Mikä on maallikkohypnoosin (rentoutusopastaja SHY, suggestoterapeutti SHY) tilanne tällä hetkellä Turussa ja Lounais-Suomessa? En muunlaisen hypnoosin. Asiaa sivuttiin tänään Turun Sanomissa.
"Turun Sanomat 21.9.2008. Terapiaviidakko kaipaa puoskarilakia. Virallisen terveydenhoitojärjestelmän rinnalle on muodostunut koko ajan kasvava epävirallinen, vaihtoehto- tai uskomuslääkintään perustuva hoitoviidakko.
- Ihmiset etsivät hätätilassa apua mistä vain, joko virallisen hoitojärjestelmän tarjonnan lisäksi tai joissakin tapauksissa sen sijaan, sanoo viestintäjohtaja Inkeri Aalto Mielenterveyden keskusliitosta. Liitto on ollut aloitteentekijänä sille, että Suomeenkin saataisiin muiden Pohjoismaiden tapaan puoskarilaki.
........................
Terapiaviidakko kaipaa puoskarilakia
Erilaisten vaihtoehto- ja uskomushoitojen tarjonnan jatkuva kasvu on johtanut terapia-käsitteen täydelliseen inflaatioon. Kuka tahansa voi kutsua itseään terapeutiksi ja ryhtyä kauppaamaan palveluitaan.
Laki valvoo ainoastaan terveydenhuollon ammattihenkilöstöä, jolla on tehtäväänsä asianmukainen koulutus. Itseoppineita terapeutteja ei valvo kukaan. Kynttilä korvassa voi tuntua potilaasta hyvältä, mutta terveyden solmuja se ei aukaise.
Vaihtoehtolääkintää muissa Pohjoismaissa sääntelevä puoskarilaki on Suomessa vasta suunnitteluvaiheessa.
Virallisen terveydenhoitojärjestelmän rinnalle on muodostunut koko ajan kasvava epävirallinen, vaihtoehto- tai uskomuslääkintään perustuva hoitoviidakko.
- Ihmiset etsivät hätätilassa apua mistä vain, joko virallisen hoitojärjestelmän tarjonnan lisäksi tai joissakin tapauksissa sen sijaan, sanoo viestintäjohtaja Inkeri Aalto Mielenterveyden keskusliitosta. Liitto on ollut aloitteentekijänä sille, että Suomeenkin saataisiin muiden Pohjoismaiden tapaan puoskarilaki.
Sosiaali- ja terveysministeriön on asettanut vaihtoehtohoitoja koskevan lainsäädännön tarpeita selvittämään työryhmän. Sen puheenjohtajana toimii Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen apulaisjohtaja Tarja Holi. Hänen mukaansa lait Pohjoismaissa ovat hyvinkin eri sisältöisiä. Suomessa konkreettinen keskustelu uuden asiaa koskevan lain tarpellisuudesta on varsin uusi ilmiö ja eri tahojen käsitykset vaihtelevat melkoisesti. Myös vaihtoehtohoitojen kenttä on Suomessa hajanainen ja suurelta osin järjestäytymätön.
- Kenttä on kuitenkin kaikissa länsimaissa koko ajan lisääntyvä ja kirjavoituva, Holi toteaa. Työryhmällä on aikaa maaliskuun loppuun, jonka jälkeen se esittää oman näkemyksensä tarpeelisten säädösten sisällöstä.
Ammattilaisia valvotaan, puoskareita ei. Terveydenhuollon ammattihenkilöstön - johon kuuluu 39 eri ammattiryhmää - valvonnasta vastaa lain mukaan Terveydenhuollon oikeusturvakeskus. Viralliset, laillistetut terapeutit löytyvät sen ylläpitämästä rekisteristä. Sen sijaan laissa määrittelemättömien hoitojen tarjoajien - virallisen lääketieteen silmissä puoskareiden - toiminta on villiä. Mikään viranomainen ei ole nykyisellään velvollinen tai oikeutettu valvomaan tämän terveydenhuollon harmaan alueen toimintaa. Terapeutti-nimitystä voi käyttää kuka hyvänsä.
