Lähihoitajana

näin se on.

eiks oo hassua :DD

ylii oppi laas 200 8 kirjoitti:

näin se on.

eiks oo hassua :DD

Kyse ei ollut siitä, saako lähiohoitajaopinnoissa riittävää tietoa pääsykoetta varten, vaan mikä on nopein reitti.

Tämä tarkoittaa tietenkin tässä;
opiskella lähihoitajaksi ja keskittyä pääsykokeessa tarvittavaan materiaaliin sinä aikana, VAI käydä itsenäisesti koko lukio, kirjoittaa, ja samalla lukea pääsykokeisiin.


Hassua tämäkin.

autakaan, ei tietenkään, mutta antaa oikeuden hakea yliopistoon ILMAN yo-todistusta. Näin siis koulun ajan voisi keskittyä enemmän vain niihin aineisiin, joita pääsykokeessa tarvitaan ja Galenokseen.
Se oli se ajatus tässä.

ei varmaan kirjoitti:

autakaan, ei tietenkään, mutta antaa oikeuden hakea yliopistoon ILMAN yo-todistusta. Näin siis koulun ajan voisi keskittyä enemmän vain niihin aineisiin, joita pääsykokeessa tarvitaan ja Galenokseen.
Se oli se ajatus tässä.

Lue lisää

koska lähihoitajakoulussa ei opeteta pääsykokeessa tarvittavia asioita läheskään niin paljon ja hyvin kuin lukiossa.

Nopein tie siis ehdottomasti on lukio.

on väärä kirjoitti:

koska lähihoitajakoulussa ei opeteta pääsykokeessa tarvittavia asioita läheskään niin paljon ja hyvin kuin lukiossa.

Nopein tie siis ehdottomasti on lukio.

Eipä hemmetti niin opetetakaan lähihoitajille niitä asioita mitä pääsykokeessa tarvitaan kele, mutta antaa kelpoisuuden hakea, eli voi hyvin opiskella esim. etälukion yms. minkä vaan kanssa ne aineet mitä pääsykokeessa taidoiksi/tiedoiksi tarvitaan, eikä tarvitse keskittyä esim. maantietoon, bilsaan, uskontoon yms.
Kuka nyt muka väittikään lähihoitajaksi opiskelun auttavan pääsykokeessa muuten kuin että saa mennä sinne pääsykokeeseen. Ei kai tässä kukaan ollutkaan menossa pelkästään lähihoitajana pyrkimään. Kettu kun ei mene perille, apua.

käsittää kirjoitti:

Eipä hemmetti niin opetetakaan lähihoitajille niitä asioita mitä pääsykokeessa tarvitaan kele, mutta antaa kelpoisuuden hakea, eli voi hyvin opiskella esim. etälukion yms. minkä vaan kanssa ne aineet mitä pääsykokeessa taidoiksi/tiedoiksi tarvitaan, eikä tarvitse keskittyä esim. maantietoon, bilsaan, uskontoon yms.
Kuka nyt muka väittikään lähihoitajaksi opiskelun auttavan pääsykokeessa muuten kuin että saa mennä sinne pääsykokeeseen. Ei kai tässä kukaan ollutkaan menossa pelkästään lähihoitajana pyrkimään. Kettu kun ei mene perille, apua.

Lue lisää

Tämä voi kuulostaa sinusta tylyltä, mutta sanoisin että et mitä suurimmalla todennäköisyydellä päädy lääkikseen, jos luet lähihoitajaksi lukion sijaan.

En jaksa nyt ruveta käymään läpi syitä, mutta jotain kertoo se, että kaikilla vuosikurssini opiskelijoilla, jotka tunnen, on yo-paperit kourassa, suurimmalla osalla lisäksi opintoja yliopistossa jollain muulla alalla.

Näin yleisenä vinkkinä vielä, jos kysyt jostain asiasta mielipidettä, älä hyökkää eri mieltä olevien kimppuun. Tuntuu, että etsit vain varmistusta, että päätöksesi (lähihoitaja->lääkis) on oikea ja hermostut muista mielipiteistä.

