Mulla on sellanen kysymys teille, kaikille suunnilleen tuon ikäisille naisille, mitä en viitsi keneltäkään kenet tunnen, kysyä. Varsinkaan asianomaiselta.
Voisitko kuvitella ihastuvasi 17-vuotiaaseen, jos teillä synkkaa todella hyvin? Tiedän, että riippuu paljon ihmisestä, mutta noin yleisesti ottaen.. En tiedä mistä muualtakaan kysyisin...
Voisitko kuvitella ihastuvasi 17-vuotiaaseen, jos teillä synkkaa todella hyvin? Tiedän, että riippuu paljon ihmisestä, mutta noin yleisesti ottaen.. En tiedä mistä muualtakaan kysyisin...
Vastaukset 30
Vanhimmat
Vastatkaa vaan kaikki ketkä sovitte tuohon ikäryhmään, haluan eri mielipiteitä paljon! Ja perustelut mielellään :)
on 16 vuotta nuorempi. Ei sille mitään voi, rakkaus tulee yllättäen ja kysymättä. Ei tunteita voi oikein perustella, sitä tapahtuu mitä tapahtuu.
itse kysyjä on?
tahansa, mutta noin nuoren kanssa en haluaisi minkäänlaista suhdetta.
noin nuoren kanssa. Itse olen 29 enkä tunne vetoa noin nuoriin. Mulle ne on teini-ikäisiä. Eikä sen ikäisten kanssa olisi mitään yhteistä suhdemielessä. Elämänkokemukset on niin eri tasoa, tietämys yhteiskunnallisista asioista, ja yleensäkin koko henkinen skaala.
Tuon ikäisten kanssa tulee kyllä juttuun, mutta siihen se mielenkiinto jääkin.
Ja tämä kysyjä taitaa olla vanhempi nainen,josta on varoitettu sivuilla.
Alaikäinen on 17vuotias!
Missä varoitettu?En ole huomannut.Hakenut alaikäistä seuraako?
mieleen joku R A Treffeiltä
Yleensä luulen että tilanne on toisinpäin. Nuoret ihastuvat vanhempiin naisiin? Näillä on elämä hallinnassa, koti, työ, rahaa jne. Vanhempia naisia ehkä enemmin kuitenkin vain ihaillaan. En usko että suuri ikäero sinänsä on suhteen onnistumisen este, mutta eriarvoiseen asemaan se johtaa.
Hyvä lesboystäväni on mua melkein 20 v nuorempi. Hän oli ensin ihastunut minuun, mutta nyt meillä on enemminkin äiti - tytär suhde. Hän kysyy joskus neuvoja ja mä kyselen miten hänen uusin suhteensa sujuu, hän kun seurustelee nyt itseään noin 10 vuotta vanhemman kanssa …
Ihastua voi keneen vaan, mutta kysymys voisi kuulua että mikä on suhteessa siedettävä ikäero?
teeseen. Vanhemman näköinen tai enempi rupsahtamaan itsensä päästänyt on 5 vuotta nuoremman näköistä vanhempi. Tuliskohan tästä joku ohjenuora. Älkää rupsahtako!!
sanottu,ootko hereillä ?
Voisin ihastua 17-vuotiaaseen, mutta en ehkä antaisi sen mennä paljon ihastumista pidemmälle ennenkuin kyseinen neito olisi 18.
on liian suuri. äiti-tytär suhde siitä vain tulisi. itse olen 31 enkä voisi kuvitella eläväni parisuhteessa yli 5 vuotta nuoremman kanssa. mielestäni vanhemmat naiset ihastuvat nuorempiin vain jos itse ovat henkisesti ns. lapsen tasolla. jokin ei oikeen järjellä ajateltuna natsaa siinä kuviossa. kolmekymppisellä on niin erilaiset näkemykset ja piintyneet tavat, että pysyvä suhde nuoremman kanssa on miltei mahdottomuus. parempi etsiä omanikäistä seuraa - ellei ole sitten niin huono itsetunto että haluaa nuoremman naisen ollakseen suhteessa jatkuvasti niskan päällä, siis se määräävä osapuoli.
