Miksi hengitit viime vaihessa vaikeasti?
Miksi huulesi, joita suutelin 31vuotta,muuttuivat sinisiksi?
Miksi poliisien ollessa seurassa, sinulle tuli lautumia?
Miksi ruumisauton kuljettaja pyysi minulta anteeksi, kun hän nosti sinut paarille?
Miksi lähdit pois?
Meidänhän piti tehdä vielä jotain...
Miksi huulesi, joita suutelin 31vuotta,muuttuivat sinisiksi?
Miksi poliisien ollessa seurassa, sinulle tuli lautumia?
Miksi ruumisauton kuljettaja pyysi minulta anteeksi, kun hän nosti sinut paarille?
Miksi lähdit pois?
Meidänhän piti tehdä vielä jotain...
Vastaukset 7
Vanhimmat
että elämä on meillä vain lainassa ja kuoleman hetki tulee aina ajallaan toisille ennemmin toisille myöhemmin, mutta ajallaan. 31-vuotta rakkaudella ja sovulla eläen on hyvä aika, jos jäljelle jää kaipaus ja ikävä. Luopuminen on kipeä prosessi, toisille piste, toisille kaksoispiste. Telluksen laki on elämän ja kuoleman laki.
Jokainen meistä täällä on ollut oppimassa.
Toisille vaan oppi on kovempaa.
reagoivat vahvasti emotioidensa ohjaamana. Heikoimmat eli ne kovikset ovat oppineet 'ohittamaan' emotioiden viestin ja eivät tunne tätä elämän kovuuden merkitystä oppimisprosessissa.
On totta että täällä on palsta myös sureville leskille, mutta niin on muullekin monelle asialle joista täällä kirjoitetaan!
Elämään kuuluu niin paljon ikäviäkin asioita niiden iloisten lisäksi ja jo otsikkosi paljasti mistä kirjoitat joten sitä ei olisi tarvinnut avata ollenkaan nähdäkseen sisällön, silti se avataan ja petytään että kas, joku suree kuollutta omaistaan ja minä olisin tahtonut niin iloita. Miten sinun surusi voisikaan poistaa jonkun ilon ellei sitten koe syvää empatiaa jota en tässä hirveästi ole nähnyt.
Suru on täynnä rakkauden kaipuuta. Läheisesi on jättänyt tyhjän tilan elämääsi. Kuolema paljastaa, miten rakas lähtenyt oli, miten syvä ja monikerroksinen oli elämän ja tunteiden yhteinen sidos.
Mutta kuolema ei ole riistänyt sinulta muistoja. Surusi on kulkemista sinne, mihin toinen on mennyt. Ja takaisin, johonkin, missä hänen kanssaan on yhdessä eletty elämän vuosia. Tämä kulkeminen on tärkeää. Muistot liittävät yhteen sen, mikä nyt tuntuu katkenneen. Muistoissasi - pala palalta - saat liittää yhteen menetetyn rakkaimpasi ja yhteisesti jaetun elämän.
Muistelu kantaa poismenneen sisimpääsi, osaksi itseäsi. Muistojen kätköissä nousee esiin myös rakkaus, jota olette antaneet toisillenne halki vuosien. Yhteisesti jaetussa rakkaudessa elämä saa syvyyden. Se tulee Sinulle takaisin surussasi ja antaa Sinulle voimaa, jota tarvitset pysyäksesi elinkykyisenä.
Hei kuinka voisin sinut unohtaa
Kun taas sä sait mut muistamaan
Sen miltä tuntuu sua koskettaa
Ja kuulla nauruas soljuvaa
Hei miksi vielä tulet sisään pään
Ja saat mut aamuun heräämään
Vain nähdäkseni etten sittenkään
Sua viereltäin löydä enää
Odota mua
En pyydä enempää
En ilman sua
Voi siivilläin lentää
Odota mua
Ja vielä kerran näät
Ei kukaan, ei koskaan
Sua enempää vois rakastaa kuin minä sua rakastan
Hei kuinka voisin sinut unohtaa
Kun kuvas kaikkialla nään
Sua tuulet mukanansa kuljettaa
Ja sua rakkaanaan pitää
Zemiä Hande
Ja sinä olet sieltä.
Milloin pääsen sinne?
Kyselet täällä??
Miksi?