Puiden loimutessa väreillään,
usvan huokaukseen peittyneinä,
maalattujen taivaitten alla
Lepattavat liekit kynttilöiden,
haaveillen valonsa ojentavat,
nimesi kultaisiin kirjaimiin
Edessäin paateen kirjoitettuihin
Eivät ne sinua tuo takaisin,
hymyilevien kasvojesi kauneutta
Ihosi pehmeää lämpöä
Kyyneleet eivät kuivaa halunneet,
tuska veistään sielussain kiersi
Viha puitaan keräsi,
aineet palavat kokkooni
Sen tuleen roihautti
Kerran toisensa jälkeen
Huutoon kysyvään tuuli nousi
Kanavat surun hiljalleen,
raskaat porttinsa sulki
Niitä koettaa kiinni pitää,
vähin erin se vuotaa kuitenkin
Hiipuivat vihan kekäleet,
tuska veitsensä tuppeen laittoi
Vaikka aika ei tuntunut armahtavan,
se tiesi ajatusten helpottavan
Mut yksi tuli palaa vieläkin
Liekit vieläkin lyövät,
rintani sisällä kuumottavat
Saatan sydämelleni rauhan,
kuvasi ikuisina sinne jääneet
Palavat liekit rakkauden,
nuotiossa kaipauksen
Sydämessäni loimuten
Joskus vielä yhtyen
Tiedän sen
usvan huokaukseen peittyneinä,
maalattujen taivaitten alla
Lepattavat liekit kynttilöiden,
haaveillen valonsa ojentavat,
nimesi kultaisiin kirjaimiin
Edessäin paateen kirjoitettuihin
Eivät ne sinua tuo takaisin,
hymyilevien kasvojesi kauneutta
Ihosi pehmeää lämpöä
Kyyneleet eivät kuivaa halunneet,
tuska veistään sielussain kiersi
Viha puitaan keräsi,
aineet palavat kokkooni
Sen tuleen roihautti
Kerran toisensa jälkeen
Huutoon kysyvään tuuli nousi
Kanavat surun hiljalleen,
raskaat porttinsa sulki
Niitä koettaa kiinni pitää,
vähin erin se vuotaa kuitenkin
Hiipuivat vihan kekäleet,
tuska veitsensä tuppeen laittoi
Vaikka aika ei tuntunut armahtavan,
se tiesi ajatusten helpottavan
Mut yksi tuli palaa vieläkin
Liekit vieläkin lyövät,
rintani sisällä kuumottavat
Saatan sydämelleni rauhan,
kuvasi ikuisina sinne jääneet
Palavat liekit rakkauden,
nuotiossa kaipauksen
Sydämessäni loimuten
Joskus vielä yhtyen
Tiedän sen
Vastaukset 6
Vanhimmat
Johon toivottavasti vastataan...:)
saa mielen liekeistä jäähtymään, mutta sydän kohentelee vain kaipaustaan.
Näyttää hetket onnen, puhdistaa riitojen pilvet taivaaltaan.
Se rakkaus, se lupaus, se kaipaus.
viiltäviin mielenkuohuihin, parantuneisiin haavoihin. Tihkuvat tuskaansa hiljaiseen rauhaan. Vielä luottaa tulevaan.
Sai minut miettimään itseäni näin
http://www.youtube.com/watch?v=5MdRCq8HQKA
aika haavoille parannuksen, eikä enää niitä avata saata.
Jättää sydämeensä liekin, asettaa elämän oikeaan järjestykseen, rauhoittaa mielen askeleen uuden ottamaan.
Sinulle kiitoksen ojennan, kauniiseen kappaleeseen on hyvä levähtää.
Huokaan tässä ja toivon että joku joskus sanoisi minulle noin.Mieletöntä sanojen sävelkulkua.
Ajateltavaa pitkäksi aikaa...
Kiitos Sinulle :)
saa huokaus vallan, toisinaan hiljaisuudessa henkeään pidättää...
Mutta sanat saapuvat ja sormissain elämän saavat, näin niillä nyt halusin kirjoittaa.
Hienoa, että niistä saa ajatuksille aiheitta. Kiitos sinulle, lahden poukama :)