Tälle juuri saamalleni tekstille toivon mahdollisimman laajaa jakelua sekä runsaslukuisia yhteydenottoja kirjoittaneelle toimittajalle nykymenon mielipuolisuudesta.
HS - Pääkirjoitus - 14.9.2008
Sairaan nöyryyttävää
MARJUT LINDBERG [email protected]
KIRJOITTAJA ON HELSINGIN SANOMIEN PÄÄKIRJOITUSTOIMITTAJA.
Suomalaiset on totutettu luottamaan siihen, että sairaudet tai vammat hoidetaan tehokkaasti, kuntoutus järjestyy ja toimeentulo turvataan sairausajalta. Jos sairaus tai vamma vie työkyvyn, uskomme eläkejärjestelmän ottavan kaikki kansalaiset huomaansa tasa-arvoisesti ja mutkattomasti.
Ei se niin mene.
Kun ihminen sairastuu tai vammautuu vakavasti, hoitoon pääsee kyllä nopeastikin, etenkin jos voi käyttää työterveyshuoltoa tai yksityislääkärin vastaanottoa. Sairaaloiden päivystyksetkin toimivat melko hyvin, tosin viikonloppuisin potilas voi joutua ambulanssiralliin, kun monien sairaaloiden kuvantamisyksiköt nukkuvat.
Melkein aina hoito sairaalassa on nopeaa ja tehokasta, ja potilas kotiutetaan heti, kun se on mahdollista. Sairaalassa makuuttaminen on paitsi kallista myös vaarallista infektioiden vuoksi.
Sairaalasta lähtiessään potilas saa kouraansa sairauslomatodistuksen ja ajan jälkitarkastukseen - tai ainakin lupauksen sellaiseen pääsystä.
Jälkitarkastuksen jälkeen potilas kirjataan perusterveydenhoidon huostaan, eli käytännössä terveyskeskusten riesaksi. Riesaksi siksi, ettei terveyskeskuksilla ole mahdollisuutta järjestää esimerkiksi ortopedian alan kuntoutusta läheskään kaikille tarvitsijoille. Jatkohoito terveyskeskuksessa on enimmäkseen reseptin uusimista ja kehotusta hakeutua hoitaneen sairaalan päivystykseen, jos ongelmia ilmenee.
Jos potilaalla on rahaa, hän voi toki ostaa kuntoutusta yksityisiltä palveluntuottajilta. Muuten kuntoutuminen jääkin kotona makaamiseksi, sillä sairauslomaa jatketaan ja jatketaan, aluksi määräajoiksi, lopulta toistaiseksi.
Kun Kela sitten ystävällisesti huomauttaa, että sairauslomapäivät alkavat loppua, herätään hoitaneessa sairaalassa arvioimaan, olisiko potilaasta vielä kuntoutuksella tehtävissä työkykyinen. Aikaa sairastumisesta tai vammautumisesta on kulunut jo puoli vuotta, ja parhaat kuntoutusmahdollisuudet on menetetty. Jos huonosti käy, potilas pääsee kuntoutukseen vasta kun sairaalahoidosta on kulunut jo kymmenen kuukautta.
Kuntoutukseen pääsykään ei ole varmaa. Kela teki toissa vuonna lähes 103000 kuntoutuspäätöstä, joista noin 25000 oli hylkääviä.
Virkailijat Kelan konttoreissa ovat onneksi ottaneet sosiaaliasiamiehen tehtäviä itselleen. He neuvovat työkyvytöntä ihmistä ilmoittautumaan työvoimatoimistoon työttömäksi työnhakijaksi, jotta kuntoutusrahan hakija ei putoaisi toimeentuloturvan varaan, jos kuntoutusrahahakemus hylätään tai päätös viivästyy.
Järjestelmä on paitsi monimutkainen ja älytön, myös äärimmäisen nöyryyttävä. Se nöyryyttää sekä työkyvytöntä ihmistä että työvoimatoimistojen henkilökuntaa.
Mitä järkeä työvoimatoimiston on kirjata työttömäksi työnhakijaksi ihminen, jolla on lääkärin lausunto työkyvyttömyydestä ja usein myös ennen sairastumista alkanut työsuhde voimassa?
