Maaseuduntulevaisuus kirjoitti tässä muutama päivä sitten että Suomessa on fosfori päästöt Euroopan suurimpien joukossa ja se fosforihan on se joka juuri rehevöittää ja saastuttaa erittäin pahoin vesistöjä koska se painuu vesistöjen pohjaan ja vaikuttaa näin koko tehollaan vesistöihin.
Samassa kirjoituksessa mainittiin myös että suomessa fosfori tasapaino on erittän huono, siis maahan kylvetään HUOMATTAVASTI enemmän fosforia mitä sieltä poistuu kasvien mukana.
Samassa kirjoituksessa mainittiin myös että suomessa fosfori tasapaino on erittän huono, siis maahan kylvetään HUOMATTAVASTI enemmän fosforia mitä sieltä poistuu kasvien mukana.
Vastaukset 23
Vanhimmat
maataloustukeen???
maanviljelijät saavat ympäristötukea joka velvoittaa suojelemaan ympäristöä.
Niin eläin, kasvi kuin sienikuntakin muodostuu soluista. Jokaisessa solussa on solukalvo. Ja solukalvo tarvitsee muodostuakseen fosforia. Ei ole elämää ilman fosforia.
Fosforia on monessa muodossa. Se sitoutuu tehokkaasti aina kohti sellaista muotoa ettei ole kasvien käytössä helposti. Kun annetaan lannoitus, fosfori jämähtää heti siihen paikkaansa. Sivusuunnassa sen liike on korkeintaan sentti vuodessa. Pystysuunnassa korkeintaan 5 senttiä. Kasvit kyllä siirtävät fosforia pitkiäkin matkoja. Yhdestä jyvästä syntyneellä kasvilla voi olla juuristoa kilometritolkulla!
Lannoitetta ei laiteta veteen vaan maahan. Vesiin menevä fosfori on joutunut sinne sitoutuneena maahiukkasiin. Viljelyksiltä ei lannoiteperäistä fosforia vesistöihin mene.
Ilman fosforia ei mitään kasva. Kun satoa korjataan nykylannoitustasoisesta maasta, poistuu sieltä enemmän fosforia kuin sinne on lannoitettu. Vain täydellinen typerys tai sitten melkoisessa humalatilassa oleva voi sanoa että maatalous saastuttaa vesistöjä! Vesistöihin menee ravinteita maataloudesta huolimatta on tosiasia. Se on elämä joka ei ole mahdollista ilman maataloutta ja fosforia joka ravinteita vesistöihin toimittaa!
aivan päivastaista kuin sinä, siis että maahan kylvetään enemmän fosforia kuin sieltä poistuu kasvustojen mukana, et ilmeisesti lue kyseistä lehteä ollenkaan kun et ole tietoinen asiasta.
Vain Saksa ja Tanska taisi olla suurempia fosforisaastuttajia maatalouden osalta kuin Suomi.
fosforihan on kasvien pääravinne.
ihmisenkin jos ei tarpeeksi sitä saa.
Paljon rahaa, jotta voi lannoittaa peltojaan enemmän kuin kasvin tarve on?
Ei pysty ymmärtämään.
Jos ne onkin niitä pohjoisen tuen nauttijoita?
Tosin ongelma onkin etelän vesialueilla, joten olisiko syyllisiä aika etsiä muualta?
Peltojen kalkitukseen tukea.Ensimmäinen seikka josta tingitään kun hintaakin tulee 250€ hehtaari.Lähes ainoa tapa saada maahan sitoutunut fosfori kasvien käyttöön.Lannoitus vähenee,ruoka terveellisempää kun saadaan hivenaineita mukaan.
siinä kerrotaan että Suomen fosforipäästöt on 1,1 kiloa hehtaarilta joka on kaksinkertainen määrä esim. Ruotsiin ja Tanskaankin verrattuna.
Te viljelijät ette näköjään voi myöntää mitään tosiasioita oikeaksi, minä ainakin uskon tässä asiassa teidän etujen ajajaa Maaseuduntulevaisuutta paremmin kuin teidän venkoilujanne.
Ps. siitä rahan paljoudesta en tiedä että onko sitä pohjoisen tuen nauttijoilla paljon vai vähän.
siinä kirjoituksessa puhuttiin, jotka on Suomessa maatalouden osalta kaksinkertaiset Ruotsiin ja Tanskaan verrattuna.
Fosfori on ravinne, se tiedetään, mutta teidän etujen ajaja lehti kirjoitti että fosforia kylvetään maahan enemmän mitä sadon matkassa pelloilta poistuu.
kuka ,mistä ja miten päästöt on mitattau ei käy ilmi "tutkimuksesta" ilmeisesti tiedot kysytty kunkin maan ympäristö viranomaisilta ja Suomen ympäristökeskus on auliisti antanut "totuudemukaiset" tiedot, joihin en ainakaan minä usko.
kuinkapaljon fosforia saa laittaa.
asiassa viranomaisten antamien määräysten mukaan.
ja ainoastaan totuudenmukaisia asioita jotka koskevat viljelijöitä, näin minä ainakin uskon,
joten jos epäilet "tutkimusta" niin osoita epäilyksesi teidän viljelijöiden etujen kirjoittajalle, Maaseuduntulevaisuudelle.
MT on ainoa lehti mihin vielä jonkin verran luotan.
Itse asiasta sen verran että päästöjä ei ole mitannut kukaan, ympäristö keskus käyttää samaa menetelmää kuin Amerikkalaiset Viettnamissa, kun pudotetaan tietty määrä pommeja on tultava tietty määrä kaatuneita vaikka kukaan ei ole nähnyt ensimmäistäkään ruumista. Mittaus tuloksiakin alkaa hiljalleen tulla ja ensimmäiset tiedot viittaavat siihen että maatalouden päästöt ovat liioteltuja.
