Voiko vedesä laskuttaa mitä vaan?!

.. yksi asia kiinnitti huomiota. "Kaupunki laskuttaa 2,50e lämminvesikuutiosta".

Eikös se kuitenkin ole kaupungin vesilaitoksen vesijohtoverkoston vettä, joka ei ole "lämmintä vettä" vaan ihan kylmää. Lisäksi hintaan sisältynee myös jätevesimaksu verot. Silloin tuo kuutiohinta on ihan ok. Taloyhtiön vesimittari mittaa koko talon kylmän veden kulutuksen ja taloyhtiö maksaa sen mukaan vesilaskut. Siitä eteenpäin talon sisällä lämmitykset ja kustannusten jaot ovat taloyhtiön päätettävissä, mutta joku kohtuus ja ennenkaikkea tasapuolisuus pitää hommassa olla. Äkkiä arvioiden vaikuttaa aika kovilta nuo maksut. Jos lämminvesimaksu olisi pelkästään tuo 14e/kk/henkilö, niin se on nykyään ehkä jopa alakantissa. Vaatisi hieman tarkemman tutkimisen, johon tässä ja nyt ei yllekirjoittaneella ole mahdollisuutta. Kokemusta on kyllä kymmenien vuosien ajalta. Eikä tilanne ole mitenkään ainutkertainen! Näistä on kinattu iät ja ajat. Ja niin, keskimääräinen vedenkulutus kerrostaloissa on suuruusluokkaa n. 150 litraa/henkilö/vuorokausi, siis koko kulutus. Miten se jakautuu sitten kylmäksi ja lämpimäksi,riippuu paljolti asukkaista ja heidän tottumuksistaan.

Kokemusten perusteella voin kuitenkin sanoa, että vettä menee useimmiten enemmän kuin sitä osaa arvioida. Se on niin liukasta ainetta. Ja veden lämmitys on aina vaan kalliimpaa, kun energiahinnoilla on vain yksi suunta eli jyrkkä nousu.

.. kun on rauhallisempi hetki.

Kuten aiemmin kirjoitin, Motivan tilastojen mukaan kerrostaloissa keskimääräinen vedenkulutus on n. 150 l/hlö/vrk eli kuukaudessa 4,5 m3 (kuutiota) Motivan tilastoista näkee, että kokonaisvedestä (siis siitä mitä taloyhtiön mittari mittaa) on lämpimän eli talon lämpöenergialla lämmitettävän veden osuus n. 40%, jolloin lämpimän veden kulutus olisi 1,8 m3 (kuutiota) henkilöä kohden kuukaudessa. Siihen nähden tuo taloyhtiön ennakkoon laskuttama 1 m3/hlö ei ole mitenkään suuri. Mutta kun kerran lämminvesi mitataan huoneistokohtaisesti, silloin ei tarvitse arvailla, vaan määrä on todellisen kulutuksen mukainen. Siis tuo 6 m3/kk kulutus ei sittenkään näytä olevan mitenkään poikkeuksellisen suuri neljälle henkilölle. Jos se jaetaan 4:llä (4 hlöä lapset mukaan laskettuna) saadaan 1,5 m3/hlö/kk. Siis lapset eivät kuluta niin paljon kuin aikuiset, joka on ihan ymmärrettävää.

Lämpimän veden hinnassa on lämmityskulut tietysti määräävinä. Taloyhtiöiden tilinpäätösasiakirjoissa on yleensä laskelma siitä, miten lämminveden veloitushinta muodostuu. Siinä on mukana siis kylmän veden osuus koko kulutuksesta ja sitten laskennalliset lämminvesiosuuden lämmityskustannukset. Ja kun lämminvesi siis mitataan, laskelmasta voidaan tehdä varsin tarkka. Vuokranantajalta voisi tietysti pyytää nähtäväksi tuota laskelmaa, jos isännöitsija ei sitä näytä. Mutta kuten aiemmin kirjoitin tuo lämminvesimaksu 14e/hlö/kk ei ole nykyään mitenkään poikeuksellisen suuri. Taloyhtiöissähän asukkaat ovat pääosin osakkaita, eikä ole järkeä periä ylisuuria maksuja itseltä omalle yhtiölle. Jossa ne vielä makaavat pankin korottomalla tilillä.

Nuo vedenkäyttötottumukset vaikuttavat aika nuukailevilta. Tietysti voisi vielä tarkistaa mittarin ja siten mahdolliset vuodot. Siis kaikki hanat kiinni ja mittarista katsomaan. Mitään liikettä ei silloin saisi näkyä.

Vesi on siitä kivaa, että sille on helppo laskea energiantarve, kun sen lämmittää vaikka 10C->55C, eli kylmästä lämpöiseksi käyttövedeksi.

1000 litraa on sama kuin 1000kg eli 1000000g.
55C ja 10C välillä on 45C eli 45K.
Veden ominauslämpökapasiteetti 4.186 J/(K*g)

1000000g * 45K * 4.186 J/(K*g) = 188370000J

Tuosta sitten pyöräytetään kWh, kun J=Ws

188370000Ws /3600 = 52325Wh = 52.325 kWh

Jos yksi kWh maksaa 10c, tuosta tulee kuution todelliseksi hinnaksi

52.325 kWh * 0.10eur = 5.23 euroa.

Eli todellinen, sähköllä lämmitetty, kuution hinta lämmintä vettä on kylmän veden hinta lisättynä noin 5 eurolla. Todennäköisesti halvempaa taloyhtiölle, 10c on jo kova hinta kWh:lle.

Jos kulutatte vettä 6*12 kuutiota vuodessa, siitä tulee siis hinnaksi:
5.23eur/m3 * 6m3/kk * 12kk = 377eur.