- Erään henkilön allekirjoituksen perässä oli kahdeksan eri terapeuttinimikettä. Ne olivat kaikki sellaisia, joita kuka tahansa voi käyttää, sanoo psykiatrian dosentti, ylilääkäri Hannu Lauerma.
Terapeuttinimikkeen käyttäminen on täysin laillista, kunhan yksilö-, kivi-, kukkais-, enkeli- tai vyöhyketerapeutit eivät väitä olevansa laillistettuja terveydenhuollon ammattihenkilöitä. Ongelma ei olekaan juridinen, vaan eettinen.
Puoskaroinnista mahdollisesti koituvat vahingot kuuluvat asianomistajarikoksiin, eli asiakkaan tulisi itse tehdä rikosilmoitus ja nostaa kanne. Korvausten saaminen voi kuitenkin olla vaikeata, sillä mikään ei velvoita puoskareita minkään lakisääteisen tai vapaaehtoisen vakuutuksen piiriin.
Apua voi yrittää hakea myös kuluttajaviranomaisilta.
Ei aina haittaa jos ei hyötyäkään. Koululääketieteen ulkopuoliset hoidot voivat tuottaa hyvää oloa ja helpotusta, mutta parantavaa vaikutusta ei pystytä osoittamaan. Pahimmassa tapauksessa toimintaan liittyy taloudellista hyväksikäyttöä, katteettomia lupauksia ja jopa suoranaista harhauttamista. Myös asiakkaan terveys saattaa vaarantua.
- Monista näistä hoidoista ei ole haittaa, mutta ei ole myöskään tieteellistä näyttöä, jolla voitaisiin osoittaa että niistä on hyötyä. Ongelmaksi asia muodostuu viimeistään siinä vaiheessa, jos jotakin vakavaa sairautta hoidetaan tavalla joka pahentaa sitä tai aiheuttaa haittaa potilaalle, ylilääkäri Anitta Rauvala Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksesta toteaa.
Jos psykoterapian tarpeessa oleva henkilö saakin valoterapiaa, on suuri vaara että kunto menee huonompaan suuntaan. Kaikkia koululääketieteen ulkopuolella toimivia terapeutteja ei kuitenkaan pidä syyllistää.
- On terapeutteja, jotka tuntevat oman työnsä rajat ja vastuun. He ohjaavat potilaat asianmukaisesti lääkärin hoitoon sellaisissa tilanteissa, jossa omat keinot eivät ole riittäviä.
- Tokihan ihminen voi omilla rahoillaan hankkia mitä tahansa apua, mutta hänen tulisi aina saada asianmukainen informaatio tunnistaakseen sen, milloin hänelle ei olla tarjoamassa lääketieteellistä diagnostiikkaa ja hoitoa, Rauvela muistuttaa.
Harmaata mutta hyvää bisnestä. Vaihtoehtohoidot ovat leimallisesti kaupallista toimintaa. Kuluttajan on kuitenkin joissakin tapauksissa vaikea erottaa uskomushoitoja terveydenhuollon laillistettujen ammattilaisten tarjoamista hoidoista. Taikausko myy hyvin. Harmaiden terveysmarkkinoiden lupauksilla on kysyntää. Aika monessa tapauksessa rahastetaan kuitenkin tyhjästä.
Uskomushoitojen tarjoaminen on äärimmillään tuottoisaa ylikansallista bisnestä ja vaatimattomimmillaankin yksittäiselle yrittäjälle keino hankkia elantonsa.
Erilaisia terapeutin nimikkeellä toimivia avuntarjoajia on jopa tuhansia. Tarkka lukua ei tiedetä, sillä minkäänlaista rekisteröintiä tai tilastointia ei ole olemassa.
