Kauhajoen tapaus osoittaa hyvin todeksi, että yh/uusioperhe EI ole hyvä paikka lapsen terveelle kasvulle aikuiseksi..
Sisaruksen kuolema, vanhempien avioero ja koulukiusaaminen varjostivat Matti Saaren elämää.
LEVOTON LAPSUUS. Matti Saaren perhe-elämää läheltä seurannut tuttu sanoo, että surmaajalla oli levoton lapsuus.
LEVOTON LAPSUUS. Matti Saaren perhe-elämää läheltä seurannut tuttu sanoo, että surmaajalla oli levoton lapsuus.
Matti Juhani Saari, 22, varttui teinivuosinaan Pyhäjärvellä Pohjois-Pohjanmaalla uusperheessä, johon kuului useampia sisaruksia ja sisarpuolia.
Ennen Pyhäjärvelle muuttoa perhe muutti lukuisia kertoja eri paikkakunnille, ja lapset saivat usein vaihtaa koulua.
Peruskoulun Matti suoritti ainakin kolmessa eri luokkaympäristössä.
Sosiaaliset tilanteet, esimerkiksi lipun ostaminen juna-asemalla, jännittivät Mattia nuorena.
Matti löysi uusista kouluista yleensä ystäviä, mutta yläasteella, lukiossa ja varsinkin ammattikoulussa häntä myös kiusattiin.
- Muistan, että Matti tuli meidän luokalle kahdeksannella aika pahaan vaiheeseen. Kaikki olivat jo löytäneet omat kaveripiirinsä. Alussa Matti oli aika yksin, samaa luokkaa käynyt tyttö kertoo.
Välillä Matti sai myös raivonpuuskia.
Sisaruksen kuolema oli kova paikka
KUOLEMA LÄHELLÄ. Kenties suurin murros Matti Saaren elämässä oli ihaillun sisaruksen yllättävä kuolema.
KUOLEMA LÄHELLÄ. Kenties suurin murros Matti Saaren elämässä oli ihaillun sisaruksen yllättävä kuolema.
Kenties suurin murros nuoren Matti Saaren elämässä tapahtui kesällä 2003, kun yksi hänen sisaruksistaan kuoli äkillisesti sydänperäiseen sairauskohtaukseen.
Esikuvan kuolema oli Matille kova paikka. Hän oli saanut häneltä suojelua ja mallia.
- Varmasti sisaruksen kuolema ahdisti herkkää poikaa. Hänellä oli jo valmiiksi huono itsetunto, perheen elämää läheltä seurannut Anna (nimi muutettu) arvelee.
Pyhäjärven aikaiset ystävät näkivät Matin kylillä viimeksi vasta perjantaina paikallisessa ravintolassa.
Entinen koulukaveri kiinnitti huomiota pojan muuttuneeseen tyyliin.
- Matti kulki mustassa nahkatakissa ja näytti iäkkäämmältä kuin oikeasti on. Hän näytti jotenkin ihmeelliseltä, muuttuneelta...
Sisaruksen kuolema, vanhempien avioero ja koulukiusaaminen varjostivat Matti Saaren elämää.
LEVOTON LAPSUUS. Matti Saaren perhe-elämää läheltä seurannut tuttu sanoo, että surmaajalla oli levoton lapsuus.
LEVOTON LAPSUUS. Matti Saaren perhe-elämää läheltä seurannut tuttu sanoo, että surmaajalla oli levoton lapsuus.
Matti Juhani Saari, 22, varttui teinivuosinaan Pyhäjärvellä Pohjois-Pohjanmaalla uusperheessä, johon kuului useampia sisaruksia ja sisarpuolia.
Ennen Pyhäjärvelle muuttoa perhe muutti lukuisia kertoja eri paikkakunnille, ja lapset saivat usein vaihtaa koulua.
Peruskoulun Matti suoritti ainakin kolmessa eri luokkaympäristössä.
