Jo vuoden 2006 Talouselämän artikkelissa todetaan näin ja tilannehan on siitä jo pahentunut:
"Akateemisten työttömien määrä on selkeässä kasvussa. Työttömien maisterien määrä on ylittänyt akateemisten etujärjestön Akavan mukaan jo lamavuosien tason."
Ja näin tuossa uudessa Talouselämän artikkelissa:
"Akateeminen työttömyys on viime aikoina muutenkin hiljalleen kasvanut."
"Työttömyysaste on laskenut vähemmän koulutetuilla. Akateemisilla aloilla on työnantajan markkinat", Sainio sanoo.
Siis että työttömyysaste on laskenut vähemmän koulutetuilla, mutta ei akateemisisilla.
Vuoden 2006 artikeli:
http://www.talouselama.fi/doc.te?f_id=910459
Vuoden 2008 artikkeli:
http://www.talouselama.fi/docview.do?f_id=1390215
Näitä artikkeleita on paljon muitakin...
"Akateemisten työttömien määrä on selkeässä kasvussa. Työttömien maisterien määrä on ylittänyt akateemisten etujärjestön Akavan mukaan jo lamavuosien tason."
Ja näin tuossa uudessa Talouselämän artikkelissa:
"Akateeminen työttömyys on viime aikoina muutenkin hiljalleen kasvanut."
"Työttömyysaste on laskenut vähemmän koulutetuilla. Akateemisilla aloilla on työnantajan markkinat", Sainio sanoo.
Siis että työttömyysaste on laskenut vähemmän koulutetuilla, mutta ei akateemisisilla.
Vuoden 2006 artikeli:
http://www.talouselama.fi/doc.te?f_id=910459
Vuoden 2008 artikkeli:
http://www.talouselama.fi/docview.do?f_id=1390215
Näitä artikkeleita on paljon muitakin...
Vastaukset 27
Vanhimmat
Turun akateemiset rekrtytointipalvelut:
http://rekrytointi.utu.fi/?cmd=yliopistoille.sijoittuminen
>>Rekrytointipalvelut on seurannut valmistuneiden sijoittumista työmarkkinoille vuodesta 1994 lähtien. Käytetty kyselylomake on pidetty keskeisiltä osiltaan muuttumattomana, joten vertailukelpoista tietoa on saatavilla 1990-luvun puolivälistä alkaen. Kertyneiden aineistojen ja muiden lähteiden pohjalta voimme tarjota tiedekunnille, laitoksille, oppiaineille, opiskelijoille ja muille kiinnostuneille yksilöityjä paketteja valmistuneiden työllistymisestä.>>
Nuo rekrytointipalvelut taitavat merkitä ilmaistyöntekoa.
Juu, mut sieltä saa kuulemma arvokasta työkokemusta ja työkkäri maksaa veronmaksajien rahoilla puuttuvan osuuden, eli suora tulonsiirto TA:lle. Hehhee, on se tää Suomi vaan hauska paikka.
Kun nyt ajattelee tätä akateemista putkea ja siellä vellovaa maisterisumaa, niin ei voi kuin ihmetellä, katoaako järki siellä koulutuksessa? Ensin pyritään useampaan kertaan sinne tiedekuntaan, opiskellaan about 6 vuotta, sitten tehdään muutama vuosi ilmatteeksi töitä työharjoittelun nimikkeellä, sitten taas hankitaan hiukan lisää henkistä pääomaa ja lopuksi kitkutellaan muutama vuosi puoli-ilmaisena, osa-aikaisena ja määräaikaisena, kunnes EHKÄ päästään työnsyrjään kiinni.
Sekään ei luonnollisesti takaa mitään, vaan potkut voivat tulla jo seuraavalla viikolla, kuten eräälle tutulle tuplamaisterille kävi. Voihan vitsi, että myrkyn lykkäsi.
tuplamaisterinimike on tätä päivää monien tuttavienkin osalla myös siksi, että ovat aluks tehneet yhden gradun ja tutkinnon --> saadaan pätkätöitä tai suoraan työttömäks --> haetaan ja päästään tekemään toinen maisterintutkinto, eikä sekään takaa duunia ;-(
Mulla on viis tuttua maisteria täällä Jyväskylässä:
Mä: KM FM - hyvät/erinomaiset tiedot - työtön
1) maisteri sosiologiasta liikunnasta hyvät/erinomaiset tiedot - työtön
2) FM - kirjalisuus - kohtalaiset tiedot - työtön
3) FM - kirjallisuus - kohtalaiset tiedot - työtön
4) FM - historia - hyvät/erinomaiset tiedot - työtön
5) Niin juu yks tuttu maisteri on yliopistolla duunis!
Että tämmönen tapaus tällä kertaa...
opiskella, jolloin pääsee helpompiin-ja ennen muuta sisätöihin-verrattuna joihinkin tavallisempiin ruumiillisiin töihin.