- Kyllä tässä ollaan hyvin pahassa viidakossa. Erinäisten uskomushoitojen edustajia on usein hyvin vaikea erottaa koulutetuista, terveydenhuollon ammattihenkilöistä.
- Esimerkiksi yksilöterapeutit eivät ole psykoterapeutteja, vaikka nimikkeestä niin voisi päätellä, sanoo ammattiasioista vastaava psykologi Vesa Nevalainen Suomen psykologiliitosta.
Hänen mukaansa terapian nimikkeellä on tarjolla todella paljon huuhaata. Nevalainenkaan ei tuomitse kaikkia vaihtoehto- ja uskomushoitoja.
- Eivät ne välttämättä ole huonoja, vaan ne voivat olla hyvinkin hauskoja ja tuoda hyvän mielen. Jos ihminen uskoo, että jokin asia auttaa, niin helposti niin myös käy.
Kun mitään laillista säätelyä ei ole, joudutaan kuitenkin vaaravyöhykkeelle. Joidenkin yrittäjien motiivit tarjota hoitoja ovat kyseenalaisia. Nevalaisen mukaan asiakkaiden erilainen hyväksikäyttö on varsin yleistä.
Ongelmia voi toki ilmetä myös virallisissa hoitosuhteissa. Niiden kohdalla laki tarjoaa kuitenkin selkeät kanavat valiittaa ja hakea oikeutta.
Laki suitsimaan suuria lupauksia. Suunnistaminen terapiaviidakossa on vaikeaa, sillä erilaisia terapiamuotoja on tarjolla satoja.
- Jatkuvasti tulee vastaan uusia terapiamuotoja, joita en tunne, psykologi Vesa Nevalainen toteaa.
Kirjoa riittää myös virallisen lääketieteen puolella. Psykoterapian kaksi pääsuuntausta ovat psykodynaamiset ja kognitiiviset terapiat. Ensinmainittuihin kuuluu muiden muassa psykoanalyysi. Erilaisia alalajeja ovat muiden muassa perheterapia, psykodraama sekä kuvataide-, kirjallisuus-, musiikki- ja tanssiterapia.
- Joukossa on myös sellaisia joidenkin ihmisten kehittämiä hoitomuotoja, joiden tehosta ei kauhean paljon tiedetä, sanoo Suomen psykiatriyhdistyksen puheenjohtaja, professori Jyrki Korkeila.
Psykoterapeutin pätevyyden taustalla on aina terveydenhoitoalan perustutkinto ja sen päälle tuleva terapeuttikoulutus.
Terveydenhuollon ammattihenkilöiden toiminnan päämäärä on lain mukaan terveyden ylläpitäminen ja edistäminen, sairauksien ehkäiseminen sekä parantaminen ja kärsimyksen lievittäminen. Samaa lupaavat myös monet muuta kuin virallisen terveydenhuollon ammattinimikettä käyttävät terapeutit. Koska laki ei koske heitä, se ei myöskään aseta mitään velvoitteita koulutuksen ja pätevyyden osalta.
Lain mukaan potilaan lääketieteellisestä tutkimuksesta, taudinmäärityksestä ja siihen liittyvästä hoidosta päättää laillistettu lääkäri. Uskomushoidoissa taudin määrittäjänä voi olla kuka hyvänsä, eikä käytettäviä menetelmiäkään ole välttämättä mitenkään rajattu. Uskomusterapeutit soveltavat itse luomiaan ja hyväksymiään menetelmiä. Jotkut hoidoista ovat ”intuitiivisia”, eli terapeutti toimii vaistonvaraisesti, ei lääketieteellisen diagnoosin perustella.
- Tarvittaisiin ehdottomasti laki, joka säätelisi sitä, mitä saa mainostaa ja luvata, Korkeila toteaa. Samalla taattaisiin myös avunsaanti mahdollisten ongelmien ilmetessä.
