Ajattelinpas heittää (varmaan tylsääkin.... sorry leidiis) gallupia kehiin.
Eli asutko/asutteko vuokra vai omistusasunnossa?
Missäpäin Suomineitoa?
Onko kyseinen asumismuoto jollakin tapaa luonnollinen/pakollinen Sinulle/Teille. Millaisesta (vuokra tai omistus -asunnosta) haaveilet/haaveilette? Jos siis nykyinen ei tunnu hyvältä. Onko se mahdollista?
Omalta kohdaltani vastaan että asun omistusasunnossa. Pk -seudulla. Sen vuoksi, että jotenkin vaan sillä tavalla "tylsästi ja perinteisesti" ikä alkoi laittamaan haluta "omaa" (siis pankin) asuntoa ja saunaa.
Mutta uskokaa tai älkää, olen todellakin nauttinut (viimeiset 3 vuotta) että minulla on oma sauna ja parkettialattia! Jotenkin hassulla tavalla etenkin parkettilattia muovimaton sijaan on tuntunut tärkeältä/ihanalta!!!!
Anteeksi jos olen liian "höpsö" %)
Kiitän vastauksista = )
p.s. Tarkoitukseni ei ole missään nimessä aiheuttaa ainakaan negatiivista keskustelua siitä, mikä asumismuoto on "se paras"
Eli asutko/asutteko vuokra vai omistusasunnossa?
Missäpäin Suomineitoa?
Onko kyseinen asumismuoto jollakin tapaa luonnollinen/pakollinen Sinulle/Teille. Millaisesta (vuokra tai omistus -asunnosta) haaveilet/haaveilette? Jos siis nykyinen ei tunnu hyvältä. Onko se mahdollista?
Omalta kohdaltani vastaan että asun omistusasunnossa. Pk -seudulla. Sen vuoksi, että jotenkin vaan sillä tavalla "tylsästi ja perinteisesti" ikä alkoi laittamaan haluta "omaa" (siis pankin) asuntoa ja saunaa.
Mutta uskokaa tai älkää, olen todellakin nauttinut (viimeiset 3 vuotta) että minulla on oma sauna ja parkettialattia! Jotenkin hassulla tavalla etenkin parkettilattia muovimaton sijaan on tuntunut tärkeältä/ihanalta!!!!
Anteeksi jos olen liian "höpsö" %)
Kiitän vastauksista = )
p.s. Tarkoitukseni ei ole missään nimessä aiheuttaa ainakaan negatiivista keskustelua siitä, mikä asumismuoto on "se paras"
Vastaukset 33
Vanhimmat
asumismuoto on paras! No ei vaiskaan. Oma on, ja on se ihana kun on oma lupa tehdä mitä haluaa. Kodin tuntu on enempi kuin vuokra-asunnossa.
kumppaniehdokasta.oletko auervaara ?
seurustelemaan, pitäähän sitä ny vähän etukäteen ottaa selevää.
Minulla on tilava, rauhallinen, täysin velaton omistusasunto pk-seudulla.
mutta velkainen :)
asun ja olen tosi tyytyväinen asumismuotooni.
Oma pikku piha ja lyhyt matka keskustaan eli palvelut lähellä.
Aikaisemmin asuin omakotitalossa.
Täällä pohjois-pohajanmaalla vaikutan.
Asunto on vielä uusi ja mulle sopiva kaksio. Työpaikkanikin on tässä melko lähellä.
Talo, sauna, piha, puutarha, ranta, ja paljon muuta.
Tarkoituksena hankkia kakkosasunto kaupungista kun hinnat laskevat ja saan lottovoiton.
(No nykyinenkin talonikin kyllä sijaitsee kaupungissa mutta maaseudulla)
Asustan melkein ytimessä kivikerrostalossa pk-seudulla. Sijaintiin olen supertyytyväinen. Asunto on melkein oma 1/8 arviolta vielä kuuluu pankille.
Tilaa saisi olla työhuoneen verran lisää. Olenkin ajatellut, että kun saan tämän maksettua, lähden etsimään simpaa, mahdollisesti hitusen kauempaa. Tosin tulevaisuuden työkuviot vaikutta aika paljon siihen, että mihin kannattaa seuraavaksi muuttaa.
