Olen nyt 3 vuotta seurannut tätä ilmiötä ja nyt uskaltaisin väittää, että LTO ei säästä sähköä, vaan kuluttaa sitä!!
Meillä on vuonna 1984 rakennettu 1-kerroksinen omakotitalo Pirkanmaalla. Neliöitä on noin 140 m2 ja lämmitys tapahtunut sähköllä. Iso tiilitakka ja puuliesi löytyy myös, eli niillä saa kuluja alas, kun omaa puuta löytyy.
Sähkönkulutus on ollut melko maltilliset 15.000 kwh/vuosi.
3 vuotta sitten tehtiin remonttia, jossa vaihdettiin talon kaikki ikkunat U-arvoltaan parempiin. Sähköpatterit uusittiin ja taloon laitettiin IV-kone LTO:lla, kun huoneilma on ollut ajoittain melko tunkkainen ja ilmanvaihto mielestäni riittämätöntä, joka kai aika yleistä 80-luvun taloissa.
Yllätykseni on ollut suuri, kun olen katsellut sähkönkulutusta. Vaikka meillä on uudet ikkunat, paremmat patterit, leudot talvet ja tämä uusi IV-kone, on sähkönkulutuksemme edelleen noin 16.000 kwh/vuosi?!?!? Teimme siis suuren enegiaremontin ja lopputuloksena säästöä syntyy 0 euroa/vuosi!!
Aloin tutkimaan tätä asiaa tietysti jo heti ensimmäisten kuukausien aikana ja ensimmäisenä ajattelin ikkunoiden laadun olevan pielessä. Vaikka mitään vedon tunnetta ei ollutkaan, mittautin ikkunat lämpökamerakuvauksella ja mitään ongelmaa ei ollut. Ikkunat toimi hienosti ja asunnus oli sujunut moitteetta. Sitten kävin läpi sähköpatterit. Ne oli luotettavalta valmistajalta ja olisi melko ihmeellistä, jos kaikki patterit olisi hajalla. Lisäksi patteri on aika yksinkertainen laite, eli jos se vie paljon sähköä, täytyy sen antaa myös paljon lämpöä ja päin vastoin. Patterit kuitenkin toimi moitteetta ja patterien termostaatit oli kunnossa.
Viimeisenä aloin sitten tutkimaan tätä IV-konetta, jonka siis pitäisi LTO:n avulla säästää merkittävästi sähköä. Laite on kuutiokone, jossa jälkilämmitys patterilla. Mittailin koneen kulutuslukemia ja yllätyksekseni se haukkaa 2000 - 2500 kwh/vuosi. En ollut tästä huolissani, koska ajattelin että viemällä tuon määrän sähköä, se varmaan säästää tuplasti tuon määrän lämmityssähkössä. En kuitenkaan voi mitata erikseen lämmitykseen kuluvan sähkön määrää ja vaikka voisinkin, ei minulla ole käytössä vanhaa mittausdataa. Olin siis umpikujassa. Kaikki näyttäisi pelaavan, mutta säästöä ei synny.
Yhtenä iltana purnasin asiaa yhdelle rak. ins. tuttavalleni ja hän napautti suoraan, että "Mitäs ihmeellistä tuossa nyt on??" Hänen mukaansa on aivan tavallista, että se mitä sähkössä säästän parempien patteiden ja ikkunoiden muodossa, menetän saman määrän IV-koneen tuottaman tehokkaamman ilmanvaihdon muodossa.
Siis mitä helvettiä? Eikö LTO olekaan säästölaite? Ja rak. ins. tuttavani vastaa:
"Onhan se, jos ilmanvaihto on aiemminkin ollut yhtä tehokas kuin LTO:n kanssa, mutta jos ilmanvaihto on aiemmin ollut tehotonta, on selvää että ilmanvaihdon tehostaminen lisää lämmityksen tarvetta ja sitä kautta kokonaissähkönkulutusta".
Ainoa hyöty LTO:sta on siis minun kohdallani parempi sisäilma.
Meillä on vuonna 1984 rakennettu 1-kerroksinen omakotitalo Pirkanmaalla. Neliöitä on noin 140 m2 ja lämmitys tapahtunut sähköllä. Iso tiilitakka ja puuliesi löytyy myös, eli niillä saa kuluja alas, kun omaa puuta löytyy.
Sähkönkulutus on ollut melko maltilliset 15.000 kwh/vuosi.
3 vuotta sitten tehtiin remonttia, jossa vaihdettiin talon kaikki ikkunat U-arvoltaan parempiin. Sähköpatterit uusittiin ja taloon laitettiin IV-kone LTO:lla, kun huoneilma on ollut ajoittain melko tunkkainen ja ilmanvaihto mielestäni riittämätöntä, joka kai aika yleistä 80-luvun taloissa.
Yllätykseni on ollut suuri, kun olen katsellut sähkönkulutusta. Vaikka meillä on uudet ikkunat, paremmat patterit, leudot talvet ja tämä uusi IV-kone, on sähkönkulutuksemme edelleen noin 16.000 kwh/vuosi?!?!? Teimme siis suuren enegiaremontin ja lopputuloksena säästöä syntyy 0 euroa/vuosi!!
