onko kellään ehdotuksia kun kiinnostus seksiin haihtuu??haluan kultaani yli kaiken mutta kiinnostus ylipäätään seksiin on nollassa.kultani kuvittelee etten halua häntä enää vaikka hän on todella seksikäs ja haluttava vielä kolmen vuoden jälkeenkin!!
auttakaa plliiiiis pian!!
olen jo epätoivonen!!
seksihalut
volvo
16
1939
Vastaukset
- Smart66
Onko sinulla stressiä? Stressihän on sellainen mikä vaikuttaa ihmiseen psyykkisesti ja fyysisesti. Ihmisen kroppa voi alkaa niin sanotusti toimimaan väärin. Juttele kultasi kanssa oletko ollut viime aikoina jotenkin erillainen. Stressin tuntee siitä että on väsynyt, hermostunut, nukkuu huonosti, ei pysty keskittymään kunnolla juuri mihinkään kun ajatukst laukkaa jo muualla. Se on tosi kuluttavaa. Muuten stressi ei tule ainoastaan vain työ elämässä oleville. Se voi olla monien asioiden yhteen laskettu summa. Suosittelen keskustelua ja keskustelua ja keskustelua..... Ehkä voit joutua muuttamaan elämän tapojasi. Karkuun juoksemalla se vain pahenee. Ei kun vyyhdit auki niin eiköhän se siitä ala taas sujumaan. Tässä oli yksi vaihto ehto. Mutta jos minun äidiltäni kysyttäisiin, hän sanoisi, ne hormoonit, ne hormoonit. Stressi muuten vaikuttaa siihenkin.
- Jennifer
..kausia, jolloin seksi kiinnostaa ja on kausia, jolloin ei. Pitäisi olla itselleen ymmärtäväinen ja antaa kehonsa ja mielensä levätä. Missään tapauksessa itseään ei voi vaatia olemaan seksuaalinen.
Moni asia vaikuttaa seksuaalisuuteen. Läheinen suhde kumppaniin lisää myös seksuaalihaluja. Läheinen suhde syntyy kuuntelemalla, keskittymällä yhteisiin hetkiin, joissa puhutaan tunteista ja hyvistä ja huonoista asioista. Yhdessä rakentuminen, yhteisten tavoitteiden löytäminen lisää läheisyyden tunnetta ja sitä kautta myös seksuaalisuutta.
Seksistäkin kannattaa puhua. Se virittää tunnelmaa. Kokeilunhalua tällä alueella kannattaa vaalia ja unohtaa pimeässä-peiton-alla-teemat.
Seksuaalisuus on ihana asia, jonka rajana on taivas. Siitä ei kylläkään saa tehdä pakkomiellettä itselleen eikä kumppanilleen.
Pitäisi muistaa, että seksuaalisuus on herkkä alue haavoittumaan, joten kaikki päivän tapahtumat kotona ja kodin ulkopuolella vaikuttavat myös. - Aliisa
Onko masennusta? Tai stressiä? Jotain huolia?
Nekin voivat vaikuttaa.
En nyt osaa neuvoa, mutta aikaisemmissa viesteissä oli hyviä neuvoja.
Minulla taas on hirvittävä seksiKAMMO, joka estää minua "harrastamasta" minua sitä. Tämän takia minut on jätetty. Eikä se ole mikään itsetuntokysymys tai pelko siitä, että on huono/ruma/tms. tai että "kyllä pelko sitten häviää, kun löytää sen oikean" vaan se vain on kammo. Kun jotkut pyörtyvät kauhusta, kun näkevät verta tai pelkäävät yli kaiken käärmeitä, korkeita paikkoja, mitä tahansa, niin minä kammoan seksiä.
Tätä ei voi ymmärtää sellainen, joka siitä ei kärsi.
Tällaiset pelot pilaavat suhteen ja kaiken mahdollisen. Seksistä ei tule mukava suhteeseen kuuluva asia, vaan sellainen asia, jota pelkää, ei pidä siitä ollenkaan, se tuntuu vastenmieliseltä ja seuraava ei ehkä kuulosta kovin kauniilta, mutta minusta tuntuu siltä kuin olisin alistettu ja olo on suoraan sanottuna raiskattu. Kaikki tämä taas aiheuttaa häpeää ja pahaa oloa.
Tällaista ei tietenkään voi ymmärtää sellainen, joka ei tästä kärsi. Sitten se aiheuttaa sitä, että ei kiinnostu siitä ollenkaan ja toivoo, että ei tarvisi koskaan harrastaa sitä.
Ja koska pelkääville on melko tyypillistä vältellä pelon kohteita, niin minäkin olen tämän ratkaissut niin. Kukapa vasten tahtoaan mielellään tekisi sellaista, joka aiheuttaa vain pahaa mieltä, tuskaa ja kyyneleitä.
Ja tässä tapauksessa ei auta mikään pelkojen kohtaaminen, sillä joissakin tapauksissa se vain pahentaa pelkoa.
Vaikea tällaista on sellaisen ymmärtää, joka ei kammoa, ja siksi ymmärrän kyllä, että kukaan ei kovin kauan viitsi tällaista onnetonta luuseria katsoa.- pepsi
Mä,kun luulin olevani ainoa,jolla tällänen seksi-
kammo on.Ymmärrän täysin sua.Joskus oon vaan ihme-
telly,että mistä se tulee ja eikö se tosiaan koskaan siitä tokene.Se todellakin pilaa suhteen.
Ite oon kans"ratkassut" ongelman välttelemällä
suhteita joissa kyseinen kammo saattas tulla esil-
le.Taitaa vaan olla aika yksinäinen elämä edessä.
