IL, tänään:
"Suomessa tarvittaisiin oppilashuoltolaki, jotta koululaisten terveydenhoitoa päästäisiin taas kehittämään. Näin esittää Stakesin tutkimusprofessori Matti Rimpelä.
-Kukaan ei kanna asiasta kokonaisvastuuta. Asioita pallotellaan ministeriöiden kesken. Opetusministeriö ei ole ollut innostunut oppilashuoltolain valmistelusta, vaikka sosiaaali- ja terveysministeriö on sitä ajanut. Tarvitaan vahvaa poliittista tahtoa, että saataisiin rakennettua hyvä oppilashuolto perheiden ja koulun näkökulmasta katsoen. Kun tämä on nyt näin hajallaan, niin vastuu on hallituksella ja pääministerillä, sanoo Rimpelä.
Tutkimusprofessori sanoo, että koululaisten ongelmat eivät johdu ensisijaisesti 1990-luvun alun lamasta, sillä terveydenhuollon painopisteiden muutos alkoi jo varhain 1970-luvulla.
-Terveiden lasten ja nuorten kasvaminen oli kansakunnan ykkösasioita aina 1850-luvulta 1970-luvulle saakka. Sen jälkeen prioriteetit muuttuivat. Kysyttiin miksi hoitaa terveitä lapsia kun sairaita aikuisiakin riittää. Neuvolat lopetettiin ja kouluterveydenhoitoa alettiin ajamaan alas. Päätoimiset koululääkärit lähes katosivat. Terveyskeskuksissa keskityttiin vain sairaanhoitoon.
Matti Rimpelän mukaan Suomen kouluissa tarvittaisiin 500 koulupsykologia ja sama määrä koulukuraattoreita. Nyt molempia on noin 300. Lisäksi tarvitaan riittävä määrä koululääkäreitä ja terveydenhoitajia.
-Ongelmana on se, että alan osaaminen lähes kadonnut. Koululääkäriltä vaaditaan erityisosaamista aivan vastaavasti kuin työterveyslääkäriltä. Koululaisten ongelmat ovat lisääntyneet samassa suhteessa kuin kouluterveydenhoitoa on ajettu alas, sanoo Matti Rimpelä."
"Suomessa tarvittaisiin oppilashuoltolaki, jotta koululaisten terveydenhoitoa päästäisiin taas kehittämään. Näin esittää Stakesin tutkimusprofessori Matti Rimpelä.
-Kukaan ei kanna asiasta kokonaisvastuuta. Asioita pallotellaan ministeriöiden kesken. Opetusministeriö ei ole ollut innostunut oppilashuoltolain valmistelusta, vaikka sosiaaali- ja terveysministeriö on sitä ajanut. Tarvitaan vahvaa poliittista tahtoa, että saataisiin rakennettua hyvä oppilashuolto perheiden ja koulun näkökulmasta katsoen. Kun tämä on nyt näin hajallaan, niin vastuu on hallituksella ja pääministerillä, sanoo Rimpelä.
Tutkimusprofessori sanoo, että koululaisten ongelmat eivät johdu ensisijaisesti 1990-luvun alun lamasta, sillä terveydenhuollon painopisteiden muutos alkoi jo varhain 1970-luvulla.
-Terveiden lasten ja nuorten kasvaminen oli kansakunnan ykkösasioita aina 1850-luvulta 1970-luvulle saakka. Sen jälkeen prioriteetit muuttuivat. Kysyttiin miksi hoitaa terveitä lapsia kun sairaita aikuisiakin riittää. Neuvolat lopetettiin ja kouluterveydenhoitoa alettiin ajamaan alas. Päätoimiset koululääkärit lähes katosivat. Terveyskeskuksissa keskityttiin vain sairaanhoitoon.
Matti Rimpelän mukaan Suomen kouluissa tarvittaisiin 500 koulupsykologia ja sama määrä koulukuraattoreita. Nyt molempia on noin 300. Lisäksi tarvitaan riittävä määrä koululääkäreitä ja terveydenhoitajia.
-Ongelmana on se, että alan osaaminen lähes kadonnut. Koululääkäriltä vaaditaan erityisosaamista aivan vastaavasti kuin työterveyslääkäriltä. Koululaisten ongelmat ovat lisääntyneet samassa suhteessa kuin kouluterveydenhoitoa on ajettu alas, sanoo Matti Rimpelä."
Vastaukset 1
Vanhimmat
oppilashuoltolakia ei ole välitetty valmistella eteenpäin.
Avainkysymys jatkossa on tämä:
"Tarvitaan vahvaa poliittista tahtoa, että saataisiin rakennettua hyvä oppilashuolto perheiden ja koulun näkökulmasta katsoen. Kun tämä on nyt näin hajallaan, niin vastuu on hallituksella ja pääministerillä, sanoo Rimpelä. "
Kiinnostaakohan pääministeriäkään, koska hänhän heitti vastuun yksittäisille ihmisille horisemalla pelkästään yhteisöllisestä vastuusta. Mikähän se Vanhasen mielestä lopulta hallituksen virka oikein on, kun vastuu tiukille menneissä tilanteissa on muka vain yksittäisillä kansalaisilla?