pysähtyisi?
Eli voisit itse pysäyttää ajan siihen hetkeen, kun haluaisit... mihin ajan pysäyttäisit?
Eli voisit itse pysäyttää ajan siihen hetkeen, kun haluaisit... mihin ajan pysäyttäisit?
Mitä tekisit, jos aika
tankavaara
431565
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 43
Vanhimmat
valitsin potentiaaliset vanhempani ja saisin päättää hypätäkkö kyytiin vai ei vielä muutamaan sataan vuoteen.
Minä pysäyttäisin ajan sellaisiin hetkiin, kun olen
sanomomassa jotain ehdottomasti... siinä aina pieni ikuisuus tekisi terää.
Kyllä se ajan pysäyttämisen hetki saisi olla vaikka se, kun ensi kerran 15 v iässä ihan "oikeasti rakastuin", sain luvan saatolle ja "herranjessus" se kielipusunkin tuikkasi! Ei siinä oikein jalat maassa pysyneet!
Ei taida unohtua, vaikka seuraavana päivänä tytteli hyppäsi motskarin selkään ja tiukasti toista kundia halaten lempimään muualle.
Ei taitaisi tällä iällä tepsiä edes urheiluauto alla ja neuvo, että siinä "nyssäkässä" takapenkillä ei ole sisällä höyheniä vaan seteleitä".
Aika kultaa muistot. Ei sitä lainkaan huonona juttuna muistele, ikimuistettava vain.
Hetki, jonka sitten haluaisin muuttaa, oli se kun hätäpäissäni ja jossain tolkuttomassa älyttömyyden tilassa menin sanomaan kirkossa papin uteluun: "tahdon".
Jos sillä suojeluksen enkelillä olisi ollut kieli, olisi saanut karjaista "Ei se tahdo häijyä akkaa. Moni kakku päältä kaunis!".
Ansioittensa mukaan sitä kait sitten saa:)
hieno tarina elämästäsi! Toivottavasti (ja mikseipä olisi?) tarina jatkuu ja saavuttaa kohokohtansa:)
Tuollainen "Ei kiitos" kokemus minulla voisi olla se, että valitsin koulussa "kovat kundit", kun olisi pitänyt valita "nuo nössöt"... no "kova" en ole koskaan ollut... saattaisin olla jopa "kovempi", jos olisin valinnut tuon "myssyt" puolueen.
Aika pysähtyy täydellisesti vain merellä.
Siellä missä kääntäessäsi katsettasi 360 astetta ei näy yhtään häiritsevää tekijää.
Horisontissa meri ja taivas yhtyvät.
Sydän pysähtyy... ja jatkaa ihmisen mittaaman kolmen sekunnin kuluttua kulkuaan.
onnellisuuden pisteeseen.
Siinä riittäisi puimista koko loppuelämäksi.
saattaisi "helvettikin" toisinaan näyttää "houkuttelevalta"... ehkä?
en tunnu saavan kunnollisia vastauksia täällä.
Tiedän mitä minun on huomenna tehtävä sillä aion pitää sananvapaudestani kiinni vaikka henki menisi. Vielä on muut "foorumit" jäljellä.
mitä kunnollinen vastaus vaatisi?
mutta hitusen inhimillisyyttä vaan :)
ehkä vain kuvittelen, että sitä yritän ollakin.
Inhimillinen.
minä tulen takaisin, kohtapuoliin.
Koeta kestää näitä siihen saakka.
lottokneesta juuri tipahtaisi se viimeinen pallo.
Vetäisisin netillä oikean rivin, ja lähettäisin.
väistämättä!
rivinjättöaika loppuu lauantai-iltana kello 20.00, mikäli ei ole muuttunut.
ngerporillinen, pitihän sen arvata, se siitä, olkoot en piittaa.
stoppia nyt heti paikalla!