Kerrostaloasuntoni on hyvässä yhtiössä ja hyvällä paikalla, ei tästä ole kiirus mihinkään niin kauan kun yksin asuu. Omakotitalo kaupungissa on kuitenkin jonkinasteinen haave, maaseudulla vanhoja hökkeleitä on jo ihan tarpeeksi.
Ja aito lautalattia on muuten paras, sellainen on mulla pikkukeittiössäni.
No moi,
olenkin sitten eka ei-omistusasuja...nyyh
Asun siis vuokralla Helsingissä kivalla alueella. Totta kai unelmoin omasta asunnosta, mutta unelmaksi se tällä hetkellä jääkin. Olen pätkätyössä ja lisäksi asuntojen hinnat mukavilla alueilla ovat nousseet tavallisen palkansaajan ulottumattomiin. Yli sadantonnin kämppää en pysty ostamaan. Enkä myöskään enää suostu palaamaan maahanmuuttajahälytyslähiöihin, jossa ensimmäiset ikimuistoiset vuoteni Helsingissä asuin. Sellaisesti toki voisi kämpän vähän halvemmalla löytääkin.
Mutta ilmeisesti täällä palstalla liikuskelee vaurasta väkeä, kun on monella oma kämppä ja sauna Helsingissä. Nauttikaa siis te, me toiset vuokrakopperoissamme vielä jonkin aikaa kituuttelemme. Mutta eikös se asuntojen hintakupla kohta puhkea..? ;)
Sinun kannattaa seurata sitä kuinka monta neliötä saa vastavalmistuneen ihmisen kuukausipalkalla.
Vaihteluväli on ollut 0.7 - 1.5 , nyt voi saada vielä vähemmän. Mutta vielä se sykli kääntyy, pitää vaan olla malttia istua persiillään tarpeeksi kauan mutta ei kauempaa.
Olen elämäni aikana asunut sekä vuokralla että omassa asunnossa. Kummassakin on omat hyvät puolensa.
Nyt asun taas omistusasunnossa; kerrostalokolmiossa pienen kaupungin keskustassa Pohjois-Pohjanmaalla. Lainaa riittää maksettavaksi vielä muutaman vuoden ajan.
Järven rantaan on kivenheitto, uimarannalle pari sataa metriä, töihin 300 metriä ja lähimpään kauppaan 310 metriä. Talvella hiihtoladulle pääsee melkein pihalta.
Kerrostalo on huoletonta asumista; ei huolta nurmenleikkuusta ym reissujen aikana. Toisaalta kesäaikaan kerrostalo ei tunnu parhaalta mahdolliselta asumismuodolta. Parveke ei pihaa korvaa. Ehkä haaveisiin vielä joskus tulee toisenlainen asumismuoto, mutta nyt olen tyytyväinen tähän.
löytyy..puoliksi pankin.
Meren rannalla kävelymatkan päässä helsingin keskustasta.
Tietenkin oma, ei velkoja.
Olen hyvä tarttumaan tilaisuuteen, kun tämmöinen oli kaupan niin ostin.
Tuli lauantaina saunakaljoissa hiukan liioiteltua. Oikeasti asun Keravalla kaupungin vuokrakaksiossa. Mutta oma talo olisi haaveissa. Ostan kun hinnat halpenee.
ökyluokkaa. Ohikulkenut ökyhetsku?
Älynlahjoista minulle on ollut pelkkää hyötyä. Nobelistien ja professorien kanssa on kiva kaveerata. Oikeastaan ihmeen helppoa päästä noihin piireihin jos itselläkin on jotain annettavaa.
Ja sen ökytalonkin hommaamisessa tarvittiin aika paljon älyä ja uskallusta, ostin sen laman pohjalla kun kaikki muut pelkäsivät.
jo ilahtua potentiaalisesta salaperäisestä naapurista täällä eteläisessä kaupunginosassa. Olohuoneen ikkunasta näkyy satama ja muutama saari kun taasen keittiön ikkunasta häämöttää, vanhojen jugend huviloiden kattojen ylitse, erään vähemmän tunnetun kirkon kapea torni. Neliöitä on tarpeeksi, eikä velkaa yhtään. Minun ei tarvinnut vaania sopivia asuntokauppoja, kaupat hoiti jo isoisäni isä aikanaan. Kävellen pääsen niin töihin kuin kulttuuriharrastusten pariin. Minulla on asunto myös Maarianhaminassa, Tukholmassa, New Yorkissa, mutta parhaiten viihdyn sukumme linnassa Skoonessa.