Lääketieteen ylioppilas kirjoitti:

Tämä voi kuulostaa sinusta tylyltä, mutta sanoisin että et mitä suurimmalla todennäköisyydellä päädy lääkikseen, jos luet lähihoitajaksi lukion sijaan.

En jaksa nyt ruveta käymään läpi syitä, mutta jotain kertoo se, että kaikilla vuosikurssini opiskelijoilla, jotka tunnen, on yo-paperit kourassa, suurimmalla osalla lisäksi opintoja yliopistossa jollain muulla alalla.

Näin yleisenä vinkkinä vielä, jos kysyt jostain asiasta mielipidettä, älä hyökkää eri mieltä olevien kimppuun. Tuntuu, että etsit vain varmistusta, että päätöksesi (lähihoitaja->lääkis) on oikea ja hermostut muista mielipiteistä.

Lue lisää

Huomasitko, että homman pointti meni vastaajilta ohi?
Vastauksissahan pääteltiin aloittajan olettavan lähihoitajuudesta olevan jotain tiedollista hyötyä pääsykokeessa. Sitähän juuri en tarkoittanut, vaan sitä että aikaa säästyisi lukion muilta aineilta kuin niiltä, joita pääsykokeessa ensisijaisesti tarvitaan.
Ovat niitä aineita, joita käsittääkseni suurin osa pyrkijöistä joutuu joka tapauksessa kertaamaan olipa lähtökohdat mitkä hyvänsä.
Näin säästyisi aikaa olennaiselle.

Aika harva varmaan opiskelee lähihoitajaksi tähtäimenään käyttää sitä vain saavuttamaan oikeutta osallistua pääsykokeisiin ilman yo-todistusta, eiköhän siinä syy miksi et tunne ketään lähihoitajana läpäissyttä. Reitti ei taida olla se tavanomaisin.

Lienet samaa mieltä, että varmaankin kaikkien on kuitenkin uurastettava päästäkseen pääsykokeesta läpi.
Se, että on pelkästään joskus kirjoittanut yo:ksi ei ymmärtääkseni tässä kohtaa juurikaan auta. Kaikkien on siis opiskeltava ja kerrattava joka tapauksessa tiettyjä aineita sillä yo-pohjallakin. Galenoshan ei sisälly lukion oppimäärään.
Keskusteluita seurattuani aika moni sanoo kaiken unohtaneensa yo-kirjoitusten jälkeen (jos siis eivät pyri jo heti kun ovat kirjoittaneet), niinpä he kertaavat koko lukion kemian ja fysiikan vähintään. Eivät yleensä kertaa uskontoa tai maantietoa. Tästä siis on kyse.

Toki lähihoitajakoulussakin opiskellaan ja opitaan asioita ja siihenkin joutuisi panostamaan. Pohdinkin juuri sitä kumpi vaihtoehto olisi fiksumpaa ja ajankäytöllisesti järkevämpää; lukea lh-koulussa lh-aineita sen lisäksi mitä pääsykokeessa tarvitaan, vai lukea koko lukio ja kirjoittaa samana keväänä kun osallistuu ensimmäisen kerran pääsykokeeseen.
Tämä lähtee kylläkin itseriittoisesta ajatuksesta, että läpäisen lh-koulun helposti, jolloin jäisi sitä aikaa varsinaiselle päämäärälle, eikä tarvitsisi keskittyä kirjoituksiin.

En todellakaan usko, että millään todennäköisyysperiaatteella lähihoitajana ei voisi "päätyä" lääkikseen, muutkaan eivät sinne noin vaan "päädy" käytyään lukion.

