kysymyksiä suurperheellisille

Rahat riittää, kun kumpikin tekee töitä. (Mies tosin tällä hetkellä osapäiväisesti kun haluaa olla enemmän kotona nuorimpien kanssa)
Elämiskustannukset on eritelty tällä palstalla niin moneen otteeseen etten niihin enää palaa.

Ja aika riittää valitsemalla oleellisen. television huuhaasrajoja en seuraa, muuten en usko ajankäyttäni eroavan pienempiperheellisistä.
Kukin saa tarpeensa mukaan omaa huomiota, mutta käytännössä toimivassa perheessä useimmat lasten kanssa tehtävät asiat on kuitenkin sellaisia joita tehdään porukalla eikä yksin jonkun muista erotetun kanssa.

Parisuhdetta hoidamme niin arjessa kuin kahdenkeskiselläkin ajalla. Perheen yhdessäolo on parisuhdearkea sekin. Elämmehän kumpikin valitsemassamme mallissa.
Kerran viikossa tai kahdessa on "lapseton yö" jolloin pikkuiset eivät ole kotona. Parin kuukauden välein käymme kaksin jollain matkalla, joka kestää 2-7 päivää kohteesta, työtilanteesta ja sen hetkisistä varoista riippuen.
Parisuhteen hoitoa on myös molempien lukemista kirjoista keskustelu, elokuvissa, konsertissa tai jossain näyttelyssä käyminen, yhdessä remppaaminen, nauru arjessa ja niin edelleen.

Lapsia on 5, 3-14 vuotiaat. Rahaa ei juuri ole, laskut kasaantuu ja niitä sitten maksellaan kun tulee välistä isompia summia. Mies on vapaa taiteilija ja minä opiskelija, pari viime vuotta ollut kyllä töissä opiskelun ohessa, mutta nyt en enää kun pitäis saada opinnot pian seuraavaan vaiheeseen.

Lapset saa huomiota kyllä, me ollaan kyllä hyvin erikoistapausperhe sillä 3 vanhinta käy koulua kotona. Se on mahdollista koska myös minä opiskelen tenttimällä ja miehen työajat on enimmäkseen iltaisin ja viikonloppuisin. Kaksi nuorinta on päiväkodissa, aikaa ulkoiluttaa ym. ohjelmaa järjestää päivisin heille ei vaan ole jos aion joskus myös opinahjostani valmistua. Ei siinä oikeastaan ole eroa onko niitä lapsia 2 vai 5, siinä niille huomiota tule antaneeksi normaalissa kotielämän pyörityksessä. Joskus tehdään reissuja sukulaisiin ja harvoin ulkomaille niin että on joku lapsista mukana, harvemmin enää nykyisin koko lauma kerralla. Kauppareissulla ym. saattaa olla joku isin tai äitin kanssa yksin ym.

Parisuhde.. No höh, eipä siinä sen kummempaa kuin muissakaan lapsiperheissä, lapset menee illalla nukkumaan ja sitten ollaan kahdestaan. Ja on meillä oma makuuhuone, voi sinne päivälläkin vetäytyä kahdestaan. 5 lasta kun on niin ei ne vanhempien seuraa useinkaan kaipaa vaan viihtyvät paljon keskenäänkin.

Rahat riittävät, kun on kaksi hyvin tienaavaa.
Silloin kun oli pieniä lapsia (8), olihan se aika kortilla, mutta lapset ovat olleet aina mukana askareissa. Arjen touhussa ne lapset parhaiten huomiota saavat kun jokainen tekee mihin kykenee.
On tehty tutkimuksia, mitä muistaa lapsuudesta ja ne ovat yleensä juuri niitä yhdessä tekemisiä.
Käymme lasten kanssa myös laskettelemassa, luistelemassa, uimassa, kävelyllä, matkustelemme yms.
Olen tehnyt töitä kotona, joten olen lapsia vastassa kun tulevat koulusta ja kun tulevat yleensä eri aikaa, niin siinä keskustelemme päivän tapahtumista.
Olemme pitäneet kiinni yhdestä yhteisestä ateriasta päivittäin, nykyään kyllä tahtoo olla iltapala.
Lapset kun jo kaikki ovat koulussa, menoja ja harrastuksia riittää ja vanhin on "armeijan harmaissa".
Parisuhteelle löytyy aikaa iltaisin ja lasten ollessa noinkin isoja, päästään kahdestaan ulkoilemaan. Käymme myöskin kahdestaan matkoilla, teatterissa, elokuvissa miten milloinkin.
Meillä on vakituinen lastenhoitaja, joka tulee paikalle tarvittaessa.