Iloitsen siitä, että se ritari ratsasti ohitseni. Minä muistin.
Luovuin ajatuksesta, kuulitko?
Tunsin, kuinka luopumisen hetkellä kävi tuuli nurkasta nurkkaan, kuinka oikeinkirjoitussäännöt menivät hukkaan, unohtuivat värit, unohtui mille hautausmaalle äiti on haudattu.
Siis se tuhka.
Tuhkakin luopui. Siitä on aikaa.
Ei enää. En pääse pinnallesi, joten tuomitsen itseni tuomiopäivään asti kylpemään ajatustesi syvissä ahtaissa mustissa valkeissa virroissa.
Ojentaudun hitaasti.
Täältä ei pois ole tietä. Ajatustesi virran varjoissa olen tuhkaa.
Luovuin ajatuksesta, kuulitko?
Tunsin, kuinka luopumisen hetkellä kävi tuuli nurkasta nurkkaan, kuinka oikeinkirjoitussäännöt menivät hukkaan, unohtuivat värit, unohtui mille hautausmaalle äiti on haudattu.
Siis se tuhka.
Tuhkakin luopui. Siitä on aikaa.
Ei enää. En pääse pinnallesi, joten tuomitsen itseni tuomiopäivään asti kylpemään ajatustesi syvissä ahtaissa mustissa valkeissa virroissa.
Ojentaudun hitaasti.
Täältä ei pois ole tietä. Ajatustesi virran varjoissa olen tuhkaa.
Vastaukset 1
Vanhimmat
onko tuossakin oikeikirjoitusvirhe "ajatustesi", olisiko oltava "ajatusteni". Harva tietää mitä toinen ajattelee. Kirjoita lisää, sinulla on lahjoja, sen huomaa selvästi. Ehkä oikein julkaisuihin asti.