En myöskään etsi varmistuksia varsinkaan sellaisille päätöksille, joita en ole vielä tehnyt. Harmistukseni johtui vain siitä mitä aiemmin jo kuvasin, ihmiset eivät ymmärtäneet kysymyksen sisältöä. Itsekin varmasti nopeasti vastaisin lukiosta olevan enemmän hyötyä kuin lähihoitajaopiskeluista, jos siitä pelkästään olisi ollut kyse. Hullua olisi pelkällä lh-pohjalla lähteä lääkiksen pääsykokeisiin! Se ei kuitenkaan ollut julkisen pohdiskeluni sisältö.
Ilmeisesti lääketieteen ylioppilaallekaan olenannainen ei kysymyksestä avautunut.

Ikäni aiheuttaa edes jonkinlaisen ajansäästön etsimistä ja opintojen kohdentamista, valitettavasti.

sinäkään kirjoitti:

Huomasitko, että homman pointti meni vastaajilta ohi?
Vastauksissahan pääteltiin aloittajan olettavan lähihoitajuudesta olevan jotain tiedollista hyötyä pääsykokeessa. Sitähän juuri en tarkoittanut, vaan sitä että aikaa säästyisi lukion muilta aineilta kuin niiltä, joita pääsykokeessa ensisijaisesti tarvitaan.
Ovat niitä aineita, joita käsittääkseni suurin osa pyrkijöistä joutuu joka tapauksessa kertaamaan olipa lähtökohdat mitkä hyvänsä.
Näin säästyisi aikaa olennaiselle.

Aika harva varmaan opiskelee lähihoitajaksi tähtäimenään käyttää sitä vain saavuttamaan oikeutta osallistua pääsykokeisiin ilman yo-todistusta, eiköhän siinä syy miksi et tunne ketään lähihoitajana läpäissyttä. Reitti ei taida olla se tavanomaisin.

Lienet samaa mieltä, että varmaankin kaikkien on kuitenkin uurastettava päästäkseen pääsykokeesta läpi.
Se, että on pelkästään joskus kirjoittanut yo:ksi ei ymmärtääkseni tässä kohtaa juurikaan auta. Kaikkien on siis opiskeltava ja kerrattava joka tapauksessa tiettyjä aineita sillä yo-pohjallakin. Galenoshan ei sisälly lukion oppimäärään.
Keskusteluita seurattuani aika moni sanoo kaiken unohtaneensa yo-kirjoitusten jälkeen (jos siis eivät pyri jo heti kun ovat kirjoittaneet), niinpä he kertaavat koko lukion kemian ja fysiikan vähintään. Eivät yleensä kertaa uskontoa tai maantietoa. Tästä siis on kyse.

Toki lähihoitajakoulussakin opiskellaan ja opitaan asioita ja siihenkin joutuisi panostamaan. Pohdinkin juuri sitä kumpi vaihtoehto olisi fiksumpaa ja ajankäytöllisesti järkevämpää; lukea lh-koulussa lh-aineita sen lisäksi mitä pääsykokeessa tarvitaan, vai lukea koko lukio ja kirjoittaa samana keväänä kun osallistuu ensimmäisen kerran pääsykokeeseen.
Tämä lähtee kylläkin itseriittoisesta ajatuksesta, että läpäisen lh-koulun helposti, jolloin jäisi sitä aikaa varsinaiselle päämäärälle, eikä tarvitsisi keskittyä kirjoituksiin.

En todellakaan usko, että millään todennäköisyysperiaatteella lähihoitajana ei voisi "päätyä" lääkikseen, muutkaan eivät sinne noin vaan "päädy" käytyään lukion.

En myöskään etsi varmistuksia varsinkaan sellaisille päätöksille, joita en ole vielä tehnyt. Harmistukseni johtui vain siitä mitä aiemmin jo kuvasin, ihmiset eivät ymmärtäneet kysymyksen sisältöä. Itsekin varmasti nopeasti vastaisin lukiosta olevan enemmän hyötyä kuin lähihoitajaopiskeluista, jos siitä pelkästään olisi ollut kyse. Hullua olisi pelkällä lh-pohjalla lähteä lääkiksen pääsykokeisiin! Se ei kuitenkaan ollut julkisen pohdiskeluni sisältö.
Ilmeisesti lääketieteen ylioppilaallekaan olenannainen ei kysymyksestä avautunut.

