Laitanpa tämän teillekin tiedoksi, huostan syistä:
Todellista tietoa huostaanottojen syistä voi lukea viime vuonna julkistetusta tutkimuksesta:
Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimus (2.4 2007 nro 76) jonka mukaan Sijoitusten ensisijaiset syyt hohtuvat kouluvaikeuksista (37prosenttia) ja sosiaalisesta vuorovaikutuksesta (52 prosenttiia).
Eli ei ole se juoppo-narkkari-hullu se syy.
Toisella palstalla on tästä enemmän tietoa, tämänhetkisessä ekä ketjussa.
Todellista tietoa huostaanottojen syistä voi lukea viime vuonna julkistetusta tutkimuksesta:
Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimus (2.4 2007 nro 76) jonka mukaan Sijoitusten ensisijaiset syyt hohtuvat kouluvaikeuksista (37prosenttia) ja sosiaalisesta vuorovaikutuksesta (52 prosenttiia).
Eli ei ole se juoppo-narkkari-hullu se syy.
Toisella palstalla on tästä enemmän tietoa, tämänhetkisessä ekä ketjussa.
Vastaukset 29
Vanhimmat
Se yksikin versaalikirjaimilla nimmarinsa kirjoittava luuli jokin aika sitten, että lapsen sosiaalisen vuorovaikutuksen ongelmat johtuvat ilman muuta jostain huonosta vanhemmuudesta.
Voiko sen selkeämpää esimerkkiä olla etukäteen aivopestystä ennakkoasenteesta...
Lapsen vuorovaikutustaidot kehittyvät 0-3 ikävuoden aikana.
Jos lapsen perustarpeisiin ei vastata, jää vuorovaikutustaidot kehittymättä tai puutteellisiksi. Silloin kyse on kaltoinkohtelun aiheuttamasta vuorovaikutustaitojen puutteesta.
Valitettavasti suurin syy (ei toki aina)puutteelisiin vuorovaikutustaitoihin on edellä mainittu.
pitäisi olla jo lähteitä. mikä on sosialinen vuorovaiktus 0-3 v kerrotko esimerkkejä
takaisin molempien lastensa (pienempi tällä hetkellä reilu 8 kk) ollessa PUOLI VUOTTA.
Kysykääs häneltä näistä viisauksianne.
Hän voi varmaan vastata näihin kaltoinkohtelun aiheuttamiin vuorovaikutustaitoihinne jotain todella viisasta. Onhan hän sentään ministeri.
Jos huostaanotot perustuu sosiaalisiin
vuorovaikutuksiin niin ongelma on vanhemmissa
vai????
Miksi sitten tuntemani perhetyöntekijä ei tule
toimeen omien murrosikäisten tyttöjensä kanssa
ja siitä huolimatta hän tekee paljon huostaan-
ottoja, ja osa niistä on turhia. Eli perhetyön-
tekijä pönkittää huonoa omaa itsetuntoa näillä
huostaanotoilla.
Sitten tämä perhetyöntekijä kun tekee asiakas-
käyntejä hän utelee asiakkailtaan naapureiden
tekemisiä tai heidän ongelmiaan. Tosi utelias
sos.perh.työntekijä. Eikös laki kiellä tallaisen
toiminnan.
Esimerkki: Jos vaikka poliisi kävisi meillä, niin
rupeisko poliisi kyseleen, että olisiko tässä
muita naapureita joilla on ongelmia? "Niin jotta
voisi käydä samalla katsomassa tilanteen"
Vaikka en ymmärräkään miksi kukaan asettaa etusijalle työssäkäymisen oman lapsensa hoidon sijaan, niin ei se silti ole lapsen kaltoinkohtelua jos lapsella on hyvä, pysyvä hoitaja, mieluiten tietysti sitten se toinen vanhempi.
Lapsen ensisijainen hoitaja voi olla isä tai muu hoitaja, joka eniten viettää aikaa lapsen kanssa - itse olen halunnut aina olla se lapseni ensisijainen hoitaja, mutta kaikki äidit eivät sitä halua.
On hieman liian laaja aihe käydä tässä kirjoittelemaan.
Mutta jos olet aiheesta kiinnostunut,käy kirjastosta. Kysy virkailijalta kirjoja, joissa kerrotaan lapsen vuorovaikutustaitojen kehittymisestä varhaislapsuudessa.