Työkyvytöntä ei voi työllistää, hän vain suurentaa työttömien tilastolukuja ja pääsee melko varmasti pitkäaikaistyöttömän kirjoihin, ellei eläkehakemusta hyväksytä. Työkyvyttömyyseläkkeitä myönnetään noin 27000 vuodessa, lähes 7000 hakemusta hylätään.
Työvoimahallinnon arvion mukaan ainakin 6000 suomalaista sairasta ihmistä joutuu vuosittain leikkimään työtöntä työnhakijaa, jotta perustoimeentuloturva olisi jotenkin turvattu.
Kukaan ei ole laskenut, kuinka moni ihminen luiskahtaa tuostakin reikäisestä turvaverkosta läpi. Järjestelmä on erityisen kohtuuton etenkin psyykkisistä syistä työkyvyttömille ihmisille. Jos ihminen ei pysty masennuksen vuoksi työhön, miten hänen oletetaan kykenevän pitämään puoliaan järjestelmässä, jolle ei riitä se, että ihminen on työkyvytön? Sen lisäksi pitää osata olla oikeaan aikaan työtön - ja ennen kaikkea aktiivinen.
Sosiaali- ja terveysministeriössä sekä työ- ja elinkeinoministeriössä puuhaillaan nyt innokkaina erilaisten välityömarkkinoiden rakentamisen kimpussa. Tarkoituksena on saada kymmenet tuhannet eläkeläiset takaisin työhön.
Eläkeläisten työllistäminen on varmasti paikallaan sekin, mutta ensin pitäisi rakentaa järjestelmä, joka ottaisi haltuunsa sairaan ihmisen. Järjestelmään pitäisi virittää monta hälytyskelloa, jotka soisivat oikeissa paikoissa.
Ensimmäisen kellon pitäisi soida heti, kun potilas siirretään sairaalasta perusterveydenhuollon potilaaksi. Kuntoutuksen pitäisi alkaa pian, eikä vasta vajaan vuoden kuluttua.
Toisen kellon pitäisi moikaa kovalla äänellä silloin, kun Kelan päiväraha-ajasta on kulunut noin puolet. Olisi korkea aika selvittää, miksi sairausloma jatkuu, ja olisiko päivärahan saajan hyväksi tehtävissä jotain.
Turvaverkon kutominen ja kellojen virittely ei ole edes vaikeaa, sillä sairaat ovat Suomessa tarkoin eri tiedostoihin tallennettuina. Kyse on terveiden tahdosta huolehtia sairaista. Ja siitä tahdon määrästä kertoo esm seuraava lain muutos.
1. Laki tapaturmavakuutuslain 41 d §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti - Naantalissa 24 päivänä kesäkuuta 2004
41 d §
Jos vakuutuslaitoksessa käsiteltävä korvausasia koskee lääketieteellisen seikan arviointia, laillistetun lääkärin on osallistuttava asian valmisteluun ja merkittävä kannanottonsa asiakirjoihin. Vakuutuslaitoksen lääkäri voi merkitä kannanottonsa asiakirjoihin noudattamatta «terveydenhuollon» «ammattihenkilöistä» annetun lain («559/1994») 23 §:ssä säädettyjä lääkintölaillisia todistuksia ja lausuntoja koskevia muotovaatimuksia.
2. Työntekijän eläkelaki 19.5.2006/395
40 §
Eläkelaitoksen asiantuntijalääkäri
Yhden tai useamman laillistetun lääkärin on osallistuttava työkyvyttömyys- ja kuntoutusasioiden sekä muiden lääketieteellisiä kysymyksiä sisältävien asioiden valmisteluun eläkelaitoksessa.
Eläkelaitoksen lääkäri voi merkitä kannanottonsa asiakirjoihin noudattamatta terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) 23 §:ssä säädettyjä lääkintälaillisia todistuksia ja lausuntoja koskevia muotovaatimuksia.
HS - Pääkirjoitus - 14.9.2008
Sairaan nöyryyttävää
MARJUT LINDBERG [email protected]
KIRJOITTAJA ON HELSINGIN SANOMIEN PÄÄKIRJOITUSTOIMITTAJA.