Mun tyttöystäväni on kuusi vuotta vanhempi. Itse olen kolmekymmentä. Ei se tässä iässä ole enää niin iso ikäero. Molemmilla on jo koulutus, työpaikka ja takana parisuhteita. Tyttöystävä on luonnollisesti kokeneempi, pidemmällä urallaan... No, mulla on loistavat sääret.
Mutta musta on vähän väärin riistää vaikka yhdeksäntoistavuotias opiskelijatyttö aikuisten kolmekymppisten maailmaan asuntolainoineen ja vauvakutsuineen. Siinä iässä vielä pitääkin haaveilla ja kokeilla. Olla vastuuton ja tanssia aamuun. Ja seitsemäntoistavuotias on lapsi.
Olen sitä mieltä asiasta, että älä anna tunteiden katsoa ikäeroa! Moni 17-vuotias on kypsempi ikäisekseen ja valmis sitoutumaan suhteeseen, kuka tietää mihin se johtaakaan myöhemmin. Täytyy myös kyllä mainita tuosta iästä sen verran, että toiset ovat vielä henkisesti lapsen tasolla eivätkä 18-vuotiaanakaan ole välttämättä kokeneita ja valmiita suhteeseen. Henkilökohtaisesti en näe mitään eroa 17- tai 18-vuotiailla. Suurin ero taitaa nyky maailmassa olla tuo alkoholin ostaminen ja baareissa käynti.
Minulla on omia kokemuksia ja hyviä sellaisia suuresta ikäerosta. Olin 29v kun tapasin nykyisen tyttöystäväni ja hän oli vasta 17-vuotias. Aluksi pelkäsin olevani hullu/pedofiili ja yritin laskeskella kuukausia milloin hän täyttäisi 18-vuotta. En uskaltanut ystävilleni kertoa hänen todellista ikäänsä aluksi, kun tyttö näytti paljon vanhemmalta ikäisekseen ja henkisesti oli todella fiksu. Kaikki pitivät häntä 24-vuotiaana.
Annoin asian olla enkä kiinnittänyt huomiota tytön ikään. Aloitimme ystävyydestä tai paremminkin ihastuksen voimin ja mitä paremmin tunsimme toisemme sitä enemmän rakastuimme.
Olemme seurustelleet kolme vuotta ja en kadu päivääkään kun suhteemme alkoi. Muutimme kaksi vuotta sitten yhteen ja arki sujuu mainiosti.
Tyttöystäväni on nyt täysi-ikäinen, sanotaanko yli ;) 20-vuotias ja itse olen 32v.
Koskaan ei pidä ummistaa silmiä pelkän iän tai muun takia jos on tunteita toista kohtaan. Anna ajan mennä ja katso mitä suhteellenne tapahtuu. Toivotan kovasti onnea suhteellenne/ystävyydelle.
No henkinen ikä on se tärkein. "Tytär" on nyt noin 20 v ja hänen tyttöystävänsä yli 30 v. mä olen jo melkein 40. Mua luullaan kuitenkin nuoremmaksi koska olen niin lapsellinen :)
Yleinen vitsi on se kun kysytään minkä ikäinen mä olen ja vastaus on aina 10 vuotta nuorempi kuin fyysinen ikäni.
"Tyttäreni" ex oli hänen kanssaan samanikäinen ja kun tapasin heitä tajusin että tosta ei hyvää seuraa. Toinen kun oli niin henkisesti kypsä ikäisekseen ja tämä tyttäreni on vähän samaa lajia kun minä. Henkisesti kypsällä tarkotan tässä sitä että hänellä oli jo opiskeluaikana tavoitteet tulevaisuudelle. Ura ja miten se tehdään, kun toinen vaan haaveili, unelmoi ja piti hauskaa.
ihastuvani, mutta se jäisi siihen.
Suhde kovin paljon nuorempaan tai vanhempaan sopii ehkä jollekin. Mulle on kuitenkin tärkeää että toinen jakaa samat kokemukset ja identiteetin. Kasvanut siihen maailmaan, missä kumpikin eletään.
identiteetin????
Eihän sitä voi jakaa!?Vai voiko?Miten?
