Ostin sähkön kulutusmittarin. Muuten ymmärettävä mutta mitähän nuo tarkoittavat käytännössä:
VA: Aktiivitehon reaktiivitehon näyttö.
PF: Tehokertoimen näyttö.
VA: Aktiivitehon reaktiivitehon näyttö.
PF: Tehokertoimen näyttö.
Kulutusmittarin lukemat
-----Dii-----
91977
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Jos syötetään resistiivisä kuormaa, esim. hehkulamppuja tai lämmittimiä, tehokerroin on 1. Tilanne muuttuu, mikäli kuormana on loistehoa tarvitsevia laitteita, kuten moottoreita tai loistevalaisimia.
Jos tehokerroin on esim. 0,78, tarkoittaa se, että kun mittari näyttää tehoa 780 wattia, on loistehon osuus on 220 wattia. Tämä on sikäli ikävä ilmiö, että myös tuo loisteho kuormittaa sähkönsyöttölaitteita mikäli sitä ei kulutuskohteessa kompensoida.
tehokertoimeksi nimitetään vaihesiirtokulman kosinia. Jos kulman kosini on 0,78, niin kulma on 39 astetta, ja sen sini on 0,63.
Jos pätöteho on 780 W, niin loisteho on 630 W. Näennäisteho on Pythagoraan lauseen mukaan noiden neliösumman neliöjuuri, eli 1000 W.
P = U*I*cos(fii)
Q = U*I*sin(fii)
S = sqrt(P^2 Q^2)
"1. Tilanne muuttuu, mikäli kuormana on loistehoa tarvitsevia laitteita, kuten moottoreita tai loistevalaisimia. "
Ei se laite loistehoa todellakaan tarvitse. Induktiivinen tai kapasitiivinen kuorma kyllä aiheuttaa vaihesiirtoa ja tästä syntyy loistehoa.
Moottorin vaihesiirtoa voidaan kompensoida sen rinnalle kytkettävällä sopivankokoisella kondensaattorilla. Suurilla moottoreilla näin tehdäänkin, koska loisteho aiheuttaa siirtolinjoissa tehohäviöitä ja sähkölaitos veloittaa myös loistehosta.
kuvitella, että sähkökone magnetoitaisiin ilman loistehoa.
Jos koneessa on käämi, niin kyllä siinä induktiivinen virta kulkee. Puhtaasti resistiivistä käämiä en ole vielä tavannut.
Joo, ehkä yksinkertaistin liikaa. Näennäistehoon vaikuttava resultantti on kuitenkin mainitsemaani luokkaa.
kuluttaja-asiakkaille loisteho ei maksa mitään.
teollisuus maksaa siitäkin.
http://www.nokiancapacitors.fi/compensation.htm
mieltää seuraavasti:
Näennäisteho = olutlasi itsessään
Pätöteho = se olut, mikä siinä lasissa on (= Watti)
Loisteho = vaahto siinä oluen pinnalla
Näille kaikille löytyy ne omat laskukaavat. Me maalaiset olemme kiinnostuneita siitä pätötehosta.
Asiahan näissä viesteissä kerrottiin teknisen tarkasti mutta sellaisella ins-jargonilla että noinkohan ymmärsit mistä on kysymys. Itse et ole ilmeisesti tekniikan ihmisiä kun tätä piti kerran kysyä?
Yksinkertaisuuden vuoksi toistettakoon siis vielä että kerro ne mittarin näyttämät keskenään niin saat selville paljonko laskutettavaa tehoa on käytössä.
Sähkölaskustasi katsot sitten energia- ja siirtomaksu yhteensä kWh-hinnan niin tiedät paljonko senhetkinen kulutus sinulle maksaa tunnissa.
Lukemat on tietysti watteja(VA) niin ne pitää jakaa 1000:lla että suuruusluokka pysyy oikeana.
VA = volttiamppeeri ei ole sama asia kun watti.
VAta käytetään esimerkiksi muuntajien kuormitettavuudessa.
VAssa ei oteta huomioon loistehoa vaan ilmoitetaan käyttöjännite ja kuormitettavuus.
Resistivisellä kuormalla se on sama kuin watti.
Tehomittarissa VA näyttää pätötehon loistehon eli vähän enemmän kuin laskussa.