Kun en tiedä mitä huominen tuo tullessaan.
huomista päivää :)
ainakaan voi olla pahempi päivä kuin tänäänkään.
vai geenit, vai peräti luonnonvalinta? :))
Minä en oikeasti voi, enkä haluaisikaan muuttaa muuta kuin "ujouttani", "tyhmyyttäni", "egoismiäni"
"saamattomuuttani", eli oikestaan en mitään. Olen "ansainnut" kaiken.
saamattomuutta eikä egoismi tyhmyyttä´?
sanoo terapeuttinikin... enkä oikein meinaa uskoa häntä... pitkä tie vielä edessäni.
punkun aiheuttamaan nousuhumalaan.
Silloin yleensä elämä tuntuu niin mahtavalta, ja velatkin saatavilta :=))
että olet tuon "ajan" pysäyttänytkin? Silloin tuota
energiaa voi käyttää, jos sen vain muistaa... kuinka sen voisi muistaa?
...kokematta, näkemättä, elämättä.
Vaikea sanoa vielä...
Tuskin se olisi täydellinen, yksin koettu onnen hetki.
Ainakaan mikään lottovoittohetki se ei olisi.
Vaan joku valoisa yhdessä läheisten myötä eletty silmänräpäys,
jonka toivoisi jatkuvan, jatkuvan jat...
mikä on elämän "tähtihetki"? Tarvitseeko ihminen sellaista lainkaan?
... tähtihetki liittyy ihmisen ja luonnon kohtaamiseen.
Kuinka muistaakaan sen mustarastaan laulun tai ne timantit helmikuisella hangella...
Kuinka läntemättömästi on jäänyt mieleen lapsen hymy tai lämmin rutistus jouluyönä jne.
Se on vain hetki, hetki täynnä jotain ihmeellistä täydellisyyttä, tässä useinkin aika puuduttavassa ja yksitoikkoisessa arkielämässä. Usein se vielä kantaa pitkälle jopa vuosien päähän.
Ehkä ihminen tarvitsee myös kykyä ja halua nähdä, löytää ja kokea tähtihetkiä.
Jokaisella on omansa ja toisen tähtihetki voi toiselle olla vain jotain mitään sanomatonta ajanvirtaa.
Tähtihetken ei tarvitse olla onnenhetki, mutta molempia annostellaan hetkinä, ripauksina ja pieninä oivalluksina.
Onneksi omassa elämässäni on ollut tähtihetkiä, sillä tarvitsen niitä.
eli se on toinen tapa sanoa että aika pysähtyy.
Ja jos minä siis pysäyttäisin aikani johonkin haluamaani kohtaan, sitä sanottaisiin itsemurhaksi.
Luulen, että annan ajan kulua kuten tähänkin asti.
fysikaalisesti aika (aika/avaruus) on "sidottu" valonopeuteen. Aina voidaan "leikkiä", että valo
nnopeuden voisi ylittää. Tämähän tarkoittaisi silloin sitä, että "aika" kulkisi takaperin.
Eikö vastaavasti kävisi toisinpäin, eli äärettömän
hitaasti (=aika on "pysäytetty") kulkeva aika, eli omaa "aikaamme" hitaammin kulkeva aika veisi meitä "tulevaisuuteen"?
PS. Ei vie. Mutta hauskaa leikitellä asioilla, jotka ovat vakavia.
oleva universumimme on siten rakennettu, että tulevaisuuteen kyllä voimme matkustaa, mutta menneisyyteen tai edes sieltä tulevaisuudesta takaisin esimerkiksi tähän hetkeen ei ole asiaa. Ajan pysäyttäminen siten että 'jäisimme itsestämme jälkeen' tarkoittaa kuolemaa tai universumin vaihtamista.
Kissahan pystyy vaihtamaan yhdeksästi rinnakkaisuniversumia...