Aloin tutkimaan tätä asiaa tietysti jo heti ensimmäisten kuukausien aikana ja ensimmäisenä ajattelin ikkunoiden laadun olevan pielessä. Vaikka mitään vedon tunnetta ei ollutkaan, mittautin ikkunat lämpökamerakuvauksella ja mitään ongelmaa ei ollut. Ikkunat toimi hienosti ja asunnus oli sujunut moitteetta. Sitten kävin läpi sähköpatterit. Ne oli luotettavalta valmistajalta ja olisi melko ihmeellistä, jos kaikki patterit olisi hajalla. Lisäksi patteri on aika yksinkertainen laite, eli jos se vie paljon sähköä, täytyy sen antaa myös paljon lämpöä ja päin vastoin. Patterit kuitenkin toimi moitteetta ja patterien termostaatit oli kunnossa.
Viimeisenä aloin sitten tutkimaan tätä IV-konetta, jonka siis pitäisi LTO:n avulla säästää merkittävästi sähköä. Laite on kuutiokone, jossa jälkilämmitys patterilla. Mittailin koneen kulutuslukemia ja yllätyksekseni se haukkaa 2000 - 2500 kwh/vuosi. En ollut tästä huolissani, koska ajattelin että viemällä tuon määrän sähköä, se varmaan säästää tuplasti tuon määrän lämmityssähkössä. En kuitenkaan voi mitata erikseen lämmitykseen kuluvan sähkön määrää ja vaikka voisinkin, ei minulla ole käytössä vanhaa mittausdataa. Olin siis umpikujassa. Kaikki näyttäisi pelaavan, mutta säästöä ei synny.
Yhtenä iltana purnasin asiaa yhdelle rak. ins. tuttavalleni ja hän napautti suoraan, että "Mitäs ihmeellistä tuossa nyt on??" Hänen mukaansa on aivan tavallista, että se mitä sähkössä säästän parempien patteiden ja ikkunoiden muodossa, menetän saman määrän IV-koneen tuottaman tehokkaamman ilmanvaihdon muodossa.
Siis mitä helvettiä? Eikö LTO olekaan säästölaite? Ja rak. ins. tuttavani vastaa:
"Onhan se, jos ilmanvaihto on aiemminkin ollut yhtä tehokas kuin LTO:n kanssa, mutta jos ilmanvaihto on aiemmin ollut tehotonta, on selvää että ilmanvaihdon tehostaminen lisää lämmityksen tarvetta ja sitä kautta kokonaissähkönkulutusta".
Ainoa hyöty LTO:sta on siis minun kohdallani parempi sisäilma.
Vastaukset 7
Vanhimmat
vaikuttavat suuresti talon energiakulutukseen. Mulla taas on omasta lammitalosta sellaista dataa, että ekavuosi kun rakennus oli kesken oli painovoimainen ilmanvaihto ja sähköä meni total 30 000 kwh (696 m3 talo e-suomessa). Ilto 440:lla nyt menee total 20 000 kwh.
En vaihtaisi tuota konetta muuhun kuin ilto x100:seen, varsinkin siitepölyaikaan koneellinen tulo on must.
> Olen nyt 3 vuotta seurannut tätä ilmiötä ja nyt uskaltaisin väittää, että LTO ei säästä sähköä, vaan kuluttaa sitä!!
No mutta yllätys. Ilmanvaihdosta tinkiminen on aina ollut säästökikka #1. Laskennallista energiankulutusta määritettäessä ilmanvaihdon energiankulutus on iso, luokkaa 1/4...1/3 -osa rakennuksen energiankulutuksesta, mutta käytännössä osuus on paljon pienempi. Mikä tietenkin johtuu siitä, että todellinen ilmanvaihtuvuus on heikompi, koska
- ilmanvaihto ei yksinkertaisesti toimi riittävän tehokkaasti (painovoimainen IV) -> no can do
- ilmanvaihto / kylmä korvausilma aiheuttaa vetohaittaa (painovoimainen & koneellinen poisto) -> korvausilmaventtiilit kiinni tms.
- ilmanvaihtojärjestelmä aiheuttaa meluhaittaa -> konettä käytetään pienimmällä = poissaoloteholla asukkaiden ollessa kotonakin
- järjestelmä kuluttaa energiaa -> yritteliäät asukkaat ottavat vaikka sulakkeet pois, jos ei tuhlausta muuten saada loppumaan
Esim. 150 m² / 400 m³ talo: nopeasti päässälaskettuna koneellinen poistoilmanvaihto kuluttaa luokkaa 700 kWh sähköä (huippuimuri) ja kasvattaa lämmöntarvetta 9300 kWh (josta kyllä ilmaislämmöt kattavat osan, mutta en nyt niin tarkkaan jaksa alkaa vääntämään), jos ilmanvaihtuvuus pidettäisiin jatkuvasti n=0,5 1/h -tasolla.
