olen tässä saamieni vastausten myötä ns.mennyt itseeni. Kiitos itseäni selväjärkisemmät tai kaukonäköisemmät siskot. kirjotin tänne siksi koska en oikeesti oo ollenkaa ilkimys. Kysykää vaikka vaikka..työkavereilta tai mun harvoilta tosiystäviltä. Eikös kaikilla oo harvassa ne tositosiystävät. mut kiitos siis oikeesti kun vastasitte järkevästi ja välillä tosin kärkevästi mut haluan OPPIA toisen kunnioittamista siis mieheni ja lopettaa naljailevan sanailuni. Sanailen sit muualla. Hänellä on kuiteskin sydän tosi vilpitön ja lämminkin. Mä ehkä oon tyyppi joka en oikeesti edes osaa sitoutua henkisesti toiseen ihmiseen ja tuntea olevani toisen kanssa yhtä. Tunne mikä vammainen, mut haluan eheytyä. Yritystä ainakin löytyy. Meen tänään yövuoroon. Siel kerkee funtsia lisää. Heippa.
aattelin aloittaa
kiittää vastauksista
9283
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
sinulle vastasi, ja sai jo väännettyä tuon asian miehellesi puutteeksi tai vammaksi?..;)
"Tunne mikä vammainen, mut haluan eheytyä. Yritystä ainakin löytyy."
teki tuon diagnoosin itsestään?
...en mä kyllä tekis itsestäni minkään tasoista diagnoosia. Enemmän luottaisin noihin ammatti lekureihin. Ne ku pidemmälle lukeneita ku mä. Ai joo, mä unohdin, sillä ei ollu samalaista tukee ku sen "pyhimys"miehellä, sillä miehellä ku oli nää fiksut systerit tukena. Mut tällä friidulla taas ei. Ei ihme. Et se sit menee ja tekee itsestään jo valmiin diagnoosin, voi raukkaa...iha sääliksi käy.
t.friidu
tekemään sen miehestä ja jopa hänen suvustaan josta et tiedä oikeastaan yhtään mitään, edes sitä, onko sellaista olemassakaan. Mietihän mitä se sinusta itsestäsi kertoo.
..vai tiedäks sä? - joten?
Iltaa vaa sulleki;
t.friidu
yhden ja saman aloituksen alla. Ei ole pakko avata jokaiselle repliikille omaa. Ajattele välillä meitä muitakin.
myöhäistä kasvaa aikuiseksi. Se joka näkee toisen erilaisuuden taitoina joita itsellä ei ole mutta joita pitää arvossa on varmasti onnellisempi kuin se, joka näkee toisen erilaisuuden niiden taitojen puutteena jotka itse osaa mutta pitää niitä silti niin arkisina että edellyttää niitä jokaiselta muultakin.
Mun mies näyttäis aina antavan samantien anteeksi. On kai tullu immuuniksi kaikelle mitä sanon. Jos hän puhaltais pelin poikki ja ärähtäis tosissaan ni vois olla erilaista. Mut sanoo vaan heti kun sopivan rauhallista" et mitä rakkaani", en nyt tiä onko sekään ihan normia. Jotenkin en ihan häntäkään ymmärrä mut kiitos kivasta viestistäsi.Tai sanotaan et luulen usein et hän haluu ärsyttää mut on jotenkin niin viaton et en sitäkään uskois. Vähän erilainen kuin keskivertomies, luulen.
kuten odotat. Hänellä on oma tapansa hoitaa kriisiänne, eikä se välttämättä ollenkaan huono ole. Mitäs jos lähtisit sitä kokeilemaan, sopu on kuitenkin aina itsestä kiinni, ainakin hän tuntuu niin ajattelevan.