Tumma lintu,
haaska lintu,
liihottaa kohti pesää.
Poikasen raato
kynsissänsä
ravinnoks poikasilleen.
Jumalahan se maailman loi,
sen luontaiset ravintoketjut,
ja ihmisen omaksi kuvakseen,
kynsiinsä poikasen raadon -
ravinnoks poikasilleen?
Kun sinä ammut tumman linnun,
lentonsa loppuu siihen.
Jos alas ammut ihmisen,
sen vaihtaa vain helvettiä?
Valkoinen lintu,
kansallislintu,
lyö siipiään pellon yllä.
Elinaikainen kumppani
vierellään
muuttomatkalla
etelään, lämpimään,
kaula ojossa
kylmyyttä pakoon.
Jos sinä ammut valkoisen linnun,
lentonsa loppuu siihen.
Jos alas ammut ihmisen,
se vaihtaa vain paratiisiin?
haaska lintu,
liihottaa kohti pesää.
Poikasen raato
kynsissänsä
ravinnoks poikasilleen.
Jumalahan se maailman loi,
sen luontaiset ravintoketjut,
ja ihmisen omaksi kuvakseen,
kynsiinsä poikasen raadon -
ravinnoks poikasilleen?
Kun sinä ammut tumman linnun,
lentonsa loppuu siihen.
Jos alas ammut ihmisen,
sen vaihtaa vain helvettiä?
Valkoinen lintu,
kansallislintu,
lyö siipiään pellon yllä.
Elinaikainen kumppani
vierellään
muuttomatkalla
etelään, lämpimään,
kaula ojossa
kylmyyttä pakoon.
Jos sinä ammut valkoisen linnun,
lentonsa loppuu siihen.
Jos alas ammut ihmisen,
se vaihtaa vain paratiisiin?
Vastaukset 1
Vanhimmat
Taittuu mieli, laukeaa ase,
jossain kuolee elävä olento.
Sama kieli, yksi katse,
päättyy elävän sulava lento.
Saapuvat paikalle tummat korpit,
nokkivat kaikkea kuin syylistä.
Maa vehreänä ja kymmenet yrtit,
elämä paennut pois on sylistä.
Niin helppoa ojentaa sormi,
tuo yksi on kaikkeen syyllinen.
Kuin ihoa vaivaava ruma luomi,
maailma parempi, kun poistan sen.
Jakoa tehdäkkö syyllisiin ja syyttömiin,
vaiko luoda syvyyttää ymmärryksiin.
Riittääkö että sanotaan pahuudelle näkemiin,
vedämme verhot eteen, menemme pimennyksiin.
Minä uskon Rakkauden lauluun,
kokemusten laajempaan käsittelyyn.
Kuin ensiluokkalainen liitutaluun,
elämän opiskelua suurempaan hyväilyyn.
Minä uskon Rakkauteen.
Kiitos runostasi.
Aito ja tyylikäs
runo sinulta.
Lisää jään, jäämme,
odottamaan.