Korkeilan mukaan vaihtoehtohoitojen tarjontaa ei pidä pyrkiä kieltämään tai rajoittamaan, mutta niiden mainontaan ja etenkin katteettomiin lupauksiin pitää voida puuttua.
Hoidon tarve on loputon. - Itseoppineet terapeutit ovat toki osin hyvää tarkoittavia ihmisiä, mutta heillä ei ole ammattipätevyyttä, joka mahdollistaisi mielekkään tieteeseen nojaavan diagnostiikan, Hannu Lauerma muistuttaa. Monet uskomusterapeutit pyrkivät kuitenkin luomaan kuvaa, että heillä olisi lääketieteellinen tietämys ja pätevyys.
- Ihmiset ovat taipuvaisia toiveajatteluun. Jokin kynttilä- tai enkeliterapia saattaa korvata esimerkiksi antipsykoottisen lääkityksen. Potilas voi erehtyä kuvittelemaan, että lääkityksen voi jättää pois, kun tarjolla on muuta hyvää hoitoa. Ja sitten tapahtuukin kamalia, Lauerma varoittaa.
- On jopa terapeutteja, jotka aivan oma-aloitteisesti mainostavat lääkevieroitusta ilman, että heillä on mitään koulutusta farmakologiasta ja psykiatriasta.
Lauerma näkee uskomushoitojen suosion kasvun syyksi sen, että tiettyjen ihmisten tarve tulla hoidetuksi on ääretön.
- Ei ole mitään loppua ihmisten toiveille siitä, kuinka terveitä ja tasapainoisia heidän tulisi olla. Ihmiselle voidaan loputtomiin markkinoida erilaisia asioita.
- Silloin kun ihmisellä on jokin kriisi, siihen tartutaan kiinni ja tarjotaan pelastusta. Se on hyvin tyypillistä toimintaa, Lauerma sanoo.
Kela karsii kovalla kädellä. Kelan korvausta voi saada vain laillistettujen psykoterapeuttien palveluista. Sitä taas ei ole tarjolla läheskään kaikille avun tarvitsijoille.
- Moni jää terapian ulkopuolelle taloudellisista syistä. Kela joutuu aika mielivaltaisesti karsimaan ja hylkäämään hyviä hakemuksia, koska ne eivät mahdu heidän budjettiinsa. Tilanne on Kelan omankin ilmoituksen mukaan sietämätön, Vesa Nevalainen korostaa.
Myös laillistetut terapeutit ovat pääosin yksityisiä ammatinharjoittajia. Kysyntä ja tarjonta ei välttämättä kohtaa parhaalla mahdollisella tavalla.
- Palvelujärjestelmässä on se ongelma, ettei ihmistä osata ohjata niin, että syntyisi katkeamattomia hoitoketjuja. Toinen ongelma liittyy siihen, että kaikenlaista terapiaa saa mainostaa ja luvata mitä tahansa ilman, että tarjolla on tutkittua hoitoa ja hoidon antajalla on asianmukainen koulutus, Jyrki Korkeila sanoo.
Laillistteuja terapiapalveluja on parhaiten saatavissa yliopistokaupungeissa. Muualla Suomessa palvelujen saatavuus on selvästi alhaisempaa.
Nykyisen hallitusohjelmaan kirjatun sosiaaliturvan kokonaisuudistusta työstävän komitean tehtävänä on pohtia myös sitä, pitäisikö psykoterapalvelut taata lailla kaikille niitä tarvitseville."
"Turun Sanomat 21.9.2008. Terapiaviidakko kaipaa puoskarilakia. Virallisen terveydenhoitojärjestelmän rinnalle on muodostunut koko ajan kasvava epävirallinen, vaihtoehto- tai uskomuslääkintään perustuva hoitoviidakko.