Ikäni aiheuttaa edes jonkinlaisen ajansäästön etsimistä ja opintojen kohdentamista, valitettavasti.

Lue lisää

vähän ajatuksen juoksussasi jokin tuntuu oudolta. Etkö ole vielä lähihoitajakoulussa eli mietitkö vasta kumman vaihtoehdon valitsisit?

Olen opetusalan ammattilainen ja itse olen opiskellut kaksi ammattia, toinen amk-tasoinen ja toinen yliopistotutkinto. Jos et ole vielä aloittanut kumpaakaan sinun kannattaisi mielestäni valita ehdottomasti lukio. Puhut iästäsi eli oletko jo "vanha"? Jos näin on voit opiskella aikuislukiossa, jossa voit valita kursseja joustavammin, kuin päivälukiossa. Huomioi, että sinun pitäisi mennä aikuislukioon joka tapauksessa, vaikka opiskelisit lähihoitajaksi. Ainut hyvä perustelu lähihoitajaopinnoille on se, että jos et pääse lääkikseen (joka mielestäni kuitenkin vaikeutuu tässä vaihtoehdossa) saat ammatin.

Eläinlääketieteelliseen pääsi tänä vuonna reilu 30 % uusia ylioppilaita, ja hyväksytyissä oli vain ylioppilaita. Tämä kertoo jotain. Älä sano, että poikkeuksia on, tiedän, mutta faktat ja todennäköisyydet puhuvat myös omaa kieltään.

Työura kestää kymmeniä vuosia, joten on aika lyhyt näköistä miettiä tässä vaiheessa ajan säästöä. Vuosi tai kaksi sinne tänne ei tunnu missään, jos sen avulla saavuttaa tavoitteensa. Mieti haluatko todella lääkäriksi. Jos vastaus on myönteinen, niin panosta vain siihen ja unohda lähihoitajaopinnot. Jos et taas ole ihan varma aloita lh-koulutus ja pohdi siinä sivussa tulevaisuuden haaveita.

sinäkään kirjoitti:

Huomasitko, että homman pointti meni vastaajilta ohi?
Vastauksissahan pääteltiin aloittajan olettavan lähihoitajuudesta olevan jotain tiedollista hyötyä pääsykokeessa. Sitähän juuri en tarkoittanut, vaan sitä että aikaa säästyisi lukion muilta aineilta kuin niiltä, joita pääsykokeessa ensisijaisesti tarvitaan.
Ovat niitä aineita, joita käsittääkseni suurin osa pyrkijöistä joutuu joka tapauksessa kertaamaan olipa lähtökohdat mitkä hyvänsä.
Näin säästyisi aikaa olennaiselle.

Aika harva varmaan opiskelee lähihoitajaksi tähtäimenään käyttää sitä vain saavuttamaan oikeutta osallistua pääsykokeisiin ilman yo-todistusta, eiköhän siinä syy miksi et tunne ketään lähihoitajana läpäissyttä. Reitti ei taida olla se tavanomaisin.

Lienet samaa mieltä, että varmaankin kaikkien on kuitenkin uurastettava päästäkseen pääsykokeesta läpi.
Se, että on pelkästään joskus kirjoittanut yo:ksi ei ymmärtääkseni tässä kohtaa juurikaan auta. Kaikkien on siis opiskeltava ja kerrattava joka tapauksessa tiettyjä aineita sillä yo-pohjallakin. Galenoshan ei sisälly lukion oppimäärään.
Keskusteluita seurattuani aika moni sanoo kaiken unohtaneensa yo-kirjoitusten jälkeen (jos siis eivät pyri jo heti kun ovat kirjoittaneet), niinpä he kertaavat koko lukion kemian ja fysiikan vähintään. Eivät yleensä kertaa uskontoa tai maantietoa. Tästä siis on kyse.

