Ensitapaaminen

Ensin tosta että mitä puhua. Niin kannattaa ihan vain kysellä mitä koulussa tapahtuu ja jos hän harrastaa jotain niin kysellä niihin liittyviä asioita. Jos olet jo vuoden jutellut hänen kanssaan niin varmasti tiedät joitain hänellä tärkeitä tai mielenkiintoisia asioita niin voit kysellä niistä vaikka et välttämättä olisikaan kiinnostunut näistä aiheista, mutta jos sua ei haittaa että se poika selittää paljon niin tolla saat ainakin keskustelua aikaiseksi.

Ja tosiaankin jos olette jo vuoden puhunut netissä niin voisi olettaa että teillä olisi jotain yhteisiä "läppiä" tj mistä voit alkaa selittämään jotain.


Kättely tuntuu ainakin mun mielestä aika tökerölle. Se kuuluu enemmänkin johonkin bisnestapaamiseen tai sukulaisten näkemiseen. :)
Halaus voisi olla ihan ok mutta ei sitäkään ole pakko tehdä eli ihan vain moikkaus ja sitten lähette johonkin.

Tohon tekemiseen ja menemiseen niin sehän riippuu ihan että millaisella paikkakunnalla tapaatte, jos keskellä helsinkiä niin varmasti riittää tekemistä. Meette vaikka johonkin kahvilaan istumaan tai kauppakeskukseen pyörimään jne. mut jos asut jossain tuppukylässä missä on yksi siwa ja teboil niin tekeminen on tietenkin vähän vähemmässä. :) Mutta voittehan te vain kävellä ympäri kylää tai mennä johonkin puistonpenkille istumaan tai ihan mitä tahansa tulee mieleen

Että jos se poikakin odottaa sitä tapaamista, niin kyllä se varmasti jännittää myös, tai kukapa ei. Ja jos se poika viellä eri paikkakunnalta on tulossa, niin se todella haluaa tavata sinut, eli puhu vain omista harrastuksista ja kerrot itsestäsi. Mutta älä ylpeile kuitenkaan. Ota rennosti ja ole valmis kuuntelemaan mitä poika puhuu.
Jotain vain aloitat puhumaan, niin ehkä se siitä lähtee. Tai jos ei mitään puhuttavaa tule mieleen, anna pojan aloittaa. Niin ehkä siitä sitten tulee mieleen jotain.

tapaatte ihan kasvotusten! omien kokemusteni pohjalta voin sanoa, että halaus on ihan hyvä juttu, varsinkin jos olette jo vuoden verran kerran olleet yhteyksissä. ensitapaamisella sellainen aika nopea mutta silti lämmin kaverihalaus on toimiva. onnee.

Kerron omien kokemuksieni pohjalta:

1. En sano että "älä jännitä", koska jännität kuitenkin. Se on osa sua, hyväksy se. Teitä molempia jännittää tää tapaaminen, ja sehän on vaan hyvä. Ihanin tunne on mielestäni juuri ennen tapaamista, kun bongaa sen henkilön sieltä, ja sanoo jotain. Jos tuntuu, että olet ihan kipsissä, niin voit myös vähän vitsailla asialla. Että hitto että tää tapaaminen jännitti. Sillä tavalla saatte vähän puhumalla helpotettua sitä.

2. Ei tarvitse kätellä. Halata voit, jos haluat. Mutta ei sekään mikään pakko. Voit myös säästää sen halauksen sinne loppuun.

3.Välillä tulee niitä "kiusallisia" hiljaisia hetkiä. Mutta se on ok, ei koko ajan tarvitse olla äänessä. Eli jos ootte molemmat hetkisen hiljaa, niin älä hätäänny ja paniikissa keksi jotain mistä vääntää juttua. Rauhoitu välillä, ja anna pojankin keskustella.

4. Menkää jonnekin, missä keskustelunaiheita on helppo keksiä. Sen ei ole pakko olla mitään erikoista. Menkää kävelylle, käykää vaikka kaupassa. On helpompi jutella, kun teette yhdessä jotain, sen sijaan että tuijottaisitte toisianne jossain puistonpenkillä (Jos se siihen menee, niin sehän on hyvä tietenkin ;)).

5.Nauti! Näette harvoin, niin ota tästä kaikki irti. Rentoudu, ja oo ihan oma itsesi. Jos ootte jo vuoden jutellu mesessä, niin en usko että tää poika tykkää huonoa, jos sanot jotain hassusti. Mut ennenkaikkea se, että vältä "ei tästä tuu mitää, mä oon ihan kipsis, ei helvetti" ajatuksia. Sen sijaan käytä energia tärkeämpään, kasaa ajatuksesi, ja voit aloittaa juttua vaikka jostain arkipäiväisestäkin asiasta.

Pidä hauskaa, hyvin se menee. Ja muistathan postata tänne sitten, että miten teillä meni :).

Hei!

Muistuttaisin vain muutamasta asiasta, liittyen tapaamiseen. Ensinnäkin, tavatkaa toisenne julkisella paikalla. Sitä ei koskaan tiedä, kuka se toinen oikeasti on, vaikka on jutellut vuoden mesessä. En tiedä, oletteko vaihtaneet kuvia, mutta siitä huolimatta, tavatkaa yleisellä paikalla. Sitten toinen seikka. Kerro jollekin, esim. vanhemmillesi, sisarruksillesi tai ystävälle, milloin ja missä tapaat kyseisen henkilön. Siltä varalta, jos jotain sattuu.

Itse tutustuin mukavaan poikaan netin kautta. Noin vuoden pidettiin yhteyttä, kunnes tapasimme toisemme. Mä matkustin hänen paikkakunnalleen. Tapasimme julkisella paikalla, ja olimme koko ajan yleisellä paikalla. Poika oli kysynyt multa mailissa, että saako hän halata mua. Annoin luvan, joten me halasimme ensitapaamisessa. Ennen reissua olin varmuuden vuoksi kertonut äidilleni tästä reissustani. Mitään pahaa ei käynnyt. Nyt me sitten ollaan seurusteltu 2.5v. =)

kaikille vastanneille ja toki vielä vaan lisää vastauksia tulemaan :)

Se kätteleminen oli kyllä tosi huono ajatus, niin alunperinkin ajattelin.. Mut siitä halaamisesta niin halaanko kun tavataan vai sitten tapaamisen jälkeen vai kummallakin kerralla, onks se sit liikaa? Halaanko itse vai odotanko että poika halaa mua?

En asu missään tuppukylässä, mutta en missään niin suuressakaan kaupungissa kuten Helsinki. Ollaan vaihdeltu kuviakin..

me ollaan kummatkin samassa jamassa tykkään kanssa yhestä pojasta ja olen neitsyt eikä ole ollut mitään suhteita....halaat vaan sitä kun näätte toisenne ja annat pusun poskelle ja kuuntelt kun se puhuu ja vastaat sille rehellisesti.jos sua ujostuttaa mutta älä välitä siitä ujoudesta anna PALAA VAAN kerranhan sitä eletään ja pokista oppiin terveisin:mira kommaa mulle sitten ja kerro miten kävi sen pojan kanssa

näin 15 vuotta myöhemmin mitä tapahtui