- Ihmiset etsivät hätätilassa apua mistä vain, joko virallisen hoitojärjestelmän tarjonnan lisäksi tai joissakin tapauksissa sen sijaan, sanoo viestintäjohtaja Inkeri Aalto Mielenterveyden keskusliitosta. Liitto on ollut aloitteentekijänä sille, että Suomeenkin saataisiin muiden Pohjoismaiden tapaan puoskarilaki.
........................
Terapiaviidakko kaipaa puoskarilakia
Erilaisten vaihtoehto- ja uskomushoitojen tarjonnan jatkuva kasvu on johtanut terapia-käsitteen täydelliseen inflaatioon. Kuka tahansa voi kutsua itseään terapeutiksi ja ryhtyä kauppaamaan palveluitaan.
Laki valvoo ainoastaan terveydenhuollon ammattihenkilöstöä, jolla on tehtäväänsä asianmukainen koulutus. Itseoppineita terapeutteja ei valvo kukaan. Kynttilä korvassa voi tuntua potilaasta hyvältä, mutta terveyden solmuja se ei aukaise.
Vaihtoehtolääkintää muissa Pohjoismaissa sääntelevä puoskarilaki on Suomessa vasta suunnitteluvaiheessa.
Virallisen terveydenhoitojärjestelmän rinnalle on muodostunut koko ajan kasvava epävirallinen, vaihtoehto- tai uskomuslääkintään perustuva hoitoviidakko.
- Ihmiset etsivät hätätilassa apua mistä vain, joko virallisen hoitojärjestelmän tarjonnan lisäksi tai joissakin tapauksissa sen sijaan, sanoo viestintäjohtaja Inkeri Aalto Mielenterveyden keskusliitosta. Liitto on ollut aloitteentekijänä sille, että Suomeenkin saataisiin muiden Pohjoismaiden tapaan puoskarilaki.
Sosiaali- ja terveysministeriön on asettanut vaihtoehtohoitoja koskevan lainsäädännön tarpeita selvittämään työryhmän. Sen puheenjohtajana toimii Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen apulaisjohtaja Tarja Holi. Hänen mukaansa lait Pohjoismaissa ovat hyvinkin eri sisältöisiä. Suomessa konkreettinen keskustelu uuden asiaa koskevan lain tarpellisuudesta on varsin uusi ilmiö ja eri tahojen käsitykset vaihtelevat melkoisesti. Myös vaihtoehtohoitojen kenttä on Suomessa hajanainen ja suurelta osin järjestäytymätön.
- Kenttä on kuitenkin kaikissa länsimaissa koko ajan lisääntyvä ja kirjavoituva, Holi toteaa. Työryhmällä on aikaa maaliskuun loppuun, jonka jälkeen se esittää oman näkemyksensä tarpeelisten säädösten sisällöstä.
Ammattilaisia valvotaan, puoskareita ei. Terveydenhuollon ammattihenkilöstön - johon kuuluu 39 eri ammattiryhmää - valvonnasta vastaa lain mukaan Terveydenhuollon oikeusturvakeskus. Viralliset, laillistetut terapeutit löytyvät sen ylläpitämästä rekisteristä. Sen sijaan laissa määrittelemättömien hoitojen tarjoajien - virallisen lääketieteen silmissä puoskareiden - toiminta on villiä. Mikään viranomainen ei ole nykyisellään velvollinen tai oikeutettu valvomaan tämän terveydenhuollon harmaan alueen toimintaa. Terapeutti-nimitystä voi käyttää kuka hyvänsä.
- Erään henkilön allekirjoituksen perässä oli kahdeksan eri terapeuttinimikettä. Ne olivat kaikki sellaisia, joita kuka tahansa voi käyttää, sanoo psykiatrian dosentti, ylilääkäri Hannu Lauerma.
Terapeuttinimikkeen käyttäminen on täysin laillista, kunhan yksilö-, kivi-, kukkais-, enkeli- tai vyöhyketerapeutit eivät väitä olevansa laillistettuja terveydenhuollon ammattihenkilöitä. Ongelma ei olekaan juridinen, vaan eettinen.