Toki lähihoitajakoulussakin opiskellaan ja opitaan asioita ja siihenkin joutuisi panostamaan. Pohdinkin juuri sitä kumpi vaihtoehto olisi fiksumpaa ja ajankäytöllisesti järkevämpää; lukea lh-koulussa lh-aineita sen lisäksi mitä pääsykokeessa tarvitaan, vai lukea koko lukio ja kirjoittaa samana keväänä kun osallistuu ensimmäisen kerran pääsykokeeseen.
Tämä lähtee kylläkin itseriittoisesta ajatuksesta, että läpäisen lh-koulun helposti, jolloin jäisi sitä aikaa varsinaiselle päämäärälle, eikä tarvitsisi keskittyä kirjoituksiin.

En todellakaan usko, että millään todennäköisyysperiaatteella lähihoitajana ei voisi "päätyä" lääkikseen, muutkaan eivät sinne noin vaan "päädy" käytyään lukion.

En myöskään etsi varmistuksia varsinkaan sellaisille päätöksille, joita en ole vielä tehnyt. Harmistukseni johtui vain siitä mitä aiemmin jo kuvasin, ihmiset eivät ymmärtäneet kysymyksen sisältöä. Itsekin varmasti nopeasti vastaisin lukiosta olevan enemmän hyötyä kuin lähihoitajaopiskeluista, jos siitä pelkästään olisi ollut kyse. Hullua olisi pelkällä lh-pohjalla lähteä lääkiksen pääsykokeisiin! Se ei kuitenkaan ollut julkisen pohdiskeluni sisältö.
Ilmeisesti lääketieteen ylioppilaallekaan olenannainen ei kysymyksestä avautunut.

Ikäni aiheuttaa edes jonkinlaisen ajansäästön etsimistä ja opintojen kohdentamista, valitettavasti.

Lue lisää

yritän minä ymmärtää sentään kysymyksesi oikein, katsotaan ymmärsinkö.

Lukiossa on paljon pakollisia muita aineita kuin biologia, fysiikka, kemia, matematiikka - kyllä. Mutta mielestäni seuraava ratkaisee: ajattelepa että vietät lähihoitajaopinnoissasi 8 tuntia päivässä maanantaista perjantaihin, etkä oikeastaan opi päivän aikana mitään, mitä voit käyttää pääsykokeessa hyödyksi, ehkä vähän ihmisen anatomiaa ja fysiologiaa. Illat vietät iltalukion tai etälukion parissa lukemassa haluamiasi aineita: biologiaa, fysiikkaa ja kemiaa.

Lukiossa vietät niin ikään 8 tuntia päivässä, mutta omilla valinnoillasi voit aika paljon painottaa sitä, että luet maksimimäärät biologiaa, fysiikkaa ja kemiaa, muita aineita minimimäärät. Ylimääräistä tulee, kyllä, olet oikeassa, mutta esimerkiksi hyvin opittu englannin kieli on välttämättömyys preklinikassa selviämiselle, preklinikassa ainakin meillä oli paria poikkeusta lukuunottamatta ainoastaan englanninkielisiä kirjoja. Hyvä äidinkielentaito ei myöskään ole pahitteeksi, psykologiasta on yllättävää hyötyä myöhemmin lääkiksessä, ei vielä hakuvaiheessa. Lisäksi lääkäriopiskelijoilla on mielestäni hyvä yleissivistys (tämä vain sivuhuomautuksena, ei tietenkään vaikuta mitenkään mihinkään). Biologian ihminen-kurssilla opit varmasti tarpeeksi ihmisen anatomiasta ja fysiologiasta - siihen ei mitään lähihoitajakouluja tarvita.