Sosiaaliset tilanteet, esimerkiksi lipun ostaminen juna-asemalla, jännittivät Mattia nuorena.
Matti löysi uusista kouluista yleensä ystäviä, mutta yläasteella, lukiossa ja varsinkin ammattikoulussa häntä myös kiusattiin.
- Muistan, että Matti tuli meidän luokalle kahdeksannella aika pahaan vaiheeseen. Kaikki olivat jo löytäneet omat kaveripiirinsä. Alussa Matti oli aika yksin, samaa luokkaa käynyt tyttö kertoo.
Välillä Matti sai myös raivonpuuskia.
Sisaruksen kuolema oli kova paikka
KUOLEMA LÄHELLÄ. Kenties suurin murros Matti Saaren elämässä oli ihaillun sisaruksen yllättävä kuolema.
KUOLEMA LÄHELLÄ. Kenties suurin murros Matti Saaren elämässä oli ihaillun sisaruksen yllättävä kuolema.
Kenties suurin murros nuoren Matti Saaren elämässä tapahtui kesällä 2003, kun yksi hänen sisaruksistaan kuoli äkillisesti sydänperäiseen sairauskohtaukseen.
Esikuvan kuolema oli Matille kova paikka. Hän oli saanut häneltä suojelua ja mallia.
- Varmasti sisaruksen kuolema ahdisti herkkää poikaa. Hänellä oli jo valmiiksi huono itsetunto, perheen elämää läheltä seurannut Anna (nimi muutettu) arvelee.
Pyhäjärven aikaiset ystävät näkivät Matin kylillä viimeksi vasta perjantaina paikallisessa ravintolassa.
Entinen koulukaveri kiinnitti huomiota pojan muuttuneeseen tyyliin.
- Matti kulki mustassa nahkatakissa ja näytti iäkkäämmältä kuin oikeasti on. Hän näytti jotenkin ihmeelliseltä, muuttuneelta...
Vastaukset 6
Vanhimmat
Jos suot, lähetän lasteni isälle kirjoituksesi linkin. Jospa se herättäisi hänet miettimään, mitä hänen vapaudenkaipuunsa voi aiheuttaa pojassaan.
Mitä olet mieltä, millä saadaan isät pysymään omien lastensa isinä, etteivät lapset unohtuisi uusien naisystävien, uusioperheiden tai viinan viedessä miestä kuin pässiä narussa? Miten estettäisiin erot, mistä saamme miehille lisää sitoutumiskykyä, vastuunkantoymmärrystä ja sydäntä olla lapsilleen isänä ja läsnä, ettei äiti joutuisi yksinään kasvattamaan lapsiaan tässä kovien arvojen yhteiskunnassa?
Olisiko sinulla jotain rakentavaa korjausehdotusta väitteellesi: "yh-/uusioperhe on huono kasvuympäristö"?
Tosimies kirjoittaisi saman tekstin oman paikkakunnan laajalevikkisimpään lehteen omalla nimellään ja kasvokuvallaan. Vain tasapainoton olio käy pilkkaamassa yh-äitejä yh-palstalla, vai kuinka?
Sekä Tuusulan että Kauhajoen tapauksissa yhteinen nimittäjä on koulukiusaaminen. Kauniista puheista huolimatta, koululaitos ei ole pystynyt kitkemään koulukiusaamista pois oppilaiden keskuudesta. Minusta tähän asiaan tulisi paneutua raivokkaammin.
Toiseksi ihmetyttää, miksi nykynuori ei kestä esim. armeijaa tai auktoriteetteja. Mikä nuoren miehen kasvussa on mennyt pois raiteiltaan, jos hän ei kestä nykyisin kestoltaan vain 6kk:n sotilaskoulutusta jossa lomia on joka ilta. Olisiko poissaolevalla isähahmolla osuutta asiaan? Mistä me yh-äidit löydämme miehenmallin lapsillemme, kun isä huomaa hoitovapaan päätyttyä, ettei perheily ollutkaan "mun juttuni"?
