lahjasiittiöistä. meillä on mieheni kanssa pieni muotoinen ongelma..nimittäin sperma näytteistä on tullut molemmmista 0 siittiötä tulos. ja nytten olemme ajatelleet lahjasiittiöitä mutta mistä niistä saa tietoa jne.. ja missä vaiheessa ne tulevat yleensä kysymykseen? haluaisimme saada kovasti lapsen.. kiitos etu käteen vastauksista
HALUTAAN TIETOA
vanhemmiksi haluavat
3358
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Jos teillä ei ole omaa luovuttajaa, klinikalla on valikoima lahjoittajien spermaa (tutkittu hiv:n hepatiitin varalta kartoitettu perinnölliset sairaudet). Se toki maksaa mutta mielummin käyttäisin tutkitun lahjoittajan spermaa kuin alkaisin pystymetsästä etsimään jotain luovuttajaa. Saa valita luovuttajan hiustenvärin, silmienvärin jne. ettei tule ihan vanhemmistaan poikkeavaa...
Jos siittiöitä on nolla, voidaan kivesbiopsialla yrittää saada siittiöitä ja tehdä koeputkihedelmöitys missä siittiö viedään suoraan munasoluun. Nolla siittiötä ei siis vielä välttämättä tarkoita etteikö biologisia lapsia voisi saada. Lisäksi voi olla jokin syy (esim. tukos siemenjohtimissa) miksi siittiöitä ei ole ja mielestäni kannattaa se syy tutkia. Jutelkaa lapsettomuuslääkärin kanssa!
Moi. Itse painiskelen samntyyppisen ongelman kanssa.
Pistäkää postia ossaan [email protected]
niin kerron enemmän..
Meillä on sama tilanne,siittiöitä nolla.Eikä niitä ole enempää koskaan ollutkaan,koska tutkimuksissa ilmeni,että miehelläni on Klinefelterin oireyhtymä.
Koska testi näytti teilläkin nollaa,niin kyllä siihen tehdään jatkotutkimukset,jolla saadaan selville,jospa niitä kuitenkin muutma olisi.
Me aloitimme hoidot alunperin yksityisellä puolella,mutta siirryimme julkiselle vuoden alusta.Hintataso näissä hoidoissa on kuitenkin aika suuri,vaikkei sillä sitten mitään merkitystä oliskaan,jos vain joskus sen pienen käärön syliin saisi.
Tähän mennessä minulle on tehty kaksi inseminaatiota luovutetuilla siittiöillä,ja kolanteen olen menossa.
Nyt yrittään vielä ihan omalla kierrolla,ilman mitään hormooneja sun muita.Ikää mulla on jo kohta 38v.,joten helppoahan tää ei ole,mut sitähän se ei ole kellään meistä.
Psykologin kanssa keskustelu on teillä sitten edessä,jos päädytte lainasiittiöihin.Mutta kun molemmat sitä tahtoo,niin ei siinä silloin ole mitään ongelmaa.Ja minua se keskustelu ainakin jotenkin helpotti,ja luulen että miestänikin.
Omalla kohdallani tiedän kuitenkin,että miehelleni se tieto tästä tilanteesta oli kuitenkin todella järkyttävä,ja sitä asiaa jouduttiin puhumaan aika paljonkin,ennenkuin päädyimme tähän astiseen tilanteeseen.
Mutta yhdessä ja puhumalla jaksaa paremmin!
Tsemppiä ja voimia Teille!