...ja nätisti kaunisteltu, mutta voi tuossa olla osa tottakin.
Netissä on tullut nähtyä paljon uskomatonta, esimerkiksi eräs kummallinen hörhö joka otti yhteyttä osoittautui oman alansa koko maailman top-10-listan tyypiksi. Onneksi vastasin kohteliaasti. Näitä tavallisia pankkiireita ja ydinfyysikoita tulee vastaan yhtenään, joskus on ollut pakko hiljentyä kun puhe kääntyy sellaiseen mistä tietää noin viisi ihmistä koko tässä maassa. :-)
En minäkään vaani kauppoja, sen verran kuitenkin on maalaisjärkeä että hyvän tilaisuuden tullen isken kiinni kuin sika limppuun. Kohde voi olla talo, auto, biljardipöytä tai nainen.
naiset asuntoihin ja biljardipöytiin verrattavaksi kauppatavaraksi. Melkoinen paljastus persoonastasi.
Jalostaako se jotenkin jos ei älyä tarttua tilaisuuteen?
Matkustelin Neuvostoliitossa työn puolesta vanhoina aikoina. Senaikainen viisaus oli "Jos näet jotain syötävää, syö se. Jos näet jotain juotavaa, juo se. Jos näet vessan, käytä sitä. Toista mahdollisuutta ei ehkä tule."
Naisten kanssa pätee sama ja vielä paljon enemmän, toista mahdollisuutta ei tule.
Ja kiitos, tällä suhtautumisella olen pärjäillyt tosi hyvin.
näkyvä turha jatkaa tätä samaa.
jos sä osaisit iskeä naisen sun ei tarttis täällä notkua meidän harminamme.yrittäsit edes niitten naisten kanssa!
pärjäämisesi määrittelet, ihan omien sovinnaisten mieltymystesi ja keskinkertaisen aivokapasiteettisi mukaan.
vaikka eivät mitään sanoisikaan.
Asun omakotitalossa Lahdessa, pankin talkkarina tosin. Haaveissa on oma kerrostalo kolmio, kuudessa vuodessa olen saanut yliannostuksen nurmikon leikkuusta ja lumitöistä. Eikä tämä kaupunkikaan innosta...
Asumme avovaimon kanssa vuokralla, pienessä kaksiossa, keskustassa, isohkossa kaupungissa, Varsinais-Suomessa.
Oma asunto ja ennen kaikkea isompi olisi tietysti unelmana, mutta tämä on tällainen köyhän opiskelijan pakko. Todennäköisesti jatkossa tulee olemaan köyhän humanistisekatyöläisen pakko. Eh.
puolikkaassa tulee budjattua
Huone 9 neliötä, keittiön ja kylppärin käyttöoikeus.
Asun vuokralla opiskelija-asunnossa Pohjois-Suomessa. Kaupungin reunamilla, jossa metsään hiihtoladuille ja juoksumaastoihin matkaa kivenheiton verran, jäähallille, uimahallille ja urheiluopistolle samanlainen heitto. Yliopistolle muutama kilometri ja kaupunkiin pari. Talo on rauhallinen, asuntoni ennen muuttoani peruskorjattu yksiö. Saunavuoro lähes joka päivä ja punttisali viereisessä talossa. Syksyn ruska näkyy ikkunoista, kun katsoo pihalle. Vastaa käsitystäni kohtuullisesta asumisesta, kun puhutaan opiskelija-asunnosta.
Oikea unelma-asuntoni olisi kenties vieläkin pohjoisemmassa, omakotitalo omassa rauhassa järven rannalla, metsän laidassa.
Asun Pohjanmaalla rannikolla kaupungissa. Asunto on ydinkeskustan just rempattu vuokrakaksio, isot ikkunat ja iso parveke länteen, töihin muutama sata metriä, kaupat 100-200m, auto isossa kellarissa.. Läksin omistusrivarista ja nyt olen tyytyväinen näin. Ei ole ikävä lumitöitä aamulla seiskalta... Jos joku nykyisessä häiritsee niin liikenteen melu välillä, vaikka siihen tottunutkin jo..
ihan just loistavan hyvä. :)
Minä asun kotona. Jos vuokrasopimus ei uusiudu pitää etsiä uusi koti.