Yksi tulee mieleen.Pääasiassa siinä käsitellään traumatisoitumista, mutta samalla myös vuorovaikutustaitoja ja niiden kehittymistä.
Tekijä on muistaakseni A.Hughes ja kirjan nimi on Tie traumasta tervehtymiseen.
....Huostaanottojen syy on suurinosa minkä mukaan
toimitaan.
Nyt pitäisi ruveta poistaan niitä ennakkoasen-
teiden tuomia turhia huostaanottoja.
Eikös suomi ole jo näistä liioista huostaan-
otoista saanut huomautuksen.
Ei bisnestä lasten ja nuorten turvin.....
Faktoja......!
Tilastoihin ei aina kannata uskoa joita tehdään.
Tilastot kun on niitä tekaistuja juttuja ja
ennakkohuostaanotot ei ole lakia tukevia ja
lasten edun mukaisia.
lasta hoitava aikuinen
kuin vain lapsen oma vanhempi!
Eli lasta päivisin hoitava hoitaja ei vastaa lapsen tarpeisiin, jne.
aamu 7:stä, ilta 17:sta vieraan hoitajan, harjoittelijan jne armoilla.
Tämä hoitaja voi olla jopa päivittäin vaihtuva
ja koulutettu taikka kouluttamaton.
Ja tämän tapainen lapsen hoitotie voi alkaa jo
6 kk - 8 kk ikäisenä ja kestää kouluikään saakka.
Aivan, näinkin voi olla. Mutta suurimman osan ajasta lapsi on vanhempiensa kanssa. Ja vanhemmat ovat tärkeimpiä vuorovaikutustaitojen ja kiintymyksen opettajia lapselleen.
vanhemman rooli päivähoitoikäisen lapsen kanssa on sivustaseuraajan rooli. Vai oletko eri mieltä.
Vanhempien rooli on tärkeä mutta jos ½ vuotias lapsi viedään päivähoitoon ja sitä kestää kouluikään saakka kyllä pääkasvattaja on aivan muu kuin vanhempi.
Jos lapsi on vieraan hoidossa keskimäärin valveilla olo ajastaan 8-10 tuntia
niin kuka lapsen todellisuudessa kasvattaa, hoitaa ja huoltaa ja vastaa hänen tarpeisiinsa.
Kiintymyssuhde taitoja opetellaan päivähoidossa ja jos päivähoidossa ei pienellä lapsella ole vakituista, luotettavaa ja hänen tarpeitaan ymmärtävää hoitajaa
niin kaltoinkohtelu ja kiintymyssuhdehäiriö on aiheutunut päivähoidon laiminlyönnistä.
Mutta mistähän johtuu sitten kouluvaikeudet ja ongelmat sosiaalisessa vuorovaikutuksessa? Ettei vaan kotioloista?
Kyllä noita tutkimuksia lukeva saa niistä juuri sen minkä haluaakin, kun kriittisyyttä ei ole enempää kuin prosenttilukujen lukemiseen.
Toisekseen, miksi aloittaja luulee tämän aiheen kiinnostavan sijareita? Ei ne sijarit niistä lapsista huostaanottopäätöstä ole tehneet.
lasten tai nuorten asioista.
http://www.perusopetus.fi/?page_id=261
............
AS-lapsi on erilainen koululainen
AS-oppilaan tullessa kouluun ei välttämättä huomata, että lapsi on erilainen. Kouluaineissa hän saattaa menestyä ilman suurempia vaikeuksia, jolloin hänen erilaisuutensa ei kiinnitetä huomiota. Ongelmat koulussa saattavat kuitenkin paheta ja siellä voi tuntua, ettei mikään perinteinen hallitsemiskeino tai pedagoginen lähestyminen auta lapsen kanssa. Lapsi saattaa käydä pitkänkin tutkimusjakson ennen kuin hänelle ehdotetaan Aspergerin diagnoosia. Diagnoosi on usein vanhemmille helpottava asia, kun saadaan vahvistus epäilyille, että kaikki ei ole kunnossa.