Suomalaiset on totutettu luottamaan siihen, että sairaudet tai vammat hoidetaan tehokkaasti, kuntoutus järjestyy ja toimeentulo turvataan sairausajalta. Jos sairaus tai vamma vie työkyvyn, uskomme eläkejärjestelmän ottavan kaikki kansalaiset huomaansa tasa-arvoisesti ja mutkattomasti.
Ei se niin mene.
Kun ihminen sairastuu tai vammautuu vakavasti, hoitoon pääsee kyllä nopeastikin, etenkin jos voi käyttää työterveyshuoltoa tai yksityislääkärin vastaanottoa. Sairaaloiden päivystyksetkin toimivat melko hyvin, tosin viikonloppuisin potilas voi joutua ambulanssiralliin, kun monien sairaaloiden kuvantamisyksiköt nukkuvat.
Melkein aina hoito sairaalassa on nopeaa ja tehokasta, ja potilas kotiutetaan heti, kun se on mahdollista. Sairaalassa makuuttaminen on paitsi kallista myös vaarallista infektioiden vuoksi.
Sairaalasta lähtiessään potilas saa kouraansa sairauslomatodistuksen ja ajan jälkitarkastukseen - tai ainakin lupauksen sellaiseen pääsystä.
Jälkitarkastuksen jälkeen potilas kirjataan perusterveydenhoidon huostaan, eli käytännössä terveyskeskusten riesaksi. Riesaksi siksi, ettei terveyskeskuksilla ole mahdollisuutta järjestää esimerkiksi ortopedian alan kuntoutusta läheskään kaikille tarvitsijoille. Jatkohoito terveyskeskuksessa on enimmäkseen reseptin uusimista ja kehotusta hakeutua hoitaneen sairaalan päivystykseen, jos ongelmia ilmenee.
Jos potilaalla on rahaa, hän voi toki ostaa kuntoutusta yksityisiltä palveluntuottajilta. Muuten kuntoutuminen jääkin kotona makaamiseksi, sillä sairauslomaa jatketaan ja jatketaan, aluksi määräajoiksi, lopulta toistaiseksi.
Kun Kela sitten ystävällisesti huomauttaa, että sairauslomapäivät alkavat loppua, herätään hoitaneessa sairaalassa arvioimaan, olisiko potilaasta vielä kuntoutuksella tehtävissä työkykyinen. Aikaa sairastumisesta tai vammautumisesta on kulunut jo puoli vuotta, ja parhaat kuntoutusmahdollisuudet on menetetty. Jos huonosti käy, potilas pääsee kuntoutukseen vasta kun sairaalahoidosta on kulunut jo kymmenen kuukautta.
Kuntoutukseen pääsykään ei ole varmaa. Kela teki toissa vuonna lähes 103000 kuntoutuspäätöstä, joista noin 25000 oli hylkääviä.
Virkailijat Kelan konttoreissa ovat onneksi ottaneet sosiaaliasiamiehen tehtäviä itselleen. He neuvovat työkyvytöntä ihmistä ilmoittautumaan työvoimatoimistoon työttömäksi työnhakijaksi, jotta kuntoutusrahan hakija ei putoaisi toimeentuloturvan varaan, jos kuntoutusrahahakemus hylätään tai päätös viivästyy.
Järjestelmä on paitsi monimutkainen ja älytön, myös äärimmäisen nöyryyttävä. Se nöyryyttää sekä työkyvytöntä ihmistä että työvoimatoimistojen henkilökuntaa.
Mitä järkeä työvoimatoimiston on kirjata työttömäksi työnhakijaksi ihminen, jolla on lääkärin lausunto työkyvyttömyydestä ja usein myös ennen sairastumista alkanut työsuhde voimassa?
Työkyvytöntä ei voi työllistää, hän vain suurentaa työttömien tilastolukuja ja pääsee melko varmasti pitkäaikaistyöttömän kirjoihin, ellei eläkehakemusta hyväksytä. Työkyvyttömyyseläkkeitä myönnetään noin 27000 vuodessa, lähes 7000 hakemusta hylätään.