Aika on siis muuttunut, ja vanhat merkit eivät enää pidä paikkaansa.
siten, että koulutus ei takaa työpaikkaa, vaan työtön voi yhtä hyvin olla maisteri kuin ammattikoulun käynytkin!
Niin ja kun työttömyys on hitusen viime vuosina pienentynyt ja akateeminen työttömyys kasvanut, on akateemisilla se vaikein tilanne!
Ammatillista tutkintoa on minulle tyrkytetty miltei 20 vuotisen yliopistouran jälkeen. Oppisopimuksella voisi opiskella vaikka kirjanpitoa! On tässä tohtorilla huuli pyöreenä. Onko tässä mitään järkeä?
Akateeminen työttömyys on kasvussa, ja silti yliopistossa yksiköitä ja sisäänottoa kasvatetaan!
Taidan ottaa alleni sinivalkoiset siivet ja kiittää Suomea saamastani 'ilmaisesta' koulutuksesta!
muutkin ,Ole nyt ensin pari vuotta työttömänä.Sitten vaikka metroa lakaisemaan.Mikä vitun tohtori sinä luulet olevasi.Lue vähän työllisyyslakia niin huomaat ,että jos sua ei pakoiteta kursseille tai töihin se riipuu ihan virkailijoiden omasta mielivallasta.Jos sinut määrätään kierrätyskeskukseen kantamaan sohvia tai "uudelleen koulutukseen" on parempi mennä jos aikoo syödä.Joten muista käyttäytyä kiltisti työkkärissä ei "työllisyys toimenpiteet" kohdistu sinuun.Tohtori voi vittu sentään.
tarkoitti vain sitä että ei piru vie sekää auta tänä päivänä töiden saannissa, että hiki hatussa ja pingoittaen käy kolme vuotta lukiota, 7 vuotta maisteriksi ja viisi vuotta tohtoriksi...pyöreesti!
Oot sitten 30-40-vuotias ja jostain pitäis saada duunia!
Noita tohtoreita on kait jo yli 700 työttömänä ja maistereita varmaan ainaki 15 000.
Ite oon käynny amiksen, perään iltalukion sitten maisteriks ja sitten opettajaks ja "*#*¤ ei hommia vain löydy!
Ehkä olis kannattannut jättää lukuhaaveet amiksen jälkeen, niin olis nyt teollisuudessa ja sais 3000 €/kk - tyhmä minä!!!!!
Kunhan käyt jonkun työkkärin muutaman viikon taikka kuukauden koulutuksen ja alistut puoleksi vuodeksi ilmaiseksi töihin, niin johan löytyy työpaikka!
Turha sitä tuon pidempään on itseään koulunpenkillä kiduttaa ja kitua ilman tuloja! Työkkärin kursseille vaan kaikki ja sitten töihin!
Mahtaako noilta työkkärin kursseilta maisterit ja tohtorit työllistyä sen paremmin kuin muutkaan? Työksi en tässä siis laske kursseihin kuuluvaa palkatonta harjoittelua.
Yksi konsti olisi tietenkin pistää pystyyn oma firma ja myydä osaamistaan halvemmalla kuin muut firmat tekevät.
Eipä ne akateemisten hommat edes ole helpompia. Olen tehnyt sekä niitä että opiskeluaikaan ulkotöitä raksalla, ja kyllä ulkona ilman koulutusta helpommalla pääsee. Maisterin pitää sisäduunin jälkeen lähteä hikilenkille jotta saa raikasta ilmaa, ja punttisalille, kun kuntoilu ei kuulu istumatyön luontaisetuihin. Ja sitten kun työväline eli pää seuraa aina mukana, duunista ei tahdo päästä illalla kotona eroon niin että esim. nukahtaisi.
Ainoa ilo kouluttautumisesta on ollut parempi työllisyys ja parempi palkka, mutta enää ei siis ole niitäkään.
Se on kumma, että yleensä ajatellaan, että maisteri ei koskaan ole oikeita töitä tehnyt taikka edes nähnyt tehtävän. Moni maisteri on tehnyt ns. paskaduuneja paljon enemmän kuin ammattikoulun käynyt ja ammattialansa hommiin päässyt duunari.
Opiskeluaikoina on oltu ties missä hommissa. Esimerkiksi henkeni pitimiksi olen minäkin siivonnut erinäisiä eritteitä; sairaalassa ulosteita ja oksennuksia, luutunnut lattiaa, syöttänyt makkaramassaa suoleen, kontanut savipelloilla ja haravoinut puistoissa ja hautuumaalla, istunut kaupan kassalla, notkunut metalliverstaalla ja kytännyt laadunvalvonnassa punaista valoa. Tämäkään ei ole riittänyt, täyden kaavan mukaan otin opintolainaa; silloisessa rahassa yli 75 000 mummoa.
Moni viettää opiskeluaikansa illat kapakoissa, ei kaljaa kitaten vaan sitä kantaen. Yksi värkkää burilaisia ja toinen istuu illat ja viikonloput kaupan kassalla. Raksalla hanslankarinkin hommat ovat tulleet tutuiksi. Yksi nuohoaa kauppojen, pankkisalien ja muiden yleisten tilojen lattioita. Joku leipoo pullaa ja toinen taas on pullakuskina. Onhan näitä. Ja hyvä on, että on!