Aspergerin oireyhtymä ei johdu kasvatuksesta. Lapsen käyttäytymisen hallitseminen saattaa koulussa olla mahdotonta, kun ei tunneta niitä tekijöitä, jotka ovat käyttäytymisen taustalla. Lasten vanhempien saatetaan epäillä laiminlyöneen lapsensa kasvatuksen, koska lapsi on omaehtoinen ja itsepäinen eikä tottele opettajan kehotuksia. Tällaiset vihjaukset masentavat vanhempia, koska he ovat tehneet kaikkensa. Samalla tavoin lapsen opettaja saattaa joutua muiden silmissä huonon opettajan maineeseen, kun hän ei saa lapselle “kuria” esim. koulun juhlissa tai vierailuilla.....
_________________
http://www.autismiliitto.fi/index.phtml?s=38
..............
Käyttäytymisessä havaittavia piirteitä ovat
* vaikeudet sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ja kommunikoinnissa
* paneutuminen erityisiin mielenkiinnon kohteisiin
* vaikeus asettua toisen ihmisen asemaan
* poikkeavat reaktiot aistiärsykkeisiin.
Aspergerin oireyhtymä ei ole psyykkinen sairaus eikä kasvatuksen tulosta.
______________________
Tässä yllä esimerkki aspergerin aiheuttamista vaikeuksista sekä kouluun että muutoinkin elämään .......
_____________
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Tutkijat Joka kolmannelta opettajalta puuttuu ammatin vaatimia ominaisuuksia/1135238893376
Tutkijat: Joka kolmannelta opettajalta puuttuu ammatin vaatimia ominaisuuksia
Julkaistu: 23.8.2008 17:59
Johanna Tikkanen
helsingin sanomat
Lähes joka kolmannelta suomalaisopettajalta puuttuu ominaisuuksia, joita ammatti vaatii, väittävät opettajien valintakokeita kehittävät Pekka Kosonen ja Pekka Räihä.
Tutkijoiden mielestä nykyopettajan työssä on tärkeää osata kohdata toinen ihminen, sietää erilaisuutta ja luoda suhteita muun muassa vanhempiin.
"Tämä asiantuntijuus pitäisi opettajalla olla. Muuten tulee ongelmia", Kosonen sanoo. ....
___________
http://yle.fi/teema/ylenavoin/jakso.php?id=78
..............
Peruskoulussa käyttäytymishäiriöt on nähty pitkälti yksilön ongelmina (yksilö ei sopeudu kouluympäristöön), mutta viime aikoina on alettu huomata ongelmien mahdollisena syytekijänä myös oppimisympäristön ja opetusjärjestelyiden joustamattomuus (kouluyhteisö ei huomioi oppilaiden yksilöllisiä tarpeita)..........
___________________
http://www.stm.fi/Resource.phx/socius/socius-22007/sivu6.htx
..............
Katse yksilöistä yhteisöön
Kun jatkaa keskustelua Arnkilin kanssa, Varpu muuttuu yhä haasteellisemmaksi.
Ei riitä, että asioihin puututaan varhain ja vuorovaikutus hallitaan, vaan myös koko ammattiauttamisen toimintakulttuuria pitäisi muuttaa.
"Ongelmia ei saa yksilöllistää vaan miettiä myös, onko esimerkiksi oman koulun toiminnassa jotain sellaista, mihin pitäisi puuttua.
Kun oppilashuoltohenkilöstöltä kysytään pulmista, valtaosa niistä liittyy yksikön toimintakulttuuriin.
Kun selvitetään, mihin työ kohdistuu, toimintakulttuuri jää taka-alalle ja valtaosa toimenpiteistä kohdistuu yksilöihin."
"On helppo suunnata katse yksilöihin ja perheisiin.
Paljon vaikeampaan on tunnustaa, että pirstaleinen auttamisjärjestelmä pudottaa yksilöitä ja perheitä väliin.
Jos lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia halutaan edistää, on muutettava toimintatapoja johtamisjärjestelmästä alas asti.
On puuttuva rakenteisiin", Arnkil sanoo.
Jos koulun auttamistyön toimintakulttuuri on kaaottinen, eivät työtekijä, lapsi, nuori eivätkä vanhemmatkaan tiedä, miten toimia auttamista vaativissa tilanteissa.