Puoskaroinnista mahdollisesti koituvat vahingot kuuluvat asianomistajarikoksiin, eli asiakkaan tulisi itse tehdä rikosilmoitus ja nostaa kanne. Korvausten saaminen voi kuitenkin olla vaikeata, sillä mikään ei velvoita puoskareita minkään lakisääteisen tai vapaaehtoisen vakuutuksen piiriin.
Apua voi yrittää hakea myös kuluttajaviranomaisilta.
Ei aina haittaa jos ei hyötyäkään. Koululääketieteen ulkopuoliset hoidot voivat tuottaa hyvää oloa ja helpotusta, mutta parantavaa vaikutusta ei pystytä osoittamaan. Pahimmassa tapauksessa toimintaan liittyy taloudellista hyväksikäyttöä, katteettomia lupauksia ja jopa suoranaista harhauttamista. Myös asiakkaan terveys saattaa vaarantua.
- Monista näistä hoidoista ei ole haittaa, mutta ei ole myöskään tieteellistä näyttöä, jolla voitaisiin osoittaa että niistä on hyötyä. Ongelmaksi asia muodostuu viimeistään siinä vaiheessa, jos jotakin vakavaa sairautta hoidetaan tavalla joka pahentaa sitä tai aiheuttaa haittaa potilaalle, ylilääkäri Anitta Rauvala Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksesta toteaa.
Jos psykoterapian tarpeessa oleva henkilö saakin valoterapiaa, on suuri vaara että kunto menee huonompaan suuntaan. Kaikkia koululääketieteen ulkopuolella toimivia terapeutteja ei kuitenkaan pidä syyllistää.
- On terapeutteja, jotka tuntevat oman työnsä rajat ja vastuun. He ohjaavat potilaat asianmukaisesti lääkärin hoitoon sellaisissa tilanteissa, jossa omat keinot eivät ole riittäviä.
- Tokihan ihminen voi omilla rahoillaan hankkia mitä tahansa apua, mutta hänen tulisi aina saada asianmukainen informaatio tunnistaakseen sen, milloin hänelle ei olla tarjoamassa lääketieteellistä diagnostiikkaa ja hoitoa, Rauvela muistuttaa.
Harmaata mutta hyvää bisnestä. Vaihtoehtohoidot ovat leimallisesti kaupallista toimintaa. Kuluttajan on kuitenkin joissakin tapauksissa vaikea erottaa uskomushoitoja terveydenhuollon laillistettujen ammattilaisten tarjoamista hoidoista. Taikausko myy hyvin. Harmaiden terveysmarkkinoiden lupauksilla on kysyntää. Aika monessa tapauksessa rahastetaan kuitenkin tyhjästä.
Uskomushoitojen tarjoaminen on äärimmillään tuottoisaa ylikansallista bisnestä ja vaatimattomimmillaankin yksittäiselle yrittäjälle keino hankkia elantonsa.
Erilaisia terapeutin nimikkeellä toimivia avuntarjoajia on jopa tuhansia. Tarkka lukua ei tiedetä, sillä minkäänlaista rekisteröintiä tai tilastointia ei ole olemassa.
- Kyllä tässä ollaan hyvin pahassa viidakossa. Erinäisten uskomushoitojen edustajia on usein hyvin vaikea erottaa koulutetuista, terveydenhuollon ammattihenkilöistä.
- Esimerkiksi yksilöterapeutit eivät ole psykoterapeutteja, vaikka nimikkeestä niin voisi päätellä, sanoo ammattiasioista vastaava psykologi Vesa Nevalainen Suomen psykologiliitosta.
Hänen mukaansa terapian nimikkeellä on tarjolla todella paljon huuhaata. Nevalainenkaan ei tuomitse kaikkia vaihtoehto- ja uskomushoitoja.