Työssäkäynti opiskelun ohella on todella kasvattavaa ja avartavaa. Senkin uhalla, että opinnot venyy vuodella, kannattaa opiskeluaikana käydä hommia ja ihan muissa hommissa kuin oman alan hommissa!
Voivat ihan hyvin, muiden taiteilijoiden kanssa mennä siivoamaan metroja tai kurseille opettelemaan pannulapun virkkausta .Kunnes löytävät töitä mihin ovat kouluttaneet itsensä.
Turha sitä on itkeä mistään kirjapitokursseista ,vaikka olis professori.Orja mikä orja ,kunnes löytää itse töitä missä viihtyy vapaaehtoisesti.
Jos työnantaja tietää, että sinulla on maisterin paperit, et pääse näihin 'hanttihommiin' - siivoomaan, kassalle, raksalle,..
Jokaiseen työhön kuitenkin on hieman opastettava ja koulutettava. Ottaa aikansa, että tiedät mitä kaikkea, missä ja milloin sinun pitää tehdä ja vielä miten! Työnantaja joutuu siis panostamaan sinuun. Työnantajalla kuitenkin on oletus, että se maisteri ottaa ja lähtee heti, kun löytää alansa ja koulutustaan vastaavaa hommaa! Ja näinhän monesti käy, ei tosin aina.
Työnantaja ei siis halua haaskataa aikaa ja rahaa maisterin opastukseen. Maisteri jää siis työttömäksi myös näillä työmarkkinoilaa, missä tarjolla on hommia, mitä jokaisen pitäisi hallita, jos on yleensä kykenevä töihin.
maistereita on tulvillaan työttömänä ja muutenkin, niin maistereita otetaan kauppojen kassoille, siivoojiksi ym.
sen tietää jos et elvistele sillä koko ajan.vai oletko tatuoinut otsaasi olen maisteri.voi saatanan saatana kyllä pitää olla avuton.oisko se syynä etteivät raksalla mesut hennonneet kertoa.
reilut 20 vuotta tehnyt, jos ei kerro entisistä työpaikoista. Ja kuka ottaa töihin - maisteri tai ei - jos ei ole yli nelikymppisenä päivääkään työhistoriaa kerrottavana?
No jo on outo käsitys, ettei tohtorilla olisi päivääkään työkokemusta! Yliopisto on työpaikka siinä missä muutkin, ja työntekijän nimike on tutkija. Joten tohtorilla on väkisinkin ainakin 4 vuotta oman alansa työkokemusta. Sivumennen sanoen tutkijan nimike löytyy jopa työvoimatoimiston ammattinimikelistasta, josta meille muille näyttää olevan mahdotonta löytää paikkansapitävä nimike.
...työtömien tohtoreiden (ainakin 700 koko Suomessa) ja työttömien maistereiden (ainakin 15 000 koko Suomessa) puolue!
Laita ohjelma ja tavoitteet tänne palstalle.
...pitää miettiä, eikä sitä yksi mies voi koko ohjelmaa sorvata ;)
Akateemisten on lopetettava nöyristely ja itsensä 'häpeily'! Reippaasti vaan suuta auki. Me olemme osaavaa koulutettua ja ahkeraa väkeä, ei sitä tarvitse hävetä ja anteeksipyytää, että on kouluttautunut!
Insinöörillä ja insinöörillä on eroa!
yliopistot tuottavat suuren määrän maistereita, koska ne ovat v. 1995 saaneet siitä hyvästä tulospalkkaa eli määrärahoja lisää. Tästä on seurannut, että vaatimustaso tutkinnoissa on laskenut selvästi. Maisterin tutkinto on kokenut inflaation. Eihän se ennen vanhaan tullut kuuloonkaan, että esim. matemaattisissa aineissa Helsingin yliopistossa olisi näin paljoa valmistuneita tullut. Tuttavani opiskeli vielä opettajaksi pätevöitymisen vuoksi yli 40 vuotiaana kemian cumua. Sanoi että se tuntui helpommalta kuin aikanaan 70-luvun lopun kemian approbatur oppimäärä.
Valtion pitäisi selvästi sanoa, mille aloille tarvitaan paljon lisää akat. koulutettuja ja määrätä näille alolle lisää opiskelupaikkoja.
Luultavasti jonkin verran tarvitaan esim. lääkäreitä, ja niistäkin pitäisi valmistuvien uusien lääkäreiden olla nöyriä terveyskeskustöihin eli liukuhihnatöihin.
valmistumismäärät ovat kasvaneet ja sitä kautta työttömien maistereiden määrä on ennätyslukemisissa!
Itsellä, kuten MONELLA työttömällä kaverillani on hyvät/erinomaiset paperit, eivätkä nekään edistä työnsaantia...