Stakesin verkostotiimiä kiinnostaa juuri tämä auttamistyön kulttuurin muuttaminen, mikä innostaa Arnkilin mukaan myös kentälle, ja asiakaspalaute ollut rohkaisevaa...........
Kysymys kuuluukin kumpi oli ensin, kouluvaikeudet ja puutteet sosiaalisessa vuorovaikutuksessa vai lapsen vanhempien alkoholismi-päihderiippuvuus-puuttuva vanhemmuus ?
Meille sijoitettujen lasten vanhemmat ovat kaikki alkoholisteja ja lapsilla on oppimisvaikeuksia ja ongelmia vuorovaikutustaidoissa.
Jos näitä lapsia ei olisi huostaanotettu jo vauvana tai leikki-ikäisenä, niin viimeistään koulussa heihin olisi kiinnitetty huomiota ja ennemmin tai myöhemmin oltaisiin tultu tilanteeseen, että huostaanotto on ainoa mahdollisuus luoda heille päivärytmi ja mahdollistaa koulunkäynti. Silloin ehkä huostaanoton syyksi olisi kirjattu kouluvaikeudet ja/tai sosiaalisen vuorovaikutuksen puutteet eikä vanhempien liiallinen alkoholinkäyttö, joka on johtanut lapsen tarpeiden laiminlyömiseen.
Osuit naulan kantaan.
Se mikä lukee lopullisena huostan syynä papereissa, ei todellakaan ole se ainoa ,eikä välttämättä edes painavin syy.
sulla ei ehkä lain mukaan saisi olla tiedossakaan syitä esim. terveystietoja. Muut nk. sosiaaliset syyt varmaankin on lainmukaisesti teille toimitettu (miköä sinänså hyvä asia)
Eikös sitä äitiä pitänyt auttaa näissä hänen
ongelmissaan alkoholismi-päihderiippuvuus-puut-
tuva vanhemmuus?
Ja katsoa miten hoito onnistuu. Tukea perhettä,
lähihoitaja kotiin seuraamaan tilannetta miten
äiti onnistuu omista suorituksistaan jne...
Sijaisperheeksi lähdetään vain rahan takia, eli
omien elinkustannusten parantaminen tulonläh-
teenä.
Yleensä laitoksissa ei ole sitä omaa rauhaa ja
turvallisuutta. (kamerat valvoo katossa, mutta
se ei tuo turvallisuutta)
Sijaisperheessä ei ole tasavertaisuutta varsinkin
jos on myos oman perheen lapsia.
Näiden meille sijoitettujen tapauksessa tukea ovat saaneet kahden kolmesta lapsesta vanhemmat, yhden kohdalla asuinkunta ei ilmeisesti ole tehnyt juuri mitään, mutta ei äitikään ollut päästänyt ketään kotiinsa edes yrittämään. Tukitoimet ovat olleet moninaiset näille, jotka ovat tukea saaneet : on ollut päihdehoitoa, ohjattua asumista, kodinhoitajan kotikäyntejä jne. (ja ei, näistä eivät kertoneet sosiaalityöntekijät vaan asianosaiset itse). Vastasyntynyt sijoitettiin meille perheestä, jonka vanhemmat lapset oli edellisenä vuonna huostaanotettu useamman vuoden tukitoimien epäonnistuttua.
Sijaisperheenä perheemme tulot ovat pudonneet, eivät suinkaan nousseet.
Laitoshoidosta on yhdellä sijoitetuistamme kokemusta, eikä hän sinne paluusta ole meille muuttonsa jälkeen haikaillut.
Mikä on se epätasa-arvo, joka johtuu siitä, että perheessämme oli biologisia lapsia ennen sijoitettujen tuloa ?
http://www.kaleva.fi/plus/index.cfm?j=743726
Huostaanottojen määrä huolestuttaa
Oulussa tehtiin viime vuonna yli kolmasosa (34,9 prosenttia) enemmän huostaanottoja kuin edellisenä.
Yhä useamman huostaanoton tärkein syy on päihteiden käyttö.
Tapaukset, joissa huostaanotto on tehty vanhemman tai lapsen päihdeongelman takia, ovat yli tuplaantuneet.
