Hemmetti!
Tein taas liian vaikean aloituksen.
Jos teillä, 50 , on ongelma tai murhe, joka on perheessänne tai läheisissänne.
Ottaisitteko mieluummin lisää Remmiä vai keinorakkautta joltain heevetin, puolityöttömältä, "kriisirymältä"?
Tein taas liian vaikean aloituksen.
Jos teillä, 50 , on ongelma tai murhe, joka on perheessänne tai läheisissänne.
Ottaisitteko mieluummin lisää Remmiä vai keinorakkautta joltain heevetin, puolityöttömältä, "kriisirymältä"?
Vastaukset 28
Vanhimmat
keinorakkautta? Älä yritä väkisin vääntää asiasta mistä et mitään ymmärrä. Et nimittäin tunnu ymmärtävän vaikka itseäsi niin heevetin fiksuna pidätkin.
ovat kuin joku, Ruotsalaisperäinen, laulaja.
Keinorakastaja, keinohellyys, keinoymmärtäjä jne.
Aitous puuttuu ja on mahdotonta.
tarkentaa, mitä tarkoitat Remmillä moisessa tilanteessa.
jos lapsesi möhlii, pitääkö sinulle antaa lisää vai lapsellesi, sitä Remmiä.
Nykyään puhutaan muista metodeista, keskustelu ja jäähy tai nurkkaistunto, näitä helliä menetelmiä.
Lastentarhasta vietiin , jo ajat sitten, joitain lapsia "erkoistarhaan" koska mikään ei auttanut, eikä vahvempiin keinoihin ollut oikeutta.
Pääasia aloituksessa on se että oletko sinä, vanhempana, liian huonosti kasvatettu.
"omasta" syystään auton alle niin lohdutan häntä ja olen vihoissani autonkuljettajalle jos hän oli huolimattomuuttaan syypää onnettomuuteen.
Senjälkeen selitän ja opetan lapselleni entistäkin tarkempaan liikenteen vaaroja. Ja saattaapa tulla ja olla aihetta itsesyytöksiinkin, jos lapseni joutuu vaaratilanteeseen, josta en ole häntä ehtinyt varoittaa.
Mutta jos lapseni käyttäytyy huonosti toisia kohtaan, vastoin vanhempien neuvoja ja opetusta, siitä seuraa "tupen rapinat".
Minun ei ole koskaan tarvinnut lyödä lapsiani. Puhumalla, omalla esimerkillä ja johdonmukaisella kasvatuksella heistä on tullut kunnon ihmisiä.
kaikki eivät vain ymmärrä mitä tarkoitit.
Minä otan mieluummin läheisiltä sekä remmiä,
että rakkautta. Kriisiryhmää en halua lähellenikään.
remmi ja kriisiryhmä? Kuka helvetin vieras ihminen, kirjasta sanoja lukeneena osaisi minua auttaa, mutta ei takapuoleni kestä remmiäkään eli mitäs mulle sitten tarjoat?
kestää, vaikka kuinka vanhaksi.
Arastelet ihan turhaan.
Ja viestistäsi voin aavistaa että se on toiveesikin?
Mutta tämä on asiallinen aloitus.
eikä tarvitse edes olla kirjasta sanoja lukenut, osaa sinua auttaa, jos avun tarpeessa olet. Pelkkä puhuminen on kova sana. Puhumattomuushan se on suomalaisen miehen ongelma, tuttu juttu monessa parisuhteessakin. Kaikki kun jää vaan sinne sisälle muhimaan, jotkut eivät sitä sitten kestä.
ja vastaukseni oli asiallinen ja sen Sinä tiedät kuten myös sen, että turha tänne palstalle on asiallista aloitusta tehdä. Ihmettelen Sinun energiaasia, kun jaksat aina yrittää.
että aloitukseni loppuvat heti, kun vastauksia ei tule. Ei siinä, toistaiseksi, tarvitse ponnistella. Käyttää päätänsä vain.
Ja samaa päätä joutuu käyttämään vastauksiinkin.
helvetissä tai on joutunut kokemaan elämänsä jossain helvetin ja on sitten mahdollisuus käydä asiat läpi selvä ja tervejärkisen auttajan kanssa joka on valinnut ammattinsa, koska pystyy aidosti rakastamaan ja välittämään ihmisestä ja samalla pystyy empatiaan sortumatta sympatian karikoihin niin: "keinotekoista" rakkautta ja ikuinen ero remeli-rakkaista.
"ammattinsa, koska pystyy aidosti rakastamaan "
Jotka uskovat tällaiseen?
sisäiset ongelmat pitäisi pystyä käsittelemään perheen sisällä.
Riippuu ongelmasta / ongelmista tai vaikeusasteesta.
Itse en pyydä apua kuin äärimmäisessä hädässä.
jos ymmärrys on tuota luokkaa kuten aloituksen tekijällä. Silloin ulkopuolinen apu on välttämätöntä.
sitten olikaan Sinun ymmärryksesi kanssa, kun tuon aloituksen luit?
ymmärrystäsi, eihän se edes ollut vastaus suoraan aloitukseen.