Selitä,kiitos.
että JOS siis synkkaa tosella hyvin, jos tuntuu että olisi samalla tasolla/aallonpituudella. Ajattelee samalla tavalla asioista ja tulevaisuudesta. Ja tämä vanhempi on nuorekas ja hänen juttujen perusteella voisi kuvitella hänen olevan parikymppinen. Tai ainakin samalla tasolla, kuin nuorempi osapuoli. Ehkä tämä nuorempikin on sitten henkisesti vanhempi... Ei taida olla mitään mittaria tuollaisen laskemiseen...
merkitystä, mutta 10-20 olisi jo liian paljon.
Helppoo ku heinänteko: eri-ikäisillä ihmisillä on erilaiset identiteetit. Siis ryhmänä. Se on samanlainen sosiaalinen kategoria kuin ammatti, koulutus, sukupuoli...
Oon vähän huono vääntämään esimerkkiä rautalangasta, mutta musta on kivaa että läheiset ystävät ja/tai elämänkumppani jakaa samat tarinat ja kokemukset. Alkaen sieltä muinaisuudesta, kun lapsena katsottiin samoja ohjelmia (kahdelta kanavalta), luettiin samoja kirjoja, leikittiin samoja leikkejä, ostettiin kymmenen pennin irtokarkkeja ja pelättiin sotaa minkä ehdittiin =)
Oon n. kolmevitonen, ja kerran ihastuin 21-vuotiaaseen, älkää herran tähden kysykö että kuinka niin kävi...
No ihastus ei kauaa kestänyt, kun aloimme tutustua. Hän oli lapsi, minä aikuinen. Ei mitään yhteistä, ei mitään syvällistä, ei siis mitään.
Exäni oli minua 8 vuotta nuorempi ja täysin uusavuton! Oli hänessä muitakin puutteita, siksi siis ex ...
nuori ei ole uusiavuton vaan aikunen mieleltään ja ajatuksiltaan.Aikuista pitää ohjata.Sitä ei jaksa olla kenekään huoltaja.Valitettavasti näitä on paljon liikkeellä.Mutta jokainen tekee oman päätöksensä.10-20v on liikaa eroa.Mieluummin 5v erolla suhde.
he ymmärtävät toisiaan vain niin hyvin? Okei, tilannetta voi olla vaikea kuvitellakin, jos itselle ei ole niin käynyt... Jos on tavannut vain todella lapsellisia ja teinejä 17-vuotiaita. Olen itse sitä mieltä, että iällä ei ole niin merkitystä niin kauan, jos toinen ei voisi olla toisen äiti. Harva tulee esimerkiksi 13 vuotiaana raskaaksi?
Olen 33-vuotias enkä usko, että voisin ihastua saati rakastua alaikäiseen. Vaikka tyttö olisikin ikäistään vanhemman oloinen, hänellä ei kerta kaikkiaan ole samaa kokemusta elämästä, koska on ollut elossa vasta 17 vuotta.
Mutta ikäeroasia tasoittuu tietyssä vaiheessa. Kun ihminen on alkaa lähestyä 30 vuoden rajapyykkiä, niin tuo 15 vuoden ikäero ei ehkä ole ongelma, jos toinen on vaikka 33 ja toinen 48. Silloin suhteessa on kaksi aikuista naista, toinen tosin on nähnyt maailmaa enemmän. Eli yritin sanoa, että 30v eteenpäin ikäerolla ei enää niin suurta merkitystä kuin silloin jos alle kaksikymppinen ja yli kolmekymmpinen seurustelevat. Silloin on kyse teinistä tai jopa lapsesta ja toisaalta aikuisesta.
En usko että siitä mitään tulis niin nuoren kaa. Tähän ikään on tuota elämänkokemusta tullu sen verran paljon, että en usko sen juttun etenevän samalla vakavuudella ja varmuudella. Ja jos niin tunnen niin en ala sitä ees yrittään. Mutta tietysti riippuu toki paljon siitä 17 vuotiaasta mutta sillä on kuitenkin niin paljon vie houkutuksia ja kokeiluja edessä että tuskin pysyvää vois syntyä.
Totta kai aina voi ihastua. Se ei ole iästä kiinni. Mutta en todellakaan tekisi ihastuksen eteen mitään, en voisi kuvitella seurustelevani niin nuoren ihmisen kanssa.
mikä sen henkinen taso on :)
3 kymppinen joka jaksaa ihasta lapsineitoon. Fiksukin teini on kokemukseen nähden aivan kakara. En jaksais olla opettajana niin laaja-alaisesti. Ei kiitos.