__________
http://www.kaleva.fi/plus/index.cfm?j=752663
Oulu 23.9.2008
Oulun päihdetyö pienen porukan varassa
Päihdehuollon työntekijöitä on Oulussa vain puolet siitä, mitä valtakunnallisissa laatusuosituksissa tavoitellaan.
Avopalveluissa työntekijöitä on vajaat 20. Sosiaali- ja terveysministeriön vuonna 2002 laatimien päihdepalveluiden laatusuositusten mukaan tulisi olla kolme työntekijää 10 000 asukasta kohden. Oulussa tuo tarkoittaa 40 työntekijää...........
_____________________
http://www.kaleva.fi/plus/juttu700006_page0.htm
Päihdeäitien kuntoutus retuperällä
http://www.kaleva.fi/plus/index.cfm?j=598416
Päihdeäitien mielenterveysongelmat huonossa hoidossa
http://www.kaleva.fi/plus/index.cfm?j=598413
Päihdeongelmaisten äitien hoidosta saatu hyviä tuloksia
Päihdeongelmaisten äitien hoidosta on saatu hyviä tuloksia.
Päihdeongelmien hoitoon erikoistuneissa ensikodeissa meneillään olevassa tutkimuksessa yhdelläkään äideistä ei ollut vakavia päihderetkahduksia lapsen ensimmäisen ikävuoden aikana. Lasten kehitys eteni hyvin, eikä huostaanottoja tarvittu............
Maksusitoumuksissa kitsastellaan......"
http://www.kaleva.fi/plus/index.cfm?j=530098
Talvikista apu päihteettömään äitiyteen....
Raha-automaattiyhdistyksen varoin....
tietää mihin perustuen ja miksi, millä syyllä
lapsi, lapset taikka nuori on huostaanotettu omasta kodistaan ja perheestään.
lapsen etu ei taida tietää mitään
Lapsen todellisesti Edusta!
Lapsella on ja pitää ehdottomasti olla oikeus lain- ja asian-, oikeudenmukaiseen
ja kansalais- ja ihmisoikeudetkin huomioon ottavaan kohteluun ja asioiden käsittelyyn
myös viranomaisissa,
koskien myös ihan virallisia lasta tai nuorta koskevia viranomaisten laatimia asiakirjoja.
kirjoituksesta!
Ensinnäkin tuo, että teillä olevat lapset on huostaanotettu jo VAUVANA, ja SILTI lapsilla on oppimisvaikeuksia ja ongelmia vuorovaikutustaidoissa! Ja itse et näe ollenkaan yhtälön mahdottomuutta :D
Kyllä asia niin on, että jos vauvana huostaanotetulla on em. ongelmia, ne eivät varmasti johdu vanhempien alkoholin käytöstä. Ellei sitten ole kyse FAS/FAE-lapsista, jolloin kemialliset myrkyt ovat vaurioittaneet heidän keskushermostoaan sikiöasteella. Mutta se olisi pitänyt mainita kyllä jo kirjoituksessasi.
Sitten taas hyvistä kodeista otetaan huostaan neurologisten oireyhtymien lapsia, joilla ei ole mitään tekemistä FAS- ja FAE-ongelmien kanssa. Mutta siitä huolimatta voin sanoa esim. oman Asperger-lapseni syntyneen kiintymyssuhdehäiriöisenä, jota ongelmaa laiton huostaanotto huonoon sijaispaikkaan vain korosti ja vaurioitti muutenkin lapsen tunne-elämää melkoisesti.
Pitkän tien olemme kulkeneet, kun kotiutumisen jälkeen sain lapsen oikeaan, hänelle sopivaan kuntoutukseen ja kovan työn takana oli sopivan koulupaikankin järjestyminen. Mutta nyt asiat ovat olleet jo jonkin aikaa oikealla mallillaan, mutta eivät olisi ikinä olleet, jos tämän lapsen kohdalla huostaanotto olisi jatkunut enää yhtään pitempään.
Joten kyllä varmasti voi lapsella olla oppimis- ja sosiaalisen vuorovaikutuksen ongelmia, vaikka vanhemmilla ei olisi ikinä ollut ongelmaa päihteiden kanssa, eikä kotioloissa muutenkaan laillisia huostaanottoperusteita.
saisi yksinkertaisesti tekemällä lapselle laajan neurologisen arvion. Jos todettaisiin esim. ADHD tai AS-, vastaus kuuluisi, että oppimisen ja vuorovaikutuksen ongelmat olivat ensin. Tuskinpa ympäristö on ehtinyt lapsia vaurioittaa, kun ovat kerran vauvana huostattuja.