Työvoimahallinnon arvion mukaan ainakin 6000 suomalaista sairasta ihmistä joutuu vuosittain leikkimään työtöntä työnhakijaa, jotta perustoimeentuloturva olisi jotenkin turvattu.
Kukaan ei ole laskenut, kuinka moni ihminen luiskahtaa tuostakin reikäisestä turvaverkosta läpi. Järjestelmä on erityisen kohtuuton etenkin psyykkisistä syistä työkyvyttömille ihmisille. Jos ihminen ei pysty masennuksen vuoksi työhön, miten hänen oletetaan kykenevän pitämään puoliaan järjestelmässä, jolle ei riitä se, että ihminen on työkyvytön? Sen lisäksi pitää osata olla oikeaan aikaan työtön - ja ennen kaikkea aktiivinen.
Sosiaali- ja terveysministeriössä sekä työ- ja elinkeinoministeriössä puuhaillaan nyt innokkaina erilaisten välityömarkkinoiden rakentamisen kimpussa. Tarkoituksena on saada kymmenet tuhannet eläkeläiset takaisin työhön.
Eläkeläisten työllistäminen on varmasti paikallaan sekin, mutta ensin pitäisi rakentaa järjestelmä, joka ottaisi haltuunsa sairaan ihmisen. Järjestelmään pitäisi virittää monta hälytyskelloa, jotka soisivat oikeissa paikoissa.
Ensimmäisen kellon pitäisi soida heti, kun potilas siirretään sairaalasta perusterveydenhuollon potilaaksi. Kuntoutuksen pitäisi alkaa pian, eikä vasta vajaan vuoden kuluttua.
Toisen kellon pitäisi moikaa kovalla äänellä silloin, kun Kelan päiväraha-ajasta on kulunut noin puolet. Olisi korkea aika selvittää, miksi sairausloma jatkuu, ja olisiko päivärahan saajan hyväksi tehtävissä jotain.
Turvaverkon kutominen ja kellojen virittely ei ole edes vaikeaa, sillä sairaat ovat Suomessa tarkoin eri tiedostoihin tallennettuina. Kyse on terveiden tahdosta huolehtia sairaista. Ja siitä tahdon määrästä kertoo esm seuraava lain muutos.
1. Laki tapaturmavakuutuslain 41 d §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti - Naantalissa 24 päivänä kesäkuuta 2004
41 d §
Jos vakuutuslaitoksessa käsiteltävä korvausasia koskee lääketieteellisen seikan arviointia, laillistetun lääkärin on osallistuttava asian valmisteluun ja merkittävä kannanottonsa asiakirjoihin. Vakuutuslaitoksen lääkäri voi merkitä kannanottonsa asiakirjoihin noudattamatta «terveydenhuollon» «ammattihenkilöistä» annetun lain («559/1994») 23 §:ssä säädettyjä lääkintölaillisia todistuksia ja lausuntoja koskevia muotovaatimuksia.
2. Työntekijän eläkelaki 19.5.2006/395
40 §
Eläkelaitoksen asiantuntijalääkäri
Yhden tai useamman laillistetun lääkärin on osallistuttava työkyvyttömyys- ja kuntoutusasioiden sekä muiden lääketieteellisiä kysymyksiä sisältävien asioiden valmisteluun eläkelaitoksessa.
Eläkelaitoksen lääkäri voi merkitä kannanottonsa asiakirjoihin noudattamatta terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) 23 §:ssä säädettyjä lääkintälaillisia todistuksia ja lausuntoja koskevia muotovaatimuksia.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Kuulostaa tutulta ja minua, jolla on psyykkinen sairaus, nöyryytetään juuri nyt näin.
Vakyhtiöt oikeuslaitoksineen tehtailee valheita. Ja sama mädännäisyys hallituksessa. Eivätkä tee mitään asian korjaamiseksi. Valtionkonttori vois maksaa sairaille korvaukset vakyhtiöitten puolesta. Ottakoot sitte pois vakyhtiöiltä jälkikäteen. Ja vaklääkärit lähetettävä venäjälle. Sit olis oikeusvaltio. Ja rahat tulee sit kuiteski kiertoon eivätkä jää jonkun vaklääkärin sukanvarteen. Eikä tarvis näitäkää juttuja sitte kirjotella.