Kyllä me "historiaankin" voisimme matkustaa... kunhan vain keksimme sen aikakoneen. Hostoriaahan "tulee" kokoajan. Tämäkin teksti on jo "historiaa".
on se riski että voisimme vaikuttaa siihen jotenkin, ja vaikutuksestamme esimerkiksi oma syntymämme tulevaisuudessa estyisi. Siksi menneisyyteen voi matkustaa vain niin että jatkaa saapumishetkestään lähtien vaihtoehtoisessa menneisyydessä, rinnakkaisessa universumissa, tai sitten vain seuraa täysin poissuljetussa passiivisessa tilassa mitä tapahtuu, ilman että tämä mennyt maailma edes tarkkailua huomaa.
pysty vastaamaan, olisi niin monta hetkeä joihin haluaisin ajan pysäyttää. Ihan mahoton vastattavaksi.
mahdollista pysäyttää aika johonkin kohtaan, että saisit "rajattomasti" aikaa miettimiseen sekunniksi niin mihin? Siis jos se olisi mahdollista...
hetkistä jonka haluaisin vangita, on kun hiidän keväisillä hangilla..olen kokenut elämäni onnellisimpiin kuuluvia hetkiä Lapin laduilla..vain hiihtäen..kummallista eikö totta :)
edesmennyt isäpuoleni sanoi minulle Bledissä (Sloveniassa), että "katso" ja näytti lumihuippuisia vuoria. Katsoin. Hän jatkoi: "tuolla on varmasti hiljaista... niin kauniilta se näyttää".
Minä olen luonteeltani hieman vastarannankiiski.
En halunnut mennä Alpeille, enkä Lappiin, vaan menin Norjan tuntureille.
Ja kyllä... hiljaisuus on kauneinta musiikkia... saman tunteen saa aikaiseksi, kun jättää purjehtimisen elo- syyskuuhun.
Kyllä, se on kummallista.
viimeksi rakkaani vierelleni,siihen hyvään oloon,siihen sanomattomaan hyvänolon tunteeseen,jota harvoin elämässään kokee...
Sen ajan haluaisin säilyttää,ikuisesti!
se ikuisesti, koska voit sen tehdä.
vaikee vastata oon tässä miettiny moneen kertaan kaikki hyvä jatkuu edelleen on tietysti paljon hetkiä joitten haluais jatkuvan mutta aina tulee uusiakin parempia.
eilisestä asti kysymystäsi mutta ei ole aikaa johon haluaisin jäädä koska aina sen ja sen ihanan hetken jälkeen on tullut vielä ihanampi hetki joka loppujen lopuksi on vienyt alemmas tuskaan. Ja yleensä kaikki ne hetket on liittyneet parisuhteisiin koska lapsia ei allekirjoittaneelle ole annettu. Siis mikäpä muu kuin joku könsikäs aina välillä on unohtumattoman hetken antanut.
Vaikka olen kyllä nytkin onnellinen koska elämä on kunnossa ja huomenna aamulla saa lähteä töihin ja eläkkeelle en edes haluaisi jäädä jos sellaista tarjottaisiin, lähtisin kuitenkin tekemään sen jälkeen vapaaehtoistöitä eli töitä tekisin kuitenkin ja nyt siitä sentään maksetaan.
Tässä tuli asiaa ja asian vierestä kun päässä pyörii niin monet tekstit. sori vaan jos sekosin
tuota "sekoamiseksi"... se lienee jotain muuta.
Loppujen lopuksi aika/avaruus ja entropia ovat
aika kiehtovia asioita. Tässä voi olla aidosti utelias ja katsoa "kuinka käy"...
olen onnellinen löytässäni tämän foorumin, voin huoletta jakaa "outojakin" ajatuksia. Töissä ovat jonkun verran tottuneet siihen etten heti niele kaikkea mitä siellä sanotaan ja syötetään. Silloin vaan usein tuntuu että pitäiskö enemmän olla kuin muut. Mutta en kyllä halua sieluani myydä. Minun onnellisuuteni samoin kuin tuskani lähtee yleensä juuri itsestäni.
aidosti "outo".
PS. Mikä on sielu? Robert Johnsonin: "Crossroad Blues"...?