- Eivät ne välttämättä ole huonoja, vaan ne voivat olla hyvinkin hauskoja ja tuoda hyvän mielen. Jos ihminen uskoo, että jokin asia auttaa, niin helposti niin myös käy.
Kun mitään laillista säätelyä ei ole, joudutaan kuitenkin vaaravyöhykkeelle. Joidenkin yrittäjien motiivit tarjota hoitoja ovat kyseenalaisia. Nevalaisen mukaan asiakkaiden erilainen hyväksikäyttö on varsin yleistä.
Ongelmia voi toki ilmetä myös virallisissa hoitosuhteissa. Niiden kohdalla laki tarjoaa kuitenkin selkeät kanavat valiittaa ja hakea oikeutta.
Laki suitsimaan suuria lupauksia. Suunnistaminen terapiaviidakossa on vaikeaa, sillä erilaisia terapiamuotoja on tarjolla satoja.
- Jatkuvasti tulee vastaan uusia terapiamuotoja, joita en tunne, psykologi Vesa Nevalainen toteaa.
Kirjoa riittää myös virallisen lääketieteen puolella. Psykoterapian kaksi pääsuuntausta ovat psykodynaamiset ja kognitiiviset terapiat. Ensinmainittuihin kuuluu muiden muassa psykoanalyysi. Erilaisia alalajeja ovat muiden muassa perheterapia, psykodraama sekä kuvataide-, kirjallisuus-, musiikki- ja tanssiterapia.
- Joukossa on myös sellaisia joidenkin ihmisten kehittämiä hoitomuotoja, joiden tehosta ei kauhean paljon tiedetä, sanoo Suomen psykiatriyhdistyksen puheenjohtaja, professori Jyrki Korkeila.
Psykoterapeutin pätevyyden taustalla on aina terveydenhoitoalan perustutkinto ja sen päälle tuleva terapeuttikoulutus.
Terveydenhuollon ammattihenkilöiden toiminnan päämäärä on lain mukaan terveyden ylläpitäminen ja edistäminen, sairauksien ehkäiseminen sekä parantaminen ja kärsimyksen lievittäminen. Samaa lupaavat myös monet muuta kuin virallisen terveydenhuollon ammattinimikettä käyttävät terapeutit. Koska laki ei koske heitä, se ei myöskään aseta mitään velvoitteita koulutuksen ja pätevyyden osalta.
Lain mukaan potilaan lääketieteellisestä tutkimuksesta, taudinmäärityksestä ja siihen liittyvästä hoidosta päättää laillistettu lääkäri. Uskomushoidoissa taudin määrittäjänä voi olla kuka hyvänsä, eikä käytettäviä menetelmiäkään ole välttämättä mitenkään rajattu. Uskomusterapeutit soveltavat itse luomiaan ja hyväksymiään menetelmiä. Jotkut hoidoista ovat ”intuitiivisia”, eli terapeutti toimii vaistonvaraisesti, ei lääketieteellisen diagnoosin perustella.
- Tarvittaisiin ehdottomasti laki, joka säätelisi sitä, mitä saa mainostaa ja luvata, Korkeila toteaa. Samalla taattaisiin myös avunsaanti mahdollisten ongelmien ilmetessä.
Korkeilan mukaan vaihtoehtohoitojen tarjontaa ei pidä pyrkiä kieltämään tai rajoittamaan, mutta niiden mainontaan ja etenkin katteettomiin lupauksiin pitää voida puuttua.
Hoidon tarve on loputon. - Itseoppineet terapeutit ovat toki osin hyvää tarkoittavia ihmisiä, mutta heillä ei ole ammattipätevyyttä, joka mahdollistaisi mielekkään tieteeseen nojaavan diagnostiikan, Hannu Lauerma muistuttaa. Monet uskomusterapeutit pyrkivät kuitenkin luomaan kuvaa, että heillä olisi lääketieteellinen tietämys ja pätevyys.
