Mihin aikaan vuodesta raivattuna koivu versoo vähiten ? Kesäkuussa raivatulla alueella oli aika pitkiä vesoja ja täydessä lehdessä. En tarkoita vanhojen miesten tietoa taivaallisen kuun ajasta ym. vaan talvella, keväällä, kesällä, syksyllä?
Kokemuksia raivauksesta ?
Täältä
125343
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Heinäkuussa raivattuna koska silloin kaikki ravinteet lehdissä ja rungossa. Elokuulla alkaa jo varastoida juuriin ravinteita.
aina tulee vesoja
Ainahan vesoja tulee mutta vähemmän jos raivaa oikeana aikana.
että alle metrin mittaisia taimikoita ei kannata vesoa syksystä kevääseen välisenä aikana. Koska kaikki ravinteet juurissa, pomppaa vesat jo ensimmäisenä kasvukautena taimikon ohi. Kun jokaisesta kaadetusta puusta kasvaa 5-10 uutta vesaa, voi kuvitella millainen pusikko on tiedossa.
Isommissa taimikoissa perkaus ajankohdalla ei niin suurta merkitystä.
Turha on kenenkään muuta väittää. Itsellä tälläkin hetkellä työn alla kuusen taimikko, joka perattu kolme vuotta sitten syksyllä. Nyt taimet 2-3 metrisiä ja vesakko 2-4 metrisitä läpipääsemätöntä.
On tehty jopa tutkimuksia ja todettu, ettei syntyvien vesojen määrällä ole juurikaan eroa, raivasi koska tahansa. Kuitenkin 2 vuotta raivauksen jälkeen, kesällä Juhannuksen jälkeen raivatuilla koealoilla vesakko oli pituudeltaan vain kolmasosan, lehdettömänä aikana raivatun alueen vesoista ja muut sitten siltä väliltä. Eli raivausajankohdilla todella oli merkittäviä eroja.
Kuun kierroilla ei ole tutkimuspohjaista näyttöä, että vaikuttaisi.
Oma kokemukseni on että juhannuksen jälkeen raivattu vesoi vähemmän (pienenpää vesaa). Suuri vaikutus oli kesän sääsuhteilla, jos raivauksen jälkeen pitkä pouta niin vähemmän vesoja.
Toisaalta pientä havutaimikkoa suositellaan raivaamaan lehdettömänä aikana, että näkee taimet paremmin.
Pääasia on että raivaa. Jos kovasti valitaan raivausajankohtaa saattaa raivausmäärä jäädä aivan liian pieneksi. Vuodessa on yleensä 9 kuukautta aikaa jolloin voi raivata. Itse yritän käyttää koko ajan hyväksi.
Niinkuin täällä joku sanoi, isommassa taimikossa ei niin paha asia, vaikka vesookin. Vielä vähemmän sillä on väliä harvennuksen ennakkoraivuussa. Näitähän voi sitten vähän järjestellä tämän mukaan.
Kuluneena kesänä olen raivannut kuusentaimikkoa pääosin 1.5-3m. Juhannuksen jälkeen raivatulla alueella jonkin verran vesoja n.30cm pituisia. Raivauksella on melko kiire kun osassa kuusia on latva vähän viottunut, mutta kuusi kyllä toipuu. Hyvässä kasvussa paikoin, kolmessa vuodessa 2.5m pituutta. Nuorena miehenä kotona tehtiin raivausta vähän myöhässä, ja sen ajan tapaan kaikki koivu pois (kangasmaata). Kävikin niin että koivu ei vesonut laikaan, vaikka koivua olisi saanut tulla männyn sekaan. En muista tarkalleen oliko ennen juhannusta vai jälkeen, alkukesästä kuitenkin. Jälkeen olen raivannut pieniä aloja (rehevää maata) eri aikaan kesästä, yleensä vesonut enmmän tai vähemmän, sää olot ja kasvupaikka saattaa vaikuttaa. Ranteen vahvuiseksi ei taimikkoa kannata kasvattaa ja sitten kaataa suurin osa maahan, jäljelle jää honteloita taimia tuhoille alttiina. Eli raivataan.
joka päivä ajankohdasta riippumatta. Viime kesänä pelastin kuusentaimia reikäperkauksella ja nyt taimet kiittävät. Osalla puoli metriä latvaa lisää. Koko viime talven raivasin, kun lunta ei juuri ollut. Teen työtä vain muutaman tunnin päivässä sen sijaan, että huhkisin yhden kuukauden kellon ympäri. Riittääpähän työtä, metsä loppuu kesken ellei yhtään uutta vesaa tule.
En ole tähän ikään mennessä onnistunut raivaamaan, niin ettei olisi edes hiukan vesonut. Kuiva kesä ja kuivahko kangas, niin mahdollista.
Raivaus vuosi oli -60 puolivälissä, tarkkaa vuotta en muista. Hiekka kangas on kyseessä. Tulossa alkanaan oksatonta hitaasti kasvanutta mäntyä, kasvanut liian tiheänä ja jonkin verran riukutunut. Jälkeen tullut muutamia koivuja siemenestä, jotka koitan tarkasti säästää hakkuussa. Tänä syksynä aloitan toisen harvennuksen, hankintana. Pikku-tukkia vaan ei osta kukaan, harmi.
AINA kun raivaat vesakkoa niin uutta syntyy heti vähuntään puoli metriä.
Tärkeintä on miettiä sitä miten juuristo/lehvästö toimivat.
Kun raivasin 3m koivun pois keväällä, niin syksyllä siitä oli noussut 5 kpl n. puolenmetrisiä vesoja. Vesat eivät lehdistöllään millään pysty tuottamaan sitä ravintomäärää jota juuret kaipaavat. Yhteyttäminen ei riitä, jolloin juuret kuolevat.
Vaikka jotkut luulevat että vesat hyppäävät kasvuun, niin se ensimmäisen vuoden kasvu on vain juuriston viimeinen toivo.
Varjostus ja jäävien puiden juuriston leviäminen pitävät huolen ettei raivatuaala vesalla ole mahdollisuuksia.
...niin eihän meillä mitää pusikoitumisongelmaa olisikkaan.
Kyllä tuo pitää hiukan paikkansa ison metsän alla, eli harvennuksen ennakkoraivuussa. Valitettavasti vain pikkutaimikoissa ja uudistusalan raivauksissa, nuo "juuriston viimeiset toivot" tosiaankin pomppaavaat kasvuun. No, sillätavallahan meillä metsänomistajilla on täystyöllisyys taattu.
jos ne varret vaan taittaisi kesällä sillä lailla, että se varsi ei mene kokonaan poikki vaan jäisi sillai kuorestaan "roikkumaan"? JOku neuvo joskus että sillä lailla ne lehdet imisi ravinnon juurista mutta yhteyttäminen ei enää toimisi ja juuristo näivettyisi. Mahtaakohan toimia? Isolla alueella olisi kyllä aikamoinen työ:)