käytät olosuhteita hyödyksesi, kuten nyt minäkin. Turhaa saivartelua, m.lind perusteli asian hyvin, mutta sinä taidat olla syyntakeeton kuten ehkä minäkin, kun emme uskalla omalla nimellämme tänne kirjoittaa. Vai uskallatko?

köyhä saa varastaa! kirjoitti:

Luulen m.lindin tarkoittavan ettei varkaan taskusta löytynyt raha osoita sitä rikkaaksi. Pysytäänhän asiassa:)

Pitää puuttua sen verran tässä välissä, että minä ja Marko puhutaan ihan eri asiasta. Minä puhun varkaudesta. Hän rahojen varastamisesta. Minä en puhu siis missään kohtaa rahojen varastamisesta.

Kaikki uutisia seuranneet tietävät, että romanit jäivät kiinni kaupasta varastamistaan tavaroista. Myös kukat, joita he kauppasivat kadulla oli varastettu.

Eli ennen varkautta heillä oli jo rahat.

Näin voimme katsoa, että he eivät olleet köyhiä.

Myöskään se, että heillä oli rahaa matkustaa turistina maahamme, ei tue teoriaa köyhästä.

katso itseäsi! kirjoitti:

Kyllä tilaisuus tekee varkaan, eihän se uutta olisi. Mietipä nyt itseäsikin, käytät tilaisuutta hyväksesi kun voit kirjoittaa tänne nimimerkin suojissa lähes mitä tahansa. Jos pitäisi kirjoittaa omalla nimellään, kirjoittaisitko? Menehän peilin eteen:) Sinä käytät olosuhteita hyödyksesi, kuten nyt minäkin. Turhaa saivartelua, m.lind perusteli asian hyvin, mutta sinä taidat olla syyntakeeton kuten ehkä minäkin, kun emme uskalla omalla nimellämme tänne kirjoittaa. Vai uskallatko?

Marko on kyllä kirjoitellut ilman nimimerkkiäkin puolustaessaan omia kirjoituksiaan. :)
Mutta Markon äänestäjät voisivat kirjoittaa siihen äänestyslippuun oman nimensä.:)

old_profile_28496 kirjoitti:

Pitää puuttua sen verran tässä välissä, että minä ja Marko puhutaan ihan eri asiasta. Minä puhun varkaudesta. Hän rahojen varastamisesta. Minä en puhu siis missään kohtaa rahojen varastamisesta.

Kaikki uutisia seuranneet tietävät, että romanit jäivät kiinni kaupasta varastamistaan tavaroista. Myös kukat, joita he kauppasivat kadulla oli varastettu.

Eli ennen varkautta heillä oli jo rahat.

Näin voimme katsoa, että he eivät olleet köyhiä.

Myöskään se, että heillä oli rahaa matkustaa turistina maahamme, ei tue teoriaa köyhästä.

Saivatko he rahat myymällä varastamiaan kukkia? Jos saivat, silloin rahat tulivat heille varastisen hyötynä, eikä näin tue olettamusta siitä, että heillä olisi ollut rahaa ennen rikosta.

Miten he pääsivät maahamme, onkin sitten jo toinen juttu??

imatralaisten henkisen tason kirjoitti:

...keskity olennaiseen, jokainen istuu miten istuu ...rennosti tai teennäisesti kuin "seipään niellyt":)))

http://www.esaimaa.fi/Urheilu---Urheilu-uutiset/2008/09/19/Kahden+kaukalon+j%E4%E4halli+Imatralla+budjettimyllyyn/200815889641/6

Mitä mieltä tästä, eikö ole hieman "kornia", että tässä kaupungimme taloustilanteessa vanhat "jäärät" vielä päättävät tästäkin ja uudet saavat sitten selvitä miten selviävät?

Ja kun vielä Stora aloittaa maanantain n. 330 työntekijää koskevat yt-neuvottelut. Mistä halliin käyttäjiä, jos he muuttavat? Mistä veronmaksajia, jos he muuttavat tai jäävät työttömiksi? Ymmärrätkö, mitä tuo tarkoittaa Imatran tämän hetkiseen tilanteeseen?

Pyllistämisessäkö sen hekisen tason näkee?

kavahdettava kirjoitti:

Ompahan meillä Imatralla ehdokas!Kaikki mitä täällä on ennen tehty on tehty väärin.Haukutaan kaikki puolueet ja aikaisemmin tehdyt päätökset sekä ilmoitetaan,että jos minä pääsen valtuustoon niin kaikki muuttuu.Pitäisi kuitenkin muistaa, ettei yksi valtuutettu 43:n
valtuutetun joukossa saa mitään päätöksiä yksin läpi, varsinkin kun jo etukäteen haukkuu muut puolueet kykenettömiksi oikeiden päätösten tekoon.Politiikka on kuitenkin yhteisten asioiden hoitoa ja silloin tarvitaan valtuuston enenmistö päätöksien taakse.Se on demokratiaa.Jos Lind haluaa sanella yksin päätökset ja vain hänellä on kaikki viisaus, niin sellaista päätöksen teko sanotaan diktatuuriksi.Jos näkemykset on niin hyviä niin kannattaisikohan hakea ajatuksille kannatusta muista ryhmistä eikä ampua alas kaikkea mikä liikkuu.

Yrittänyt joka ryhmään. Ongelma on siinä että mikään ryhmä ei ole linttiä huolinut!

Lintti... kirjoitti:

Yrittänyt joka ryhmään. Ongelma on siinä että mikään ryhmä ei ole linttiä huolinut!

Mietipäs sitä, välkky!

Niin, vastausta ei löydy helposti mutta en arvannut että et edes uskalla lähteä asiaa pohtimaan.

