En ymmärrä tät. Oon 17 vuotias jätkä, aika renttu. Enkä osaa rakastaa/rakastua. Edes ihastuu. Olen kyllä seurustellut useampaan otteeseen ja viime suhde kesti 11 kk. Ja peliä on ollut vaikka kenen kanssa.
No tuon viimeisimmän tyttöystäväni kanssa oli ihan jees, sanoin rakastavansa sitä, vaikken sitä tarkoittanutkaan. Ja tää oli iha umpirakastunut muhun, sen huomasi. Jätin sitten sen, ku en enää jaksannu. Ja oli tullu pelattuu siin välis muittenki kaa aika paljo, joten päätin jättää sen. Kukaan ei tiiä (paitsi yks läheinen kamu, ja nyt se suojelee siskoaan multa, joka on ihastunu muhu. Ja mulle kyllä kelpais sen siskon kaa jotai peliä olla tai seurustella. Mut en haluu mun kaverin kaa huonoi välei), että en oikeesti oo rakastanu tai ollu ihastunu keheekää mun tyttöystävist.
En vaan pysty siihen tunteeseen. Kyl mulle pusut ja suudelmat ja halit ja panot ja hellyydet kelpaa. Ei kai pelkästää sen takii pitäis seurustella, enkä ees tiiä miks ryhdyn seurustelemaan.
Enkä tiiä minkä helvetin takii tätä tänne kirjotan. Mut en vaa oikeesti pysty tuntemaan mitään sen syvällisempää noihi tytsyi(ja ei, helvetis en myöskään jätkiin, että älkää luulko, että voisin olla homo).
Useat luulee, että oon tosi lempee ja, että voisin olla unelma poikaystävä, rakastava ja hellä. Kylhä se siitä mun eksästä varmaan tuntu, että oon ihana jne. Mut se on kaikki vaan mun esittämistä.
En oikeesti haluu satuttaa ketään. Kai mä sit vaa testaan, että pystyisinkö oikeesti vaik siin seurustelun ajal ihastumaa siihe.
No tuon viimeisimmän tyttöystäväni kanssa oli ihan jees, sanoin rakastavansa sitä, vaikken sitä tarkoittanutkaan. Ja tää oli iha umpirakastunut muhun, sen huomasi. Jätin sitten sen, ku en enää jaksannu. Ja oli tullu pelattuu siin välis muittenki kaa aika paljo, joten päätin jättää sen. Kukaan ei tiiä (paitsi yks läheinen kamu, ja nyt se suojelee siskoaan multa, joka on ihastunu muhu. Ja mulle kyllä kelpais sen siskon kaa jotai peliä olla tai seurustella. Mut en haluu mun kaverin kaa huonoi välei), että en oikeesti oo rakastanu tai ollu ihastunu keheekää mun tyttöystävist.
En vaan pysty siihen tunteeseen. Kyl mulle pusut ja suudelmat ja halit ja panot ja hellyydet kelpaa. Ei kai pelkästää sen takii pitäis seurustella, enkä ees tiiä miks ryhdyn seurustelemaan.
Enkä tiiä minkä helvetin takii tätä tänne kirjotan. Mut en vaa oikeesti pysty tuntemaan mitään sen syvällisempää noihi tytsyi(ja ei, helvetis en myöskään jätkiin, että älkää luulko, että voisin olla homo).
Useat luulee, että oon tosi lempee ja, että voisin olla unelma poikaystävä, rakastava ja hellä. Kylhä se siitä mun eksästä varmaan tuntu, että oon ihana jne. Mut se on kaikki vaan mun esittämistä.
En oikeesti haluu satuttaa ketään. Kai mä sit vaa testaan, että pystyisinkö oikeesti vaik siin seurustelun ajal ihastumaa siihe.
Vastaukset 4
Vanhimmat
että sä et oikeest oo valmis seukkaa ja jossai vaihees tulee luonnostaa sellane vakiintumisen halu.. jos tulee.? en tajuu miks sun pitäs seukkaa väkisin? :D ku kerta saat kaiken ilon irtosuhteist nii nauti ihmees vapaudesta ja pelaa ittes puuuduksiin :P
Sun ei pitäisi olla sitten kenenkään kanssa. Loukkaat ainoastaan muita. Kun sulle kelpaa noi panot ja hellyydet niin hae niitä kaltaisiltasi ihmisiltä. Siis heiltä jotka hakevat ainoastaan samaa eikä mitään syvempää. Kyllä siinäkin voi sitten natsata ja syntyä jotain enemmänkin. Näin voit testata asioita ilman, että viet joltakin 11 kk elämästä ja rikot sydämen.
Sama ongelma mulla.
Mä joko rakastun niihin, joihin mun ei pitäis rakastua, ja sitten en rakastu niihin, joihin pitäis.
Nytkin seurustelen kohta 17v. pojan kanssa, mutta mä en vaan pysty rakastua siihen. Se on ihana ja kiltti ja tolleen, mut se on kai liian kiltti :P En mä tiedä. Kuitenki mä tiedän miltä toi tuntuu. Nytki mä jatkan tätä suhdetta, koska mä yritän pakottaa itteni rakastumaan. Enkä mä enää raaski jättää sitä, koska se loukkais ja sattuis. Mut mä tiedän että joku päivä mä jätän sen.. Ja sitä odotellessa yritän rakastua vaik tuskin onnistuu...
Tiedätkö varmasti millasista tytöistä tykkäät?
Esim. Mä kyllä olen rakastunut joskus, mutta sellasiin joita en voi saada. Eri syistä. Enemmän vaarallisiin, omapäisiin mutta viisaisiin ku kiltteihin naapurinpoikiin. :P
Mut en mä tiedä mitä muuta mä nyt voisin sanoa :P tärkein idea tässä vastauksessa oli kai se että mä kyllä ymmärrän. Vaikka olenkin jos mielestäni ollu rakastunu, mut ei se mitään auta tai muuta. Äh.. sekavaa.. :P
ei kaikki ole "seurustelevaa tyyppiä" -jos ei ihan oikeasti kiinnosta alkaa vakavampaan suhteeseen niin älä ala! tee heti alussa selväksi että et halua mitään vakavampaa niin et varmasti loukkaa ketään.
voihan se olla että jossain vaiheessa elämää ihan oikeasti rakastutkin, mutta se tulee sitten kun on tullakseen ja huomaat sen kyllä heti.