Katu soittaa sen, musiikin korkojen. Siitä sydän saa rytmin uuden.
Kadusta katse nousee, tavoittaa kaaren säären kauniin.
Taas herää poika pohjoisen, kuin uneen suloiseen. Jo lanteen keinunta mut lumoo. Hymy verhottu juoniansa punoo.
Puutarha lumottu, hedelmiä mehukkaita, persikan puolikkaita maistaa nyt haluan.
Puhekyvyn kadotan, eessä katseen nauravan. On sata ajatusta mulla, ne sanaan yhteen sopertaa koitan.
Mä kerralla sut nään, nukan posken, virheen nenän pään. Kaulas kaarteen, hiuksen sinnikkään.
Kaari huulten mua kutsuu ja kieltää.
Hymys mut sulattaa, hulluksi saa... on poika pohjoisen taas tullut kaupunkiin, ikuiseen.
Kadusta katse nousee, tavoittaa kaaren säären kauniin.
Taas herää poika pohjoisen, kuin uneen suloiseen. Jo lanteen keinunta mut lumoo. Hymy verhottu juoniansa punoo.
Puutarha lumottu, hedelmiä mehukkaita, persikan puolikkaita maistaa nyt haluan.
Puhekyvyn kadotan, eessä katseen nauravan. On sata ajatusta mulla, ne sanaan yhteen sopertaa koitan.
Mä kerralla sut nään, nukan posken, virheen nenän pään. Kaulas kaarteen, hiuksen sinnikkään.
Kaari huulten mua kutsuu ja kieltää.
Hymys mut sulattaa, hulluksi saa... on poika pohjoisen taas tullut kaupunkiin, ikuiseen.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.