En muuten ihmettele romanihenkilön ehdokkuutta perussuomalaisten jäsenenä. Mikä ihme se on? Kyllä romanit voivat vastustaa maahanmuuttoa ja nykyistä pakolaispolitiikkaa.

Vastasit itse esittämääsi kysymykseen, sillä kirjoitithan:
"Onko se rasismia jos negatiivinen asenne syntyy KOKEMUKSISTA?!"

VASTAUS:
Negatiivinen asenne on suhtautumista asioihin ETUKÄTEEN, vaikka olisikin muovautunut ikävistä kokemuksista ja mikäli tuo negatiivinen asenne etnisiä vähemmistöjä kohtaan käytännössä ilmenee asenteen omaavalla siten, että se täyttää rasismin määritelmän, on kysymykessä rasismi.

Menneisyys ja tulevaisuus ovat kaksi eri asiaa, ja tämä tulisi kysyjän nyt tarkasti osata erottaa toisistaan pohtiessa rasismin perusteita.

Marko Lind

löydy helposti... kirjoitti:

Niin, vastausta ei löydy helposti mutta en arvannut että et edes uskalla lähteä asiaa pohtimaan.

En muuten ihmettele romanihenkilön ehdokkuutta perussuomalaisten jäsenenä. Mikä ihme se on? Kyllä romanit voivat vastustaa maahanmuuttoa ja nykyistä pakolaispolitiikkaa.

Joskus aikoinaan tuli televisiosta ohjelma, jossa suomalaiset romanit kävivät auttamassa heimoveljiään ja se oli hyvä dokumentti. Muistaakseni joku halleluja ja punaiset saappaat tai jokin muu vastaava. Kyllä oikea romani suhtautuu muualla maailmassa oleviin romaneihin yrittäen auttaa heitä. Perussuomalaisten kielteinen suhtautuminen esimerkiksi romanian romaneihin osoittaa kyseisen romaniehdokkaan kääntäneen selkänsä mustalaisuudelle. Mutta eihän maailmassa enää mikään ole ihmeteltävää.

Ja siinähän natsit äänestätte perussuomalaisia, saahan romani äänet koska kysymys on ryhmästä. Tiedä vaikka päättää rasistienkin asiat valtuustoon päästessään. Jos takinkääntö heimoveljiään kohtaan onnistui noin helposti, niin luuletteko että tämä romani natseja tahtoo puolustaa? Hei haloo nyt, pasmat sekaisin ja silleen,,

Marko-Lind kirjoitti:

Vastasit itse esittämääsi kysymykseen, sillä kirjoitithan:
"Onko se rasismia jos negatiivinen asenne syntyy KOKEMUKSISTA?!"

VASTAUS:
Negatiivinen asenne on suhtautumista asioihin ETUKÄTEEN, vaikka olisikin muovautunut ikävistä kokemuksista ja mikäli tuo negatiivinen asenne etnisiä vähemmistöjä kohtaan käytännössä ilmenee asenteen omaavalla siten, että se täyttää rasismin määritelmän, on kysymykessä rasismi.

Menneisyys ja tulevaisuus ovat kaksi eri asiaa, ja tämä tulisi kysyjän nyt tarkasti osata erottaa toisistaan pohtiessa rasismin perusteita.

Marko Lind

En tiedä oonko yksinkertainen mutta en ihan ymmärrä. Pitää miettiä asiaa.

Eli negatiivinen asenne ei ole rasismia?

Jos menneisyydessä on vain negatiivisia kokemuksia niin kuinka pitää mieli avoimena?

Minusta rasismia vastaan tehokas keino on matkustelu ja asuminen vieraassa kulttuurissa. Kun on jossain muualla niin huomaa että ihminen on ihminen joka paikassa. Sieltä myös näkee oman maan ihan toisella tavalla. Pitäisikö sinusta kaksoiskaupunki asiassa lisätä matkailua täältä Svetogorskiin? Auttaisiko se? Minusta ilmaiset viisumit ovat olleet todella hyvä idea.

useilla puolueilla on jo maahanmuuttajia ehdokkaina
Aika muuttuu ja meidän on muututtava mukana. Nämä ovat tämän päivän tosiasioita.

http://www.yle.fi/uutiset/24h/id102190.html

Marko-Lind kirjoitti:

Vastasit itse esittämääsi kysymykseen, sillä kirjoitithan:
"Onko se rasismia jos negatiivinen asenne syntyy KOKEMUKSISTA?!"

VASTAUS:
Negatiivinen asenne on suhtautumista asioihin ETUKÄTEEN, vaikka olisikin muovautunut ikävistä kokemuksista ja mikäli tuo negatiivinen asenne etnisiä vähemmistöjä kohtaan käytännössä ilmenee asenteen omaavalla siten, että se täyttää rasismin määritelmän, on kysymykessä rasismi.

Menneisyys ja tulevaisuus ovat kaksi eri asiaa, ja tämä tulisi kysyjän nyt tarkasti osata erottaa toisistaan pohtiessa rasismin perusteita.

Marko Lind

Onko IKKP:ssä eri etnisten taustojen omaavia henkilöitä ehdokkaana?

tähän, mutta kirjoitti:

useilla puolueilla on jo maahanmuuttajia ehdokkaina
Aika muuttuu ja meidän on muututtava mukana. Nämä ovat tämän päivän tosiasioita.

http://www.yle.fi/uutiset/24h/id102190.html

IKKP oli ainoa puolue joka oikeasti oli ihmisen puolella eikä vain ison puoluekoneiston ja isojen kihojen hyödyn. Hienoa työtä ja toivottavasti vielä saat IKKP:n toimimaan ja valloitat Imatran valtuuston rehellisillä ja hartailla ihmisillä jotka jaksavat pyyteettömästi taistella köyhäin puolesta.