Otsikko on liioiteltu: kirjoitin siten, jotta joku kommentoisi.
Lähes 90-vuotias äitini osti vuosi sitten kerrostaloasunnon sisareni kanssa, jonka kanssa hän on aina asunut. Mutta he ovatkin jumittuneet siihen vanhaan omakotitaloon, josta halusivat päästä pois, koska siitä oli liikaa työtä. Nyt äitini valittaa, ettei ole rahaa ja eihän sitä voi ollakaan, kun on ottanut ison lainan ostaakeseen sen ison kerrostaloasunnon. Maksaa lyhennyksiä ja korkoja koko ajan eikä ole muuttanut siitä vanhasta pois. Vähän tavaroita on viety, ei muuta.
Olen toistuvasti tarjonnut muuttoapua, ei käy. Sisareni ei myöskään siitä vanhasta lähde, ei muka ehdi, on niin paljon töitä. Tosiasiassa hän ei ole nykyisin missään töissä, tekee vähän hommia kotoa käsin silloin tällöin.
Mitä teeen? Vai teenkö mitään? Järkipuhe ei auta kumpaankaan, ei äitiini eikä sisareeni, heidän mielestään olen vain ilkeä ja häijy, kun sanon että toinen asunto on myytävä pois, niin rahatilanne paranee. En tiedä, miksi ostivat sen kerrostaloasunnon, ison ja ylihintaisen käsittääkseni enkä sitäkään, miten on ylipäänsä pärjätty edes tämä vuosi, kun kumpaisellakaan ei pahemmin tuloja ole eikä omaisuuttakaan.
Annanko olla, kun ei apu eikä järkipuhe kelpaa?
Lähes 90-vuotias äitini osti vuosi sitten kerrostaloasunnon sisareni kanssa, jonka kanssa hän on aina asunut. Mutta he ovatkin jumittuneet siihen vanhaan omakotitaloon, josta halusivat päästä pois, koska siitä oli liikaa työtä. Nyt äitini valittaa, ettei ole rahaa ja eihän sitä voi ollakaan, kun on ottanut ison lainan ostaakeseen sen ison kerrostaloasunnon. Maksaa lyhennyksiä ja korkoja koko ajan eikä ole muuttanut siitä vanhasta pois. Vähän tavaroita on viety, ei muuta.
Olen toistuvasti tarjonnut muuttoapua, ei käy. Sisareni ei myöskään siitä vanhasta lähde, ei muka ehdi, on niin paljon töitä. Tosiasiassa hän ei ole nykyisin missään töissä, tekee vähän hommia kotoa käsin silloin tällöin.
Mitä teeen? Vai teenkö mitään? Järkipuhe ei auta kumpaankaan, ei äitiini eikä sisareeni, heidän mielestään olen vain ilkeä ja häijy, kun sanon että toinen asunto on myytävä pois, niin rahatilanne paranee. En tiedä, miksi ostivat sen kerrostaloasunnon, ison ja ylihintaisen käsittääkseni enkä sitäkään, miten on ylipäänsä pärjätty edes tämä vuosi, kun kumpaisellakaan ei pahemmin tuloja ole eikä omaisuuttakaan.
Annanko olla, kun ei apu eikä järkipuhe kelpaa?
Vastaukset 16
Vanhimmat
Pankinjohtajat antaa lainaa ihmisille, joilla on pienet eläkkeet?
Siis ennen kuin ovat myyneet sen talon?
Täytyy muuten olla tosi huimat eläkkeet, mikäli maksaa asuntovelkaa, yhtiövastiketta, talon lämmitystä, sähköjä.
Rikkaitahan nuo tuntuvat olevan.
No niin, ikäihmiset voivat saada lainaa omistamaansa, osaketta tai omakotitaloa vastaan ja maksavat vain lainan korot. Pankki ottaa omansa pois sitten kun omistaja kuolee tai myy asuntonsa. Monenlaisia lainoja on markkinoilla ja pankeilla rahaa.