Useimpia nuoria jännittää sosiaaliset tilanteet, koska nuoruuteen kuuluu epävarmuus, joka toisilla purkautuu ylirehvakkuutena ja toisilla syrjäänvetäytymisenä. 22-vuotias on kuitenkin aikuinen, monilla miehillä on perhettä sen ikäisenä. Eli ei näitä tapahtumia pelkällä yksinhuoltajan lapsen traumaattisella lapsuudella selitetä. Muutenhan isänsä sodassa menettäneet uusioperheiden evakkopojat, joiden sisaruksia menehtyi sodassa, olisivat ampuneet ja polttaneet puoli Suomea tuusan nuuskaksi - sodan jälkeen.
ps. Antaako myös yh-isä huonon kasvulaustan lapselle, entä minun lasteni isä uusioperheessään?
Turha esittää faktoina tällaisia väitteitä, joita kukaan ei ole todennut: ei yh tai uusioperheen lapsesta tule mitään sen väkivaltaisempaa kuin muistakaan.
Ainakin myyrmannin pommi-iskun suunnittelija oli ihan "normaaliperheestä", niin kai myös jokelan surmaajakin. Ihan turha laittaa syyksi, että on yh:n tai uusperheen vesa.... Hitlerkin oli ihan normiperheestä, tai no isä oli ollut naimisissa pari kertaa aiemminkin mutta kuitenkin oli äiti ja isä.
Unohtamatta mika "miksu" ml:a. Hänkin on ihan tavallinen suomenruotsalaisen ydinperheen heterovesa, evankelisluterilainen, työteliäs ja akateeminen.
Oliko sielläkin kyse uusperheen vesasta?
Sanotaanko näin, ero tai ei, uusperhe tai ei - jos lapsi tuntee olevansa tärkeä ja rakastettu, hän ei joudu keskelle aikuisten riitoja ja saa rauhassa kasvaa lapsena vailla aikuisille kuuluvia murheita, kyllä hänestä pääsääntöisesti kasvaa hyvinvoiva terve aikuinen.
Perhemuodosta riippumatta tällaiseen lapsuuteen on mahdollisuus - se riippuu vanhempien kyvyistä ja voimista olla vanhempia lapselleen. Rajoja ja rakkautta, turvallisuutta ja tieto siitä, kenen puoleen saa ja voi kääntyä missä tahansa tilanteessa. Positiivista minäkuvaa tukevat läheiset, mutta realistisesti.
Kaikilla ei ole voimia eikä kykyjä. Muuta tähän on vaikea sanoa - ainoastaan sen, että pelkästään uusperheyttä ei voi Kauhajoen tragediasta syyttää.
Tällaisten tapausten jälkeen ei pitäisi alkaa pohtia ketä tai mitä voi syyttää.
Ennemmin pitäisi miettiä, kuinka minä voin auttaa heitä joilla ei ole yhtä hyvin kuin minulla. Ja voinko tehdä jotain jonkun heikomman eteen.
Toisten auttaminen, se on ihmisiltä lähes kokonaan unohtunut. Suorituskeskeisyys on päivän sana.
päättää vain lähteä? Miten se äidinrakkaus muuttuisi huonompaan suuntaan? Ei mitenkään. Eikö se huono ole se lähtijä? Ei se jäävä vanhempi yhdessä yössä muutu yhtään, ihan sama äiti se on kuin ennenkin.
Tilanne pahenee silloin, kun se etävanhempi tekee uusia perheitä ja ottaa edelliset omat lapset vain luokseen käymään, ja huolehtii uusista ja puolisonsa omista lapsista paremmin ja jokapäivä, kuin entisistä omistaan, joita näkee vain silloin tällöin.
Kummallista että äidistä tehdään aina se huono, vaikka edelleen hoitaa ja huolehtii lapsitaan, yksin.