Ja voihan olla, että vanhempien alkoholismin taustasyynä on heidän aikanaan ilman tutkimusta ja kuntoutusta jäänyt neurologinen oireyhtymänsä, jotka sitten periytyivät lapsille yllä mainittuina ongelmina. Kun otetaan huomioon, että vangeista aika iso prosentti arvioidaan olevan lapsuudessaan ilman oikeaa hoitoa jääneitä ADHD-henkilöitä ja samoin Asperger-ihmisistä sanotaan, että heillä on huomattava taipumus alkoholisoitua ilman oikeaa hoitoa, niin siinäpä vasta hyviä perusteita ajaa näille lapsille oikeaa hoitoa ja saada heidät oikean tutkimuksen ja hoidon piiriin. Ajoissa!
Yksi on tullut meille suoraan synnytyssairaalasta, hänellä on vanhempia sisaruksia, joiden kanssa vanhempia tuettu vuosia, kunnes huostaanottoon päädyttiin - lapsella on FAS, siksi siis oppimisvaikeuksia, impulssikontrollin häiriö jne.
Toinen tuli vauvaikäisenä, erittäin kaltoinkohdeltuna ja hänelläkin on FAS, jonka seurauksena kehitysvamma, tarkkaavaisuuden ja keskittymisen vaikeudet sekä sosiaalisten tilanteiden tajuamisen vakavat puutteet.
Kolmas tuli meille leikki-ikäisenä, eikä hänellä ole sikiöaikaisen alkoholialtistuksen seurauksia, mutta puutteellisen hoidon ja hoivan johdosta kiintymyssuhdehäiriö ja sen seurauksena käytöshäiriöitä.
Yksikään lasten vanhemmista ei ole kiistänyt vakavaa alkoholismiaan, oman lapsensa kaltoinkohtelusta on yksi oikeudessakin tuomittu.
Neurologiset tutkimukset on tehty useita kertoja, kahdella on FAS yhdellä ei.
Vastikään luin tutkimuksesta, jossa on todettu raskaudenaikana alkoholille altistuneiden lasten taipumuksen alkoholismiin olevan huomattavasti suurempi kuin muiden, eikä siis ole kyse vain FAS/FAE/ARND -diagnosoiduista, vaan ylipäätään lapsista, joiden äiti on juonut muutaman lasillisen parina päivänä/kk, varsinkin kolmen ensimmäisen raskauskuukauden aikana.
ollut jo vuosia sitten, olisiko nyt joku osatutkimus vahvistanut sitä käsitystä.
Mutta korostan sitä, että Aspergerin oireyhtymän saamisen ei liity alkoholinkäyttö millään tavalla, vaikka monet mielellään niin ajattelisivatkin. Tämän pystyn sanomaan 100-prosenttisella varmuudella niin omasta kuin monen muunkin perheen AS-lapsesta, joihin olen läheisesti liiton ja tukiryhmien kautta tutustunut.
Ja entä lapseni isovanhemmat? Nyt jo vanhuksia, aikanaan kyläyhteisössään arvostettuja ihmisiä ja lähipiirinsä vaikuttajia, eivät kumpikaan ole käyttäneet alkoholia ikinä ja silti omilla lapsilla ja lasten lapsilla on useilla henkilöillä neurologisia oireyhtymiä.
En tiedä, miten tutkittua tietoa oli tuo edellä ollut maininta ilman kuntoutusta jääneen AS-henkilön taipumuksesta alkoholisoitua, näin sen muistaakseni jossain Gillbergin kirjoissa aikanaan. Olen miettinyt sitä usein omaa lastani ajatellen ja ainoa selitys sille mielestäni on juuri tuo AS-ihmisen heikoin osa-alue eli puutteet sosiaalisen kanssakäymisen taidoissa. Jos hän jää täysin kaiken avun ja terapian ulkopuolelle, on varmaankin alkoholi sosiaalisia tilanteita "helpottavana" siksi se suuri ansa juuri näiden ihmisten kohdalla.