Oletan, että lainaa on myönnetty, koska on ajateltu, että se talo menee myyntiin ja nopeasti kaupan, niin pankki saa ainakin suurinpiirtein omansa pois. Asuntojen hintatilannetta olen kyseisellä alueella seurannut sen verran, että arvelen kerrostaloasunnon olleen niin kallis, ettei talon myynti sitä kaikkea kata, mutta melko paljon kuitenkin. En tiedä, miksi ostivat niin ison aj ilmeisen kalliin asunnon.
Äitini eläke on luultavasti joitain satoja euroja, hän on jäänyt pois työelämästä kokonaan alle nelikymppisenä eli kansaneläke ja ehkä muutama kymppi työeläkettä, ei siinä isoilla rajoilla eletä.
Mutta voi todellakin olla, että eivät maksa lyhennystä, ainoastaan korkoa, mutta ei kai pankki iän kaiken odota?
ihmiselle puhua siitä,mikä itsestä tuntuu järkevälle,jokainenhan kuitenkin tekee,kuten itse parhaaksi näkee.
Äitisi&sisaresi elävät omaa elämäänsä ja kunnei kerran haluta muuttaa,olkoot missä tykkäävät,ei kai se Sinulta pois ole?
Ja rahanpuutteesta valittamisen voit sivuuttaa ilman kommentteja.
Ihan sukuriidan välttämiseksi:anna olla!
...hänet myymään kerrostaloasunto ja maksamaan siitä saaduilla rahoilla velat.
Tai sitten yritä saada hänet holhouksen alle ja sillä tavalla holhoojan avulla muuttamaan kerrostaloasuntoon.
Mikä sisartasi vaivaa? Onko hän kahjo?
En nyt sanoisi aivan, ettei ole oikeustoimikelpoinen, ei hänellä latvasta heitä, mutta onhan selvä, ettei yhdeksänkymppinen, fyysisesti heikkokuntoinen ja ikänsä erittäin epärealistinen/ epäkäytännöllinen ihminen mikään kovin toimiva voi olla. Siksi tulisin vastaan ja auttaisin talon myynnissä ja muuttoasioissa, mutta apu ei kelpaa.
" Kaikki on hoidossa ja minulla on kaikki hyvin." Tämäntyypisiä repliikeitä olen kuullut.
Sisareni on...miten sen sanoisi...ikänsä äitinsä kanssa asunut peräkamarityttö, en tiedä, mitä hänen päässään liikkuu. Hän sanoi, ettei ehdi muuttaa, on niin paljon työtä - eikä hän tosiasiassa ole töissä ollenkaan, tekee jotain vähän kotia käsin. En viitsi sanoa, että ihmiset, jotka ostavat ja myyvät asuntoja ovat pääosin työssä ja hoitavat siitä huolimatta kaikki asiat.
Yritin tänä aamuna vielä äidille soittaa, minulla oli ihan konkreettinen ehdotus miten autan ja sanoin, etten sekaannu hänen asioihinsa muutoin.
Ei käynyt. Kuulemma kaikki on kunnossa ja hoidossa.
Mitä teen? Pankkihan myy ennemmin tai myöhemmin jommankumman asunnon, ellei saa omiaan.
Nyt sanon, että minulla ei ole tässä mitään omaa taloudellista intressiä, koska olen tietoinen, ettei sieltä ole minulle mitään tulossa. En vain halua jättää ihmistä, omaa biologista äitiäni, avuttomaksi, en kaiketi ketään muutakaan apua tarvitsevaa, ellei niitä auttavia tahoja ole. En ole mikään kaikkien auttaja kaikkialla, mutta kai sitä nyt joku vastuu ihmisellä on?
On hyvä keskustella tästä kanssanne ja kuulla erilaisia ja toisistaan eriäviä näkemyksiä. Kaikki luen tarkkaan, vaikken jokaista kommentoisikaan.
Niin kauan, kun he pärjäävät nykyisellä järjestelyllä, niin anna olla. Kyllä he todennäköisesti tekevät jonkinlaisia järjestelyjä sitten kun on pakko. Onhan heillä jo asunto hankittuna, niin ei kuitenkaan mikään katastroofi ole tulossa. Jokainen elää tyylillään. Jos iäkäs äitisi on vielä täysissä ruumiin ja sielun voimissa, niin no hätä.
