Onko Sosiaaliseen fobiaan mitään muita parannuskeinoja ku jotku vitun pillerit tai ne jutut joissa mennään rinkiin ja kaikki kertoo jotaki ittestään(en muista nimeä)...
Sosiaalinen fobia on siis: http://fi.wikipedia.org/wiki/sosiaalisten_tilanteiden_pelko
Sosiaalinen fobia on siis: http://fi.wikipedia.org/wiki/sosiaalisten_tilanteiden_pelko
Vastaukset 8
Vanhimmat
itte oon ollu psykoterapiassa noin 4kk, mistä en voi sanoa mitään, koska tulokset tulevat jos tulevat pitkän ajan kuluessa. Oon varmaan menossa tohon kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan mistä on lukemani perusteella ollu paljon hyviä kokemuksia. Olen myös lääkityksellä mihin suhtaudun melko kielteisesti. Mutta parempi olla vaikka sitten lääkkeiden avulla kuosisssa jossa voi käsitellä ongelmia, kuin olla ihan paskana eikä voi käsitellä mitään.
Sillä tavalla minä pääsin ujoudestani osittain eroon.
Isä laitto aina kattoo kassaneitejäkin silmiin ja siitä pääsi jo pitkälle.
Juttelee niitä näitä.
Ei sosiaalinen fobia ikuinen ole.
Sosiaalifobia on yleensä koko elämän kestä vä vaiva, joka ei katoa, mutta sen kanssa voi enemmän tai vähemmän oppia elämään. Ja aloittajan kannattaa lähteä psykalle, siellä sitten tiedetään, tarvitaanko lääkkeitä tai terapioita.
Toi oli vähän pessimistinen näkökulma sosiaaliseen fobiaan. Toisaalta yksvaanin näkökulma oli vähän ylioptimistinen.
Eipä noita voi oikeen yleistää, kun se on vaikea sanoa onko kyseessä ujous vai mikä. Parantumiseen tietysti vaikuttaa se, mistä sosiaalinen fobia johtuu. Usein tarvitaan terapiaa ja lääkkeitä, eikä parantumisesta ole silti takeita. Kaikki lähtee kuitenkin ihmisestä itse. Jos on tarpeeks munaa, ni voi ihan ottaa itteensä niskasta kiinni ja mennä rohkeesti sosiaalisiin tilanteisiin. Mut mun mielestä, jos toi onnistuu, niin ei se vakava ongelma ollutkaan.
En ite mee mihinkään terapiaan tai syö lääkkeitä.
mul oli kans toi ärsyttävä ongelma. Mutta kun menin inttiin niin se vaan katos. Ei siihen mitään pillereitä tarvii rohkeasti vaan juttuihin mukaan. Kyll se siitä.
Mulla sama ollu jostain 7 luokalta asti. Intissä ei vaivannut minullakaan. Ei ruokalassa eikä missään :D Mutta esim koulussa tai kaupungissa tai isossa kaupassa vaivaa yhä. Ei tosin ihan aina. Ujouttako se vain on?
Tiedän ainakin yhden ulkomaalaisen jota myös vaivasi ja joka voitti sen. Charles Linden. Latasin sen jonkin parantumisoppaan mp3:sina jostain kerran. Hyviä juttuja oli. Se johtuu tunnetiloista joihin ei halua joutua uudestaan. Vitun vaikeaa sen kanssa on kyllä yrittää elää.
Mutta jos olisi vaikka yhden kesän torilla myyjänä niin olisi "vaiva" sen sileän tien mennyt.
Olisi mukava saada postia "sosiaalisesta fobiasta" kärsiviltä ja kuulla ajatuksianne: zappoÄTemailPISTEcom :)
Joo, no en kyllä tiiä. Tietty on niitä pillereitä, jos sulla on paniikkihäiriöitä.. Ja peloista voi myös jutella esim: koulukuraattorin/terapeutin kanssa. Mulla samanlaisia pelkoja ja juttelen niistä aikuisen kanssa. En tunne että se mitään auttaisi, mut ehkä ajan kanssa. Ja kans että se voi auttaa sitte aikuisena, teininä ollaan niin herkkiä ja tämmösiä itseensä ottavaisia et aikuisena saa enemmän itseluottamusta esim noihin sosiaalisiin tilanteisiin.. tämmöstä