Cherylliä mitä lmeisimmin kiusataan ja kiusaajat eivät tajua kiusaavansa.
Kiusaamisen tunnusmerkit :
Henkisen väkivallan alkukohta on Vartian ja Perkka-Jortikan (1994, 46) mukaan usein jokin
ihmissuhdetörmäykseen johtanut tilapäinen konflikti työyhteisössä, joka johtaa epäeettiseen
käyttäytymiseen, henkiseen väkivaltaan ja sitä kautta ensin yksilön oikeuksia polkevaan
henkilöstöhallinnollisiin toimenpiteisiin ja lopulta syrjäytymiseen. Toisen näkemyksen mukaan,
jonka myös Vartia (2003, 17 -18) esittää, työyhteisö keskittyy aluksi kiusatuksi tulleen henkilön
persoonallisuuden piirteisiin. Kiusaaminen alkaa juoruilulla, valheiden levittämisellä ja pahan
puhumisella, jota yhteisön on vaikea vastustaa. Tilanteen jatkuttua jonkun aikaa siirrytään
seuraavaan vaiheeseen, jossa kiusaamisesta tulee suorempaa ja uhri asetetaan naurunalaiseksi tai
hänet eristetään. Uhrilla ei ole enää samaa arvoa kuin työyhteisön muilla työntekijöillä ja yhteisö
uskoo, että uhri ansaitsee kohtelunsa. Kiusaamisen kollektiiviluonne tekee tämän prosessin
mahdolliseksi. Viimeisessä vaiheessa kiusaaminen muuttuu suoraksi uhkailuksi, jolloin kiusaajat
14
saattavat käyttää jopa fyysistä tai psyykkistä väkivaltaa. Uhrin yksityiselämään puututaan ja
hänen mielenterveydestään esitetään epäilyjä. (Vartia 2003, 17 -18.)
Ote ProGradusta
Helsingin yliopisto
Soveltavan kasvatustieteen laitos
VK – koulutus
Kasvatustieteen pro gradu-tutkielma
Huhtikuu 2007
Iina Järvi
Ohjaaja: Annu Brotherus
Kiusaamisen tunnusmerkit :
Henkisen väkivallan alkukohta on Vartian ja Perkka-Jortikan (1994, 46) mukaan usein jokin
ihmissuhdetörmäykseen johtanut tilapäinen konflikti työyhteisössä, joka johtaa epäeettiseen
käyttäytymiseen, henkiseen väkivaltaan ja sitä kautta ensin yksilön oikeuksia polkevaan
henkilöstöhallinnollisiin toimenpiteisiin ja lopulta syrjäytymiseen. Toisen näkemyksen mukaan,
jonka myös Vartia (2003, 17 -18) esittää, työyhteisö keskittyy aluksi kiusatuksi tulleen henkilön
persoonallisuuden piirteisiin. Kiusaaminen alkaa juoruilulla, valheiden levittämisellä ja pahan
puhumisella, jota yhteisön on vaikea vastustaa. Tilanteen jatkuttua jonkun aikaa siirrytään
seuraavaan vaiheeseen, jossa kiusaamisesta tulee suorempaa ja uhri asetetaan naurunalaiseksi tai
hänet eristetään. Uhrilla ei ole enää samaa arvoa kuin työyhteisön muilla työntekijöillä ja yhteisö
uskoo, että uhri ansaitsee kohtelunsa. Kiusaamisen kollektiiviluonne tekee tämän prosessin
mahdolliseksi. Viimeisessä vaiheessa kiusaaminen muuttuu suoraksi uhkailuksi, jolloin kiusaajat
14
saattavat käyttää jopa fyysistä tai psyykkistä väkivaltaa. Uhrin yksityiselämään puututaan ja
hänen mielenterveydestään esitetään epäilyjä. (Vartia 2003, 17 -18.)
Ote ProGradusta
Helsingin yliopisto
Soveltavan kasvatustieteen laitos
VK – koulutus
Kasvatustieteen pro gradu-tutkielma
Huhtikuu 2007
Iina Järvi
Ohjaaja: Annu Brotherus
Vastaukset 1
Vanhimmat
Ny ku luin ton jutun ni en enää kiusaa Cheryllii!!!