Kaiken lisäksi ylioppilaaksi kirjoittaminen parantaa huomattavasti sisäänpääsymahdollisuuksia. Jos opiskelet kirjoittamasi aineet hyvin (oletuksena että ne nyt ovat fysiikka, kemia, ehkä biologiakin, pitkästä matikastakaan ei haittaa ole) ja kirjoitat pitkän L-rivistön, se antaa sinulle paljon arvokkaita lisäpisteitä. Lisäksi laskurutiinisi on jo valmiiksi Galenoksen lukemista aloitellessasi hyvä ja kaavojen pyörittelyn opetteluun ei tuhlaannu hirveästi aikaa.

Mielestäni et siis pääse helpommalla lähihoitajakoulussa vaan ehdottomasti lukiossa. Ja jos et pääsekään ensimmäisellä yrittämällä lääkikseen lukion jälkeen niin ainakin mahdollisuutesi tehdä vuosi jotain muuta joka edesauttaa lääkikseen pääsyä ovat paremmat kuin lähihoitajakoulun jälkeen.

Vastasiko tämä nyt yhtään kysymykseesi?

no niin kirjoitti:

yritän minä ymmärtää sentään kysymyksesi oikein, katsotaan ymmärsinkö.

Lukiossa on paljon pakollisia muita aineita kuin biologia, fysiikka, kemia, matematiikka - kyllä. Mutta mielestäni seuraava ratkaisee: ajattelepa että vietät lähihoitajaopinnoissasi 8 tuntia päivässä maanantaista perjantaihin, etkä oikeastaan opi päivän aikana mitään, mitä voit käyttää pääsykokeessa hyödyksi, ehkä vähän ihmisen anatomiaa ja fysiologiaa. Illat vietät iltalukion tai etälukion parissa lukemassa haluamiasi aineita: biologiaa, fysiikkaa ja kemiaa.

Lukiossa vietät niin ikään 8 tuntia päivässä, mutta omilla valinnoillasi voit aika paljon painottaa sitä, että luet maksimimäärät biologiaa, fysiikkaa ja kemiaa, muita aineita minimimäärät. Ylimääräistä tulee, kyllä, olet oikeassa, mutta esimerkiksi hyvin opittu englannin kieli on välttämättömyys preklinikassa selviämiselle, preklinikassa ainakin meillä oli paria poikkeusta lukuunottamatta ainoastaan englanninkielisiä kirjoja. Hyvä äidinkielentaito ei myöskään ole pahitteeksi, psykologiasta on yllättävää hyötyä myöhemmin lääkiksessä, ei vielä hakuvaiheessa. Lisäksi lääkäriopiskelijoilla on mielestäni hyvä yleissivistys (tämä vain sivuhuomautuksena, ei tietenkään vaikuta mitenkään mihinkään). Biologian ihminen-kurssilla opit varmasti tarpeeksi ihmisen anatomiasta ja fysiologiasta - siihen ei mitään lähihoitajakouluja tarvita.

Kaiken lisäksi ylioppilaaksi kirjoittaminen parantaa huomattavasti sisäänpääsymahdollisuuksia. Jos opiskelet kirjoittamasi aineet hyvin (oletuksena että ne nyt ovat fysiikka, kemia, ehkä biologiakin, pitkästä matikastakaan ei haittaa ole) ja kirjoitat pitkän L-rivistön, se antaa sinulle paljon arvokkaita lisäpisteitä. Lisäksi laskurutiinisi on jo valmiiksi Galenoksen lukemista aloitellessasi hyvä ja kaavojen pyörittelyn opetteluun ei tuhlaannu hirveästi aikaa.

Mielestäni et siis pääse helpommalla lähihoitajakoulussa vaan ehdottomasti lukiossa. Ja jos et pääsekään ensimmäisellä yrittämällä lääkikseen lukion jälkeen niin ainakin mahdollisuutesi tehdä vuosi jotain muuta joka edesauttaa lääkikseen pääsyä ovat paremmat kuin lähihoitajakoulun jälkeen.

Vastasiko tämä nyt yhtään kysymykseesi?

