Kumpi?

Omalla kohdallani olen todennut, että löytökissa on parempi vaihtoehto. Pentua joutuu "kouluttamaan" sisäsiistiksi yms. Itse hain oman kissani kissojen löytökodista ja se oli valmiiksi leikattu ja NIIN onnellinen että pääsi turvalliseen kotiin. Samalla hyötyi myös löytökoti ja he pystyivät ottaa uuden löytökissan tilalle. =)

se on ihan oma valinta.

Kummassakin on hyvät/huonot puolensa.

Itse en EHKÄ lähtisi ottamaan navetan perukoille syntynyttä vahinkopentua, joka on usein täysin hoitomaton ja nipin napin sisäsiisti sekä alle luovutusikäinen. Toisaalta jos joutuisin tilanteeseen, jossa näkemäni/kuulemani pennun kohtalo olisi piikki, ei minulta löytyisi sydäntä antaa sen tapahtua jos vieläpä kissaa olisin hankkimassa.

Toisaalta voisin OSTAA hyvinhoidetun, sosiaalisen, luovutusikäisen ja terveeksi todetun kissanpennun.

Ihana teko on myös antaa koti kodittomalle kissalle. Löytöeläintalossa useasti käyneenä tiedän miten paljon kodittomia kissoja löytyy ja niitä kissaraukkoja pidetään pienissä tiloissa. Olisi mielettömän ihanaa tarjota edes yhdelle niistä onnettomista oma huolehtiva koti. Kissojen taustasta ja terveydestä ei voi sanoa mitään ja on pieni riski ottaa kissa, joka on ollut tekemisissä lukuisten muiden kissojen kanssa. Toisaalta aina on riski olemassa, otti sitten kissanpennun mistä tahansa. Maatiaisia kun harvemmin testataan ja vahinkopentuja syntyy rauhassa. Eläinsuojeluyhdistys kuitenkin huolehtii kissoista parhaansa mukaan. Itse olen toisen kissani eläinsuojeluyhdistykseltä ottanut, enkä kadu sitä hetkeäkään! Miten joku onkin voinut hylätä näin hurmaavan kissan.

Se riippuu ihan sinusta.
Molemmat voi olla pentuna totutettu (lellitelty) ihmisiin tai sitten ei. Jos pentu ei ole sosiaalistunut ihmisiin niin kissa on varautuneempi, mikä ei esim. minulle tee kissasta huonompaa.

Minulla on 2 löytökissaa, otettu aikuisina. Toinen oli ihmisrakas ja toinen arka. Toinen on vieläkin arempi, mutta antaa kyllä tarkoin valitsemiensa ihmisten silittää ja nauttii silmin nähden.