Palstan pelle?Mitä tämä tarkoittaa

Tällä palstallako?

   
Velallinen, vippaisitko vähän pankkiraukallesi?
[Esko Rantanen 17.9.2008]


Pankit korottavat lainojen korkoja. Uuden asuntolainan ottaja joutuu maksamaan pankille entistä paksumman siivun, koska pankkien oma raaka-aine, raha, kallistuu. Erityisesti kallistuu globaaleilta pääomamarkkinoilta hankittava raha, koska pankit kyräilevät ja epäilevät toistensa maksukykyä.

Turun Sanomat kertoo, että pankit haluavat lainaehtoihin pykälän, jonka perusteella ne voivat yksipuolisesti nostaa tavallisen asuntolainankin korkoa. Lainaehtojen pykälä tulisi käyttöön siinä tapauksessa, että pankin oma vakavaraisuus on vaarassa. Pankit ovat neuvotelleet uudesta lainaehdosta Rahoitustarkastuksen ja Kuluttajaviraston kanssa.

Uuden asuntolainan ottaja joutuu maksamaan pankille entistä paksumman siivun.

Nordean pankinjohtaja Jussi Mekkonen sanoi STT:lle eilen, että Nordea kasvattaa keskimääräistä 0,33 prosenttiyksikön marginaalia 0,5:een. Osuuspankkien Harri Nummela säesti ja ilmoitti, että luottomarginaalien pohjat on ohitettu.

Nordean pankinjohtaja Pekka Nuutila sanoi, että marginaalien leventämisestä ei jää pankille mitään, koska pankin hankkiman rahan hinta on noussut. Kysymys on Nuutilan mukaan tappioiden välttämisestä.

No, kaiketi pankit eivät ole hetkeäkään myyneet rahaa tappiolla. Päin vastoin, pankit tekevät fantastisia tuloksia. Kysymys onkin siitä, että Nordea yrittää välttää voittojen pienentymistä.

Ensi alkuun pankit voivat korottaa yrityslainojen marginaaleja. Pankki ei nimittäin voi yksipuolisesti korottaa yksityisasiakkaiden vanhojen luottojen korkoja ilman asiakkaan suostumusta. Periaate on oikeudessa vahvistettu pankkikriisin aikoihin 1990-luvulla.

Kansainvälisestä luottokriisistä huolimatta suomalaiset pankit voivat hyvin. Niiden puskurit ovat vahvat.

Halpaa rahaa ei saa ikuisesti

Mutta jo viime syksynä Rahoitustarkastuksen johtaja Anneli Tuominenkiinnitti huomiota pankkien huolettomaan menoon.

Suomalaispankit rahoittavat luotonantoaan edelleen pääosin talletuksilla, mutta muun varainhankinnan osuus kasvaa.

Jos vakuusarvot romahtavat, vasarat paukkuvat pakkohuutokaupoissa.

Helpon rahan aikaan pankit myönsivät pitkiä asuntoluottoja ohuella katteella. Tilanne muuttui vuosi sitten subprime-sekamelskan paljastuttua. "Pankkien olisi tulevaisuudessakin pystyttävä rahoittamaan nuo huokean rahan aikaan myönnetyt luotot edullisesti", Ratan johtaja Tuominen muistutti. Tässä voi tulla tenkkapoo, kun pankkien varainhankinta on suuntautunut enenevästi markkinaehtoisiin joukkovelkakirjalainoihin ja muihin vastaaviin instrumentteihin.

Jos myönnettyjen asuntoluottojen vakuusarvot romahtavat eli asuntojen hinnat laskevat, pankit joutuvat vaatimaan lisävakuutta, jota korviaan myöten velkainen asunnonomistaja ei kykene tarjoamaan. Silloin alkavat vasarat paukkua pakkohuutokaupoissa.

Vaikka talouden tila Suomessa näyttää juuri nyt hyvältä, ei tiedä, näyttääkö enää vuoden kuluttua. Maailmantalous kasvaa hitaasti, mutta inflaatio on vauhdissa.

"Yhdysvaltain asuntoluottokriisistä alkanut maailmanmarkkinoiden häiriötila jatkuu vielä hyvän tovin", arvioi Suomen Pankin osastopäällikkö Pentti Pikkarainen.

Rahoituslaitoksia menee konkurssiin. Rahoitusmarkkinoiden sääntelyä kiristetään. Kulutuskysyntä heikkenee Yhdysvalloissa, markkinakorot ja niiden riskilisät nousevat, osakemarkkinat hiljenevät, dollari heikkenee ja luotontarjonta supistuu, Pikkarainen luetteli kauhukuvia.

Asuntovelkaisten ahdinko taitaa olla lähempänä kuin on uskottu. Kauppalehti tietää, että velallisten neuvontapuhelin on koko ajan varattu ja erityisesti langan päässä ovat suuria asuntolainoja ottaneet. Korkojen nousu puree.

Pankinjohtajat neuvovat muuttamaan halvempaan asuntoon. Siinäpä neuvo, josta velallinen riemastuu.

Nykyisten lainaehtojen mukaan pankilla ei ole oikeutta vaatia lisävakuuksia.