MT on hyvä lehti. Ja on tullut luettua. Mutta edelleen kemian lakien mukaan vesistöihin menevää fosforia ei maatalous voi kaikkea saada talteen. Se on mahdotonta. Lannoituksen kanssa sillä ei ole mitään tekemistä. Tutustukaa asiaan ilman minkään värisiä silmälaseja ja selvin päin.
Erilaiset virastot kyllä antaa lausuntoja mutta onko niillä muuta tarkoitusta kuin suojella hyväpalkkaisia virkoja. Maataloudesta ei edelleenkään johdu että joka hehtaarilta jonkunverran menee ravinteita vesistöihin. On vaan paha juttu että näin tapahtuu. Öljyn loppumisen jälkeen elintärkeän ja korvaamattoman fosforin siirtyminen kasvien ulottumattomiin on ihmiskunnan suurimpia haasteita!
näitä kirjoitellessani olen ollut ja olen edelleenkin selvinpäin ja ilman punaisia silmälaseja, niitä sinä kuitenkin tarkoitat sieltä vihreiden lasiesi takaa.
Lehdessä nimenomaan painotettiin että fosforia laitetaan sinne peltoon enemmän kuin sieltä poistuu sadon mukana, tätä sinä et nyt fosforihöyryissäs halua myöntää.
Fosforiahan nimenomaan valuu vesistöihin erittäin runsaasti savimailta joista sadevedet vievät kymmeniätuhansia jopa satojatuhansia tonneja valumasien mukana vesistöihin jonka varmaan itsekin voinet todeta Etelä- ja Lounais-rannikon jokien veden väristä.
Suomalaisten pelloilla, näinhän siinä lehdessä oli präntätty, ainoastaan fosforin kanssa on Suomen maataloudella korjaamisen varaa.
fosfori päästöjen määrässä Ruotsalaiset tai Suomalaiset ja luulen tietäväni kumpi.
pitäisi tehdä??
Lakata lannoittamasta??
Oletko valmis maksamaan seurauksista??
Vai pitääkö hallituksen kieltää sateet??
Oletko valmis silloin maksamaan seurauksista??
ps.
Mistä olet saanut tiedon, että satojatuhansia tonneja fosforia valuu vesistöihin etelä ja lounaisrannikolla??
Onko tämä oma tieteellinen tutkimuksesi, perustuen veden väriin??
kiintoaineita valuu mainitsemani määrä.....sattuu tämmöisiä kirjoitusvirheitä tai joidenkin sanojen poisjäämistä kun en ole käynyt kuin kiertokoulua vuonna 1924...joten antanet anteeksi pienen kömmähdykseni.
Edelleen perustan tietoni vain siihen teidän MT:N julkaisemaan tiedonantoon, miksi sitä tosiasiaa joka on teidän lehdessä präntätty niin sitä ette voi hyväksyä, merkillistä touhua...
En minä ole teitä tuomitsemassa, vaan kirjoitin vaan mitä teidän MT kirjoitti ja nyt siitä nousee tällainen metakka, merkillistä.
Pelkkää sanoilla kikkailua nämä keskustelut on. Pitää olla jonkinlainen tieto asioista luki sitten vaarin sepustuksia tai Maaseudun Tulevaisuutta. Mutta edelleen on asia niin että ravinteita menee vesistöihin maataloudesta huolimatta. Ja niiden saamiseksi takaisin elämää ylläpitämään on haastetta jota ei kannata johtaa sivupoluille jussia irvimällä. Luonnonlaeille ei edes Suomalainen viljeliä voi mitään vaikka näillä palstoilla muuta väitetään.
Tieto elintärkeän fosforin käyttäytymisestä on hukassa monelta. Peruskoulun jopa usean akateemisen tutkinnon suorittaneilta tieto puuttuu. Kiertokoulusta nyt puhumattakaan! Kasveja ruokitaan lannoittamalla, ja fosforilannoitus on vielä kasveja kohtaan huijausta! Kun maan lämpötila nousee yli 5 kasvien elintoiminnot alkaa ja kasvin ensimmäinen "aatos" on että mistähän saisi jatkossa "sapuskaa". Jyvän ravinnevarat on rajalliset. Tässä kohtaa tulee se huijaus. Jos hehtaaria kohti on annettu vesiliukoista fosforia 3 kiloa kasvi kasvattaa tuplamäärän jyväaihioita. Se tietää että maan lämmettyä vaikeasti liukeneva fosforikin on sen käytettävissä. Satotaso kyllä on jatkossa monesta asiasta kiinni, mutta ilman vesiliukoista fosforia satotaso jää alhaiseksi.
Vesiliukoisenahan fosfori ei maassa kauan pysy. Eikä se mene vesistöihinkään vaan sitoutuu maahiukkasiin. Kasvit saa sen kyllä siitä käyttöönsä. Usein käy niin että sadossa viedään pellolta pois enemmän fosforia kuin sinne lannoitettiin.
Tähän viitaten viljeliät on edelleen sitä mieltä että maatalouden syyttäminen vesistöjen pilaamisesta on politiikkaa eikä perustu tosiasioihin!
Asian on jo hoidossa, lannotteiden hinnat on nousseet yli 100 %:toia vuoden aikana ja lannoitus vähenee suorassa suhteessa, eli noin 100 %.tia vuodessa, joten fosforipäästöt on kyllä sitä myöten selvässä laskussa.
Mikäli lannoitteet nousee jatkossakin tähän tahtiin, niin Suomesta tulee Euroopan pienin fosforinpäästäjä parissa vuodessa, ehkä jopa vuodessa.