Susta saattaa tulla lähivuosina sellainen
murhe läheisillesi (onko heitä ?), että kantsii
jo hyvissä ajoin katsella maailmaa "sillä
silmällä". Te suuret ikäluokat kun ette mahdu,
ette sitten millään, näihin Suomen vanhuksia
varten luotuihin hoivakoteihin.
Ei riitä resurssit sinunkaan hoitoon liittyviin
verkostokokouksiin, sisar hentovalkoisen hellään
hoivaan eikä vaipanvaihtoon. Tarjolla taitaa olla
vain keinorakkautta...eikä sitäkään täällä
kotimaassa.
En ole, en aijo, ja luulen pysyväni päätöksessäni!
Kodinhoitoa ostan mainitsemaltasi ihmiseltä aina joskus, siinä kaikki.Opiksi ja ojennukseksi, kas... no se siitä.
Toki yksinäisyyttäkin poden jos sairaalassa olot ovat pidempiä, mut ei enää jaksa , niin se vaan menee.Ammatillisesti osaan käsitellä asiat.
Teit ajattelemattoman ja tyhmän aloituksen et lainkaan vaikeaa.
Remmiä näyttää moni ottavan rämpimällä surun suossa ja sotkemalla tunteet ja järjen, mutta...ihminen tarvitsee "keinorakkautta", kuten asian ilmaisit. Kriisiryhmän kokonaisvaltaista työnkuvaa et näköjään pysty sisäistämään.
Vuonna 1994 seisoin kahden 11-vuotiaan ja 5-vuotiaan poikani kanssa pellolle rysähtäneen lentokoneen hätäuloskäynnin edessä, alhaalla maassa leaderin vieressä oli paloauto suihkuttamassa valkeaa massaa katkenneeseen savuavaan koneen siipeen. Lähetin pieneimmän poikani liukuun, sitten itseni ja vanhempi poikani liukui lopuksi syliini. Lähdimme juoksemaan kohti metsää. Huomasin suunnan vääräksi ja palasimme kiitotielle, jossa oli jo ambulansseja, pikkuautoja ja linja-autoja keräämässä matkustajia turvaan.
Olin hyvin rauhallinen ja viileä, toimin kuin robotti aina siihen asti kun pääsimme sisään lentoterminaaliin. Mieheni oli vastassa ja vei lapset terminaalista autoomme. Kun poikani olivat nyt lopullisesti turvassa, annoin vallan tunteilleni, silloin iski shokki, vallaten koko kehoni. Tärisin ja vapisin niin, että jouduin istumaan tovin ennenkuin pystyin nousemaan ylös tuolista jossa istuin ja mieheni talutti minut lopuksi autoon.
Toivuttuani pahimman yli, menin hakemaan helpotusta tuskaiseen olooni, onnettomuuden johdosta järjestetyyn kriisiryhmään. Sain itkeä vapaasti, hartioitani hierottiin ja minua kuunneltiin vaikka toistin varmaan samoja asioita uudelleen ja uudelleen.. Sain tärkeän ensiavun sain huutaa tuskani ulos.
Kiitokseni ja sympatiani lankeaa vilpittömästi näille tärkeää vapaaehtoista työtä tekeville "keinorakkautta antaville" lähimmäisillemme.
tilanne jossa *keinorakkaus pelasti pidemmältä prosessilta.
Näissä kahdessa ketjussa pohditaan asioita useasta näkökulmasta, mutta ei muisteta sitä että *yhteiskuntamme on erittäin vaativa nuorelle ihmiselle. Ihanteet ja kauneuskäsitteet ovat jotain ihan muuta mitä *meidän nuoruudessamme. Se maailma jossa nuoret liikkuvat ei *varmasti aukene kaikille vanhemmille. Mukaan *vaarallisesti vaikuttaviin joukkioihin, meno on yhden klikkauksen päässä.
Olen ehdottomasti ammattiauttajien kannalla, mutta ennaltaehkäisevän toiminnan muodossa, sitä varten he viroissaan ovat.
(kriisireservinä kun tilanne tulee)
Edellisen laman ja siitä seuranneen avohoidon ym. seurausten jäkimaininkeja nyt joudutaan kohtaamaan moninaisena pahoinvointina.
Afrikassa koko kylä hoitaa *uutta lasta ja aikanaan lapsi on huolehtimassa koko kylästä jne.
*Oikea rakkautta ja tarvittaessa *keinorakkautta
vanhemmat tuskin edes ymmärtävät tapahtunutta, mutta
varmasti miettivät omaa vastuutaan asiaan.
Prostituutiolla asiassa ei ole mitään tekemistä.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000016&conference=500000000000009&posting=22000000038108595
Avaimet eivät sovi aloituksen päälauseen oveen.
Lainaus aloituksesta.
"Ottaisitteko mieluummin lisää Remmiä vai keinorakkautta joltain heevetin, puolityöttömältä, "kriisirymältä"?
aimmin ja vastaukseni oli juuri siihen.
käy välillä tuollaisen kallonkutistajan luona
että saisit muutakin sisältöä tuohon tyhjään elämääsi.
Eikä tuo kaipaamasi keinorakkauskaan pahitteeksi olisi. Ihan oikeasti annan tämän neuvon ihan ilmaiseksi sinulle.
välittämistä,rakastamista joltain heevetin, puolikypsältä,"avioryhmältä"?
minä kun pyrin asumaan yksin..