Koneellisella tulo&poistolla lämmöntarve puolittuu, mutta sähköntarve kasvaa tosiaan muutamaan tuhanteen kilowattituntiin, joten pihtarit löytävät motivaation ilmanvaihdosta tinkimiseen tämänkin kanssa.
Keskimäärin ilmanvaihtuvuudessa mennään Suomessa 0,4 1/h tasolla ja tässä on mukana vuotoilmanvaihtokin! Koska viimeeksimainittu on helposti 0,2 1/h luokkaa, voidaan päätellä, että keskimäärin sillä ilmanvaihtojärjestelmällä vaihdetaan vain viidesosa ilmatilavuudesta tunnissa.
Tällaisesta lähtökohdasta on melkolailla vaikeaa ruveta energiaa säästämään LTO:n avulla...
Todellisuudessa koneellisen ilmanvaihdon jujuna onkin parempi ilmanlaatu ilman suurta energiankulutuksen lisääntymistä.
Lämmöntalteenotto mahdollistaa paremman ilmanvaihdon kohtuullisilla kustannuksilla.
Asian voi testata ohittamalla lämmöntalteenoton, pitämällä ilmanvaihdon päällä ja katsomalla sitten, kuinka paljon energiaa kuluu vuodessa.
Kirjoitit loppuun: "Ainoa hyöty LTO:sta on siis minun kohdallani parempi sisäilma." Ja alussa kirjoitit, että asunto oli tunkkainen.
Jos olisit ainoastaan tehostanut ilmanvaihtoa laittamalla IV-laitteen ilman LTO:a, olisi energiakustannuksesi noussut paljon enemmän kuin nyt nousi. Jos olisit vain vaihtanut ikkunat ja pattterit, olisi kulutus varmaan alentunut, mutta ei niin paljoa, että sillä saisit kuolettettu tekemäsi investoinnit ja silloin teillä olisi ollut edelleen huono sisäilma.
Nyt siis maksat paremmasta huoneilmasta, mutta säästät siinä kuitenkin sen mitä säästettävissä on.
Tuo 2000 - 2500 kWh/v tuntuu aika suurelta kulutukselta LTO:n osalta
2500kWh/v. ~ 7 kwh/p. ~ 300 W/h. LTO sähkölaiteisto 2 x puhallin 150 W max mahd. sähkoinen esilämmitys 1.8 kW.
Tulos: Puhallimet toimivat max. kierroksella ja/tai esilämmitys aina toimii. Voi olla myös että puhallimet ovat huonoja.
Minä veikkaisin että puolet kuluttaa puhaltimet ja loput jälkilämmitys.
Tuossa on esimerkki tavallisesta kuutiokoneesta 75l/s ilmanvaihdolla.
http://www.airwise.fi/php/pdf/Parmair_KxSK_C324-05.pdf
puhaltimet 1241kWh
jälkilämmitys (15 asteeseen) 1456kWh
Toisella koneella voi päästä vähän vähemmällä toinen esimerkki 50l/s ilmanvaihdolla
http://www.airwise.fi/php/pdf/Parmair_ExSK_C325-05.pdf
puhaltimet 798kWh
jälkilämmitys (15 asteeseen) 846kWh
Jälkimmäinen menee siis hieman vähemmällä kun ilmamäärä on pienempi. 2000-2500kWh kuulostaa ihan normaalimäärältä. Mulla menee suunnilleen saman verran kun keskimääräinen ilmamäärä onkin reilusti yli 100l/s. DC-puhaltimilla voisi päästä lähes puolet vähemmällä.
Onko koneessa ollut lisälämpö päällä vastuksissa.
Lämmöntalteenotto on monessa koneessa tosi huono.
Yhdellä kennolla varustetussa varsinkin. Itsellä huomasin saman. Lisäsin kaksi talteenottokennoa.
Ensimmäinen on ennen varsinaista konetta tuloputkessa jossa poistoilma koneesta vielä käy.Oli vielä paljon lämpöä menossa ulos joten se otetaan talteen ja esilämmittää.
Laitteen myyjä kimpaantui moisesta ja väitti että
kennot jäätyy. Ei ole jäätynyt ja paluulämpö on noin asteen kaksi viileämpi kuin talosta imetty.
Talo on 10 vuotta vanha joten olen tyytyväinen.
175 m2 ja sähkön kulutus 11000 kwh/vuosi.
Tosin katolla 10m2 itse rakennettua ja suunniteltua
aurinkolämpökerääjää. Aurinkoisen ajan riittää käyttöveteen ja liika lattialämpöön koska on betonilattiat. Olisi kyllä suonut että joku valmistaja tekisi tehokkaita koneita eikä vääntelisi pellinpaloja samoin kuin kaikki muutkin. Siis toimii mutta ei myynnissä olevilla laitteilla. Eikä missään tapauksessa tarvita ainakaan lisälämmittää talteenottolaitteessa sähköllä. Sehän haihtuu muuten kanavissakin hiukan. MAALAISJÄRKEÄ TÄHÄNKIN. Vaikka valmistajat ja myyjät suuttuu.(kokemusta on)