Jos maksatte nyt 4*14eur/kk * 12kk = 672eur

kattaa se todelliset kulut reippaasti..

Yhteenveto: taloyhtiö myy lämmintä vettä kohtuullisella katteella, jotain 200% katetta, jos vuodessa tuo vesi maksaa yli 1000euroa.

Ratkaisuehdotus: Ottakaa asuntoonne oma sähkökäyttöinen lämminvesivaraaja, jolla lämmitätte käyttövedenne itse, ja sulkekaa taloyhtiön lämminvesisyöttö. Varaaja maksaa muutaman satasen, joten se maksaa itsensä vuodessa takaisin. Joku 100l varaaja olisi varmasti passeli, jos vaan tilaa on sille. Se on sellainen jääkaapin kokoinen pömpeli. Käytetyn varaajan saa reilulla sadalla eurolla.

.. tuo huoneistokohtainen vedenlämmitys sähköllä. Tämäntyyppisiä systeemeitä on toteutettukin, tosin yhtiöiden yhteisellä päätöksellä ja kaikille osakkaille. On haluttu siirtää lämmityskustannuksia suoraan osakkaille. Ja kiroilu senkun jatkuu, sähkölaskut kasvaa rutosti jne. Ei pakoon pääse teki niin tai toisin.

Siinä on vain pieniä teknisiä juttuja. Kun se pytty on kuitenkin kytkettävä sekä tulo- että lähtöpuolelta kiinteistön vesijohtoverkostoon, tarvitaan ensinnäkin putkifirma tekemään työt ja toisekseen taloyhtiön lupa muutokselle. Ja vielä sähköhommia päälle. Nimittäin taloyhtiö omistaa ja sillä on ylläpitovastuu vesijohdoista ja viemäreistä. Osakas ei voi omin nokkinensa mennä niitä sorkkimaan, vielä vähemmän vuokralainen. No, ehkäpä kyse oli sittenkin huumorista.

Tuo lämmitysenergialaskelma on tietysti ihan teoreettisesti oikein ja menisi tentistä läpi. Se mikä siitä puuttuu on kaikkien insinöörien tuntema käsite eli hyötysuhde. Talon vesi lämmitetään lämmönvaihtimessa siellä lämmönjakohuoneessa, mutta kaikki tarvittava ostoenergia ei mene hyödyksi siihen lämmitettyyn veteen, vaan osa haihtuu siitä vaihtimesta taivahan tuuliin, ilmeisesti tuuletetaan huoneesta pihalle suurin osa. Mutta tämäkin lämpö maksaa ja kukapa muu sen maksaa kuin asukkaat. Kaikki, jotka ovat talojen pannuhuoneissa käyneet aistivat sen, että lämminhän siellä on talvella ja kesällä.

Se laskentatapa, millä lv-hinnat taloyhtiöissä määritellään on hieman toisenlainen, mutta siihen voi tutustua, kun saa talon tilinpäätöspaperit eteensä. Tavasta taitaa olla ihan Kiinteistöliiton suosituskin.

Taloyhtiön osakkaat ovat kuitenkin tässä kysyjän tapauksessa menetelmän hyväksyneet, eikä vuokralainen voi siihen vaikuttaa. Pitää siis kääntyä vuokranantajan puoleen ja vaatia muutos vuokrasopimukseen tämän asian osalta.

Hellou, jos lämmintäkäyttövettä mitatataan pitäisi olla kaksi mittaria (LV ja LKV=kiertovesi) puhut kerrostalosta niin oletan että teillä on lämminkiertovesi. Mikä lämmitys muoto?

Ymmärränkö oikein, että te ette maksa kylmästä vedestä erikseen lainkaan?

Maan keskiarvo veden hinnalle rivi- ja kerrostaloissa vuonna 2009 oli kylmälle vedelle 3,39 €/m3 ja lämpimän veden osalle 7,36 €/m3. Vedenkulutus on omakotitaloissa noin 120 l/hlö/vrk ja kerrostaloissa suurempi eli noin 165 l/hlö/vrk. Oma vesimittari pudottaa vedenkulutusta jopa 20-30 %.

Lämpimän veden laskennallinen osuus kaikesta käyttövedestä on yleensä noin 40 % ja suihkussa lämpimän veden osuus on noin 60 %.

Yhden vesikuution lämmittämiseen 55-asteiseksi tarvitaan energiaa 58 kWh. Kaukolämmön hinta on keskimäärin 0,0684 €/kWh. Veden lämmittäminen maksaa 58 kWh x 0,0684 €/kWh = 3,97 €/m3

Lämpimän veden hinta on siis kylmän veden hinta 3,39 €/m3 lämmityksen osuus 3,97 €/m3 = 7,36 €/m3

Jos kulutatte lämmintä vettä kuukaudessa 6 kuutiota, laskennallisesti kulutatte vettä kaikkiaan 15 kuutiota kuukaudessa, siis kylmä vesi mukaan lukien. Ottaen huomioon lastenne iät vedenkulutuksenne on melko normaali. Kääntäen Suomen keskiarvoilla 6 kuutiota lämmintä vettä maksaisi teille muualla 6 m3 * 7,36 €/m3 9 kuutiota kylmää vettä 9 m3 * 3,39 €/m3 = 74,85 euroa/kk.

Nyt maksatte siis 84 eur/kk. Kyllä tuo suuruusluokka näyttäisi olevan ihan oikein. Jos asuisitte muualla, säästäisitte vedessä ehkä 10 eur/kk.

http://www.energia.fi/koti-ja-lammitys/kaukolammitys/kaukolammon-hinta

Ostakaa säästösuihku.

http://www.clasohlson.fi/Product/Product.aspx?id=162697398