Lue lisää

Ehdottomasti olen samaa mieltä. Mene lukioon, sillä sieltä saat huomattavasti paremman pohjan yliopisto-opinnoillesi lääketieteellisessä (ja ihan jo pyrkimiseenkin) kun lähihoitajakoulusta, vaikka sitten fysiikkaa ja kemiaa lukisitkin muualla.

Päivälukiossa tunteja matematiikasta, fysiikasta ja kemiasta on enemmän. Siis jo sen takia enemmän, että itse opetustunteja on kursseissa enemmän ja lisäksi se, että kursseja on huomattavasti enemmän, sillä iltalukioissa yleensä on vain ne pakolliset. Tunneilla mukana olemalla pääsee huomattavasti helpommalla kuin kotona yksikseen lukemalla ja laskemalla.

Kuten edellinenkin opiskelija sanoi, englanti on erittäin tärkeä aine lääkiksessä ja vaikeaa on ainakin ekat pari vuotta, jos englanti on vähän hakusessa (ja jos ei preklinikka mennyt kaaliin, on vaikeaa taatusti jatkossakin). Itse olen opiskellut ammattikoulun käyneiden ihan fiksujen ihmisten kanssa samassa koulussa ja täytyy sanoa, että vaikka heillä oli hyvät arvosanat ammattikoulunsa kielikursseilta ja minulla "vain" kasia, niin osasin ruotsia ja englantia heitä huomattavasti enemmän. Ja tämä ero oli ihan selkeä.

Lukiossa kokeissa (aineesta riippumatta) opittava taito kirjoittaa hyviä koevastauksia auttaa sinua ehdottomasti pääsykokeessa. Lisäksi lukiossa on muitakin "ylemmäs yrittäviä" ja näet, millä tasolla ihmisiä on yliopistoon eri aloille pyrkimässä. Nimittäin totuus on myös se, että "seura tekee kaltaisekseen" ja yleensä päivälukion fysiikan ja kemian kursseja käyvillä tavoitteet ja ihan kyvytkin ovat iltalukion huvikseen opiskelijoita tai lähihoitajakoulun opiskelijoita korkeammalla.

Ihmisbiologiasta lukion kurssi on varsin hyvä ja jos se menee helposti kaaliin, ei Galenoksen bilsan osuuksissa pitäisi olla mitään ongelmia. Huomasin taitojeni olevan lukiopohjalta parempien, kuin lähihoitajakoulun käyneiden opiskelijatoverieni, vaikka todellakin olisi voinut toisin olettaa. (Edellisessä koulussani, nyt olen lääkiksessä, eikä täällä lähihoitajia näy.)

Alkupisteet ovat myös tärkeitä. Ja vaikka ne alkupisteet ei L-rivistö olisikaan, on hyvä huomata, että kun sinulla on se yo-todistus, pääset hakemaan molemmissa kiintiöissä. Pelkällä toisen asteen todistuksella olet automaattisesti pelkässä pääsykoekiintiössä, jonka sisäänottomäärä on puolet tai jopa vain neljäsosa kaikista sisäänotettavista (vaihtelee eri yliopistoissa). Ja siinäkin kiintiössä pääsevät hakemaan myös lukion käyneet, eli kilpailu on kovaa.

En tarkoita haukkua ammattikouluja tai niissä opiskelevia, mutta totuus on, että lukio on se, johon ehdottomasti kannattaa mennä, jos yliopistoon aikoo. Ammattikoulut keskittyvät valmistamaan siihen kyseiseen ammattiin, eivät jatko-opintoihin, vaikka nykyään myös ammattikoulusta saa yliopistoihin hakea. Lukio taas on olemassa juurikin ponnistuslautana yliopistoon (ja monille on yliopisto-opintojen aloittaminen vaikeaa, vaikka lukio olisikin pohjalla).

Eli sanon kyllä, että vaikeampi on tiesi, jos valitset reitiksi lähihoitajakoulu fysiikkakemian kuin lukion.