"sitäkun" ei tiedä heidän järjestään, ymmärtävätkö vai mitä.
meilläkin vanhemmat antavat kaiken rahan meille,
siten sanovat että ei ole rahaa ostaa mitään.
Kaihileikkauksenkin alkoivat säästää, vaikka me heidän omia rahojaan tarjosimme, että menisi heti leikkauksen, yksityiselle, ei kelvannut.
syövät todella köyhästi ja vaatteita eivät juuri osta, vain matkailevat, mihinkään muuhun eivät käytä, ei edes tv lupa ole.
Ehkä pitkä pikku puhe auttaa, kun heidät saa itse ajatelmaan,
ei kannata yhdellä kertaa odottaa mitään,
ainakin meillä he aina hieman väärin käsittävät.
Miten heidän pitäsi mielestäsi elää, anna heille elämisen rauha ja elä toki itsekin!
En ole sotkeutunut asiaan tähän saakka lainkaan. En sotkeudu nytkään, kunhan yritin tavallani auttaa, kun minulle valitetaan, miten rahat on loppu. Minulla ei ole mahdollista rahallisesti auttaa, mutta toki voin auttaa muutossa, asunnon myynnissä tms. käytännön toimissa, ottaa työstä vapaata tms. vaikka asunkin eri puolella maata, auttaa sen mikä on mahdollista.
Arvelin, että tältä palstalta olisi tullut enempi kritiikkiä siitä, miksi jätän heitteille, miksen hoida vanhan äitini asioita.
Eihän äitisi heitteillä ole.
Toivotaan heidän ymmärtävän, rahapulan syyn ;D
ontto kysymys, oma vastaus. Loppuunkäsitelty?
Kunpa olisikin loppuunkäsitelty.
Ennakoin kuitenkin: katastrofi on edessä, kun ne rahat todella loppuvat. Äitini kunto huononee, ei ole hyvä nytkään.
On kauheaa, jos ihmisen viimeiset päivät ovat sitten sellaiset, että hän on ikään kuin nurkkaan ajettu. Joskin omien ratkaisujensa seurauksena, mutta eihän hän sitä ilmeiseti ymnmärrä.
Ei kai omakotitalo vain ole takuuna osakeeseen ja jos sisaresi ja äitisi ei pysty hoitamaan asioita, niin menee sekä osake että omakotitalo pankille. Hoitaako joku esim sisaresi takuulla maksut ja korot ym.? Mielestäni kannattaisi myydä jompikumpi äkkiä pois, kohta heillä ei ole kumpaakaan. Onko sisaresi ihan täysjärkinen? Hän tarvitsee tulevaisuudessakin asunnon, äitisihän on sentään jo 90 vuotias???
Kirjoitit auki sen, mitä olen ounastellut.
Tosiasiassa en tiedä, millä ehdoin laina on otettu enkä sitäkään, kumman pussista lainan korot ja mahdolliset lyhennykset sekä uuden asunnon vastikkeet maksetaan. Sitä ei ole minulle kerrottu ja kuten täällä on todettu, eihän se minulle kuulu. Mutta olen mielestäni suht täysjärkinen ihminen ja haluaisin auttaa vaikkapa vain keskustelemalla, jottei tilanne menisi aivan mahdottomaksi äitini kohdalla.
En oikein ymmärrä, miksi sisareni ylipäänsä lähti äitini kanssa ostamaan asuntoa talosta, joka on tarkoitettu vanhuksille, sisareni kun on yli nelikymppinen. Ehkä häntä on ruvennut kaduttamaan ja hän on nyt talon myyntiä estävä tekijä, hänellä kuulemma ei ole aikaa muuttaa, kun täytyy tehdä töitä. Muutama tunti silloin tällöin töitä pöydänkulmalla.
Joku totesi täällä, että asia on loppuunkäsitelty ja kaiketi se nyt minun osaltani onkin, enhän kai voi tehdä yhtään mitään äitini hyväksi. Kun puhe ei auta ja kaikki on kunnossa ja hoidossa.
Meille kaikille, sillä omistus, siitä voi tulla harraste.