Olen seurustellut nyt pari kuukautta vuotta vanhemman miehen kanssa. Olemme aina olleet hieman erilaisia, mutta monien mutkien kautta päädyimme yhteen.
Mies on ollut aina hiljainen, aika arka ja sosiaalisesti suhteellisen olematon. Itse olen ollut tuota ennen, ja tiedän täysin sen, että tuosta on vaikea muuttua, se ei tapahdu päivässä eikä varsinkaan, kun toinen painostaa.
Itse vain kaipaisin puhetta enemmän. Olen tästä sanonutkin, mutta ei ole auttanut mitenkään mihinkään, ei tietenkään.
Ongelma on siis kommunikoinnissa. Saattaa olla, että puhun lähestulkoon itsekseni tunnin pari, ja osakseni saan vaan hymähtelyä "Joo, ei, en tiedä" pitemmän päälle rasittaa.
Tiedän hänen pitävän minustakin, ihan kuin pidän hänestäkin. En missään halua muuttaa persoonana, mutta onko tällä teidän mielestänne enää tulevaisuutta? Molempien täytyisi joustaa, mutta missä menee senkin raja?
Nyt on mennyt pari viikkoa, ettei nähty ollenkaan. Mesessä nyt aina iltaisin jotain pientä, joka tosin on aina sitä, että minä saan tentata mitä kuuluu ja näin poispäin. Sanoin että miestä olisi mukava nähdä edes joskus, pisti kaikki oman saamattomuutensa piikkiin...
No mikäs siinä, kolmas viikonloppu yksin, miehen ollessa kavereidensa kanssa pitkän matkan päässä toisella paikkakunnalla.
Mies on ollut aina hiljainen, aika arka ja sosiaalisesti suhteellisen olematon. Itse olen ollut tuota ennen, ja tiedän täysin sen, että tuosta on vaikea muuttua, se ei tapahdu päivässä eikä varsinkaan, kun toinen painostaa.
Itse vain kaipaisin puhetta enemmän. Olen tästä sanonutkin, mutta ei ole auttanut mitenkään mihinkään, ei tietenkään.
Ongelma on siis kommunikoinnissa. Saattaa olla, että puhun lähestulkoon itsekseni tunnin pari, ja osakseni saan vaan hymähtelyä "Joo, ei, en tiedä" pitemmän päälle rasittaa.
Tiedän hänen pitävän minustakin, ihan kuin pidän hänestäkin. En missään halua muuttaa persoonana, mutta onko tällä teidän mielestänne enää tulevaisuutta? Molempien täytyisi joustaa, mutta missä menee senkin raja?
Nyt on mennyt pari viikkoa, ettei nähty ollenkaan. Mesessä nyt aina iltaisin jotain pientä, joka tosin on aina sitä, että minä saan tentata mitä kuuluu ja näin poispäin. Sanoin että miestä olisi mukava nähdä edes joskus, pisti kaikki oman saamattomuutensa piikkiin...
No mikäs siinä, kolmas viikonloppu yksin, miehen ollessa kavereidensa kanssa pitkän matkan päässä toisella paikkakunnalla.
Vastaukset 2
Vanhimmat
sinun täytyy sanoa miehellesi, että hänen on joustettava ja alettava puhumaan. Onko se oikea suhde missä ei kommunikoida kunnolla eikä tiedetä missä mennään?
Jos suhde ei toimi kunnolla, ei sitä kannata jatkaa. Juttele kuitenkin ensin hänen kanssaa, mutta jos vastaukset ovat "en tiedä"- tyyppisiä, tiedät kyllä mitä täytyy tehdä, jos ja kun et enää jaksa sellaista.