- Ihmiset ovat taipuvaisia toiveajatteluun. Jokin kynttilä- tai enkeliterapia saattaa korvata esimerkiksi antipsykoottisen lääkityksen. Potilas voi erehtyä kuvittelemaan, että lääkityksen voi jättää pois, kun tarjolla on muuta hyvää hoitoa. Ja sitten tapahtuukin kamalia, Lauerma varoittaa.
- On jopa terapeutteja, jotka aivan oma-aloitteisesti mainostavat lääkevieroitusta ilman, että heillä on mitään koulutusta farmakologiasta ja psykiatriasta.
Lauerma näkee uskomushoitojen suosion kasvun syyksi sen, että tiettyjen ihmisten tarve tulla hoidetuksi on ääretön.
- Ei ole mitään loppua ihmisten toiveille siitä, kuinka terveitä ja tasapainoisia heidän tulisi olla. Ihmiselle voidaan loputtomiin markkinoida erilaisia asioita.
- Silloin kun ihmisellä on jokin kriisi, siihen tartutaan kiinni ja tarjotaan pelastusta. Se on hyvin tyypillistä toimintaa, Lauerma sanoo.
Kela karsii kovalla kädellä. Kelan korvausta voi saada vain laillistettujen psykoterapeuttien palveluista. Sitä taas ei ole tarjolla läheskään kaikille avun tarvitsijoille.
- Moni jää terapian ulkopuolelle taloudellisista syistä. Kela joutuu aika mielivaltaisesti karsimaan ja hylkäämään hyviä hakemuksia, koska ne eivät mahdu heidän budjettiinsa. Tilanne on Kelan omankin ilmoituksen mukaan sietämätön, Vesa Nevalainen korostaa.
Myös laillistetut terapeutit ovat pääosin yksityisiä ammatinharjoittajia. Kysyntä ja tarjonta ei välttämättä kohtaa parhaalla mahdollisella tavalla.
- Palvelujärjestelmässä on se ongelma, ettei ihmistä osata ohjata niin, että syntyisi katkeamattomia hoitoketjuja. Toinen ongelma liittyy siihen, että kaikenlaista terapiaa saa mainostaa ja luvata mitä tahansa ilman, että tarjolla on tutkittua hoitoa ja hoidon antajalla on asianmukainen koulutus, Jyrki Korkeila sanoo.
Laillistteuja terapiapalveluja on parhaiten saatavissa yliopistokaupungeissa. Muualla Suomessa palvelujen saatavuus on selvästi alhaisempaa.
Nykyisen hallitusohjelmaan kirjatun sosiaaliturvan kokonaisuudistusta työstävän komitean tehtävänä on pohtia myös sitä, pitäisikö psykoterapalvelut taata lailla kaikille niitä tarvitseville."
Vastaukset 6
Vanhimmat
ei saa ruokkia trollia
mitä trollausta tuossa oli. artikkelissa oli ihan asiallista tekstiä. näin hypnosuggerikoijarina olen valmis yhtymään jopa lauerman kannanottoihin edellyttäen ettei niihin ole koiraa haudattuna
hajoitetaan ja hallitaan. luodaan sekasortoa. trollausta, mutta hyvin viekasta sellaista. ÄLÄ RUOKI
Hiukan paranoidia porukkaa täällä.. joku postaa artikkelin, ja se on sitten trolliksi luokiteltu heti.
Mitä läpinäkyvästi arvostelet sielä täällä, trollihan olet ja siksi jäät.
Ehkä tämä Oulun rentoutusopastaja SHY -koulutuksista käyty keskustelu pätee osin myös Turunseudun hypnoosi- ja rentoutuskoulutuksiin.
http://keskustelu.suomi24.fi/terveys_show.fcgi?category=97&conference=4500000000000468&posting=22000000037758848