Siksi on suorastaan anteeksiantamatonta, että osa psykiatreista estää näiden lasten oikean diagnosoinnin ja sitä kautta myös oikean avun saannin. Se on mielestäni rikos lasta kohtaan, koska oikeaa apua on jo olemassa!
Ja yhtä käsittämätöntä on joidenkin yksityishenkilöiden vastustus näiden lasten avun saantiin. Miksi ihmeessä? On irvistelty muka muotidiagnooseista, vaikka siitä ei ole kyse ollenkaan. Tietysti nämä asiat ovat välillä otsikoissa enemmän, koska ne ovat uusia asioita vielä Suomessa. Eikä näiden oireyhtymien määrä ole lisääntynyt, niitä vain pystytään löytämään lääketieteen kehityksen ja tiedon leviämisen myötä, joka vielä aivan 80-luvun alussa ei Suomessa ollut edes mahdollista.
Valitettavasti monet assit käytöksellään muistuttavat kaltoin kohdeltua lasta. Kuten oma poikanikin. Tässä vaiheessa on helppo syyllistää vanhempia ja melkein aina psykan puolen tutkimukset loppuvat diagnoosiin määrittämätön käytöshäiriö tai vuorovaikutusongelmat...
Esimerkiksi oma poikani ei osaa lukea ihmisten ilmeitä tai eleitä. Samoin kuin ei ymmärrä käsitteiden rakastan ja pidän eroja, ei myöskään tiedä mitä eroa on ystävällä ja tutulla. Hän ei myöskään ymmärrä huumoria samalla tavalla kuin "tavikset". Hän on paljon omissa oloissaan, leegojen kanssa... Kosketus, myös kevyt hipaisu "sattuu" ja huudetaan: älä hakkaa, älä katko mun luita. Tämä on sitä aistiyliherkkyyttä.
Niin ja minä olen absolutisti, mutta suvussamme vain nyt sattumalta on neurologista probleemaa: ADHD/As/Dysfasia.
Assit eivät pysty tulkitsemaan eleitä, kasvon ilmeitä, äänen sävyjä, liikkeitä.
Kaikki mitä sanot tulkitaan assien maailmassa kuten asiat on sanottu ja kirjoitettu, kirjaimellisesti.
Kannattaa tämänkin palstan pääkirjoittajien ottaa oikeasti selvää erilaisista neurologisista sairauksista.
Mikään ei ole niin julmaa lasta kohtaan
kuin että lapsi jolla on esimerkiksi Aspergerin oireyhtymä taikka autismia
tulkitaan asiattomasti ja aiheettomasti vanhempiensa kaltoinkohtelemaksi.
________________
"....
Olin 38-vuotias kun sain selityksen: minulla on asperger-syndrooma ja siihen liittyvä kasvo sokeus.
Kun diagnoosin jälkeen aloin purkaa vyyhtiä, kuulin vanhemmiltani, etten lapsena ollut tunnistanut heidänkään kasvojaan.
Kun minua huudettiin nimeltä, en aina osannut mennä oikean ihmisen luokse.
Kapusin kaikkien aikuisten syliin yhtä hyvin mielin.
Diagnoosi oli helpotus.
Ymmärsin vihdoin itseäni ja sen, miksi kaikki sosiaaliset suhteeni olivat olleet lapsuudesta asti solmussa.
En ollutkaan ylpeä, toisista piittaamaton ja sopeutumaton, kuten olin niin monesti kuullut itsestäni sanottavan ......
Tajusin jo lapsena olevani poikkeava.
En nauttinut samoista asioista kuin muut lapset. Jopa piiri pieni -leikki oli minulle tuskaa....
Parikymmpisenä olin jo menettää järkeni. En tullut toimeen vanhempieni, sisarusteni enkä luokkakaverieni kanssa. .....
Muutto Suomesta varmasti pelasti minut.......
Pääsin opiskelemaan biologiaa, kuvitusta sekä myöhemmin myös musiikkia.
Huomasin että minulla on erityislahjakkuuksia ja menestyin hyvin opinnoissani. .......
Jo lapsena tiesin että niin sanottujen tavallisten ihmisten elämä on helpompaa mutta tylsempää..."
Lähde: Olivia -lehti, huhtikuu 2007