Varsinkin,kun nyky-yhteiskunnassa tätä seksiä tulee joka tuutista,se ei tee oloa yhtään helpommax päinvastoin.Tulee entistäkin friikimpi
olo.
Mutta tsemppiä kuitenki sullekin.Täytyy yrittää
vaan mennä eteenpäin. - Hmmmmmmmmmm
Suhteessahan tulee vuoden kriisi ja jos siitä selvii, niin 3v:n joka onkin pahempi....ja se stressi..., jollei muusta niin rakastelemisesta...
Ja se on niin herkkä alue, että vaikutukset moninkertaistuu hetkessä.
Jos toinen ei ymmärrä oikein toisen haluttomuutta
läheisyyteen alkaa ne : sä et enää rakasta mua jutut ja välimatka senkun kasvaa...
Jos teillä on jäänyt halailut ja suutelut vähemmälle....kannattais ruveta pikkuhiljaa lisään niitä..mieluummin sillon , kun on menossa ovesta ulos....aluks...muuten ilta menee piäleen, jos joutuu tilanteeseen , ettei toinen haluakkaan...ja jos on taipumusta vuodenaikamasennukseen, niin nythän on se aika...eli luonnonvaloa kehiin ja muutaman kilsan kävelylenkki valosaan aikaan ;D....mieluummin rakkaan kanssa..ja voi käydä välillä puun takana suutelemassa ;....
Oli surullista lukea seksikammosta...jo nimikin on kamala...
Rakasteleminen ja rakastaminen on mielestäni yks elämänvoimaa ja terveyttä lisäävä asia ja ainakin yksi kaikkein voimakkaimmista ja nopeimmin tehoavista.
Jos oikeasti haluat eroon siitä NLP:ssä on semmonen itse switc(jotenkin tolleen se kirjotettiin)...eli kaikissa kammotusjutuissa on jonkinsortin kuva, joka laukasee "paniikkioireet" ja siinä on tarkotus muutta se kuva toiseksi...senverran olen kokeillut, että wörkkii...lähinnä tupakointia koskien.
Itekkin oon koittanu viimeaikoina perehtyä läheisyyskammoon....ensin ajattelin, että se olisi järjen voitto tunteista....eli ei haluta/pystytä olemaan tunteiden vietävissä...sit ajattelin, että olisi kyse tunneälyn puutteellisesta kehittymisestä..eli emotionaalisuus ei ole oikeen päässyt kehittymään...
Ja sittenhän on ne kaikenmaailman pillerit , jotka vaikkuttaa ihmiseen erittäin lamauttavasti....
Tästäpä tuli sekavaa....:D..jatkuu huomenna.... - Jennifer
Minua ei ihmetytä ollenkaan kammosi. Päinvastoin ymmärrän erittäin hyvin, sillä olen nuoruusvuosinani kärsinyt samasta ja pitkään.
Ja kyllä minulle vielä nykyäänkin tulee helpostikin olo, että helvetti soikoon, en rupia milleskään.. Sänkyyn en mene!!!!
Olen jotenkin päätynyt siihen omalla kohdallani, että jos kumppanini ei ole kanssani samalla aaltopituudella tai ei ole aistillinen, niin minun on täysin turhaa vääntäytyä hänen kanssaan harrastamaan seksiä, koska siitä ei tule muuta kuin turhautumaa ja suoritusta.
Seksuaalisuus on minulle niin tärkeä asia, että se vaatii herkkää lähestymistä ja jotain selittämätöntä sielujen sympatiaa, vartaloiden kaihoa onnistuakseen.
Seksi onnistuu todella harvojen kanssa. Todella harvojen..
Minusta tuntuu usein, että monelle seksi toisen kanssa on samaa kuin minulle sooloseksi.
Mutta minulle seksin harjoittaminen mutkistuu, kun siihen liittyy toinen ihminen..
Varmaan arvaattekin jo, miksi minun on mahdotonta harrastaa yhden yön juttuja, vaikka monella ehkä onkin tullut kuva minusta varsinaisena "liitelijänä", koska puolustan suhteen ulkopuolisia suhteita. Mutta tämä johtuukin juuri siitä, että pidän seksuaalisuutta niin tärkeänä osana ihmisen elämää, että siinä jos missä tarvitaan kompromissien tekotaitoa!
Aliisa, jossain on varmasti joku, joka on tarpeeksi herkkä, hitaasti etenevä, viipyilijä, joka avaa kaikki salvat.
Rakkaudella on ihmeellinen voima!
Anna itsellesi aikaa, äläkä koskaan yritä pakottaa itseäsi mihinkään toisen ihmisen painostuksesta.
Vain sinä itse tiedät, milloin on mihinkin se oikea aika ja paikka! - Jennifer
Hmmmmmmmmmm kirjoitti:
Suhteessahan tulee vuoden kriisi ja jos siitä selvii, niin 3v:n joka onkin pahempi....ja se stressi..., jollei muusta niin rakastelemisesta...
Ja se on niin herkkä alue, että vaikutukset moninkertaistuu hetkessä.
Jos toinen ei ymmärrä oikein toisen haluttomuutta
läheisyyteen alkaa ne : sä et enää rakasta mua jutut ja välimatka senkun kasvaa...
Jos teillä on jäänyt halailut ja suutelut vähemmälle....kannattais ruveta pikkuhiljaa lisään niitä..mieluummin sillon , kun on menossa ovesta ulos....aluks...muuten ilta menee piäleen, jos joutuu tilanteeseen , ettei toinen haluakkaan...ja jos on taipumusta vuodenaikamasennukseen, niin nythän on se aika...eli luonnonvaloa kehiin ja muutaman kilsan kävelylenkki valosaan aikaan ;D....mieluummin rakkaan kanssa..ja voi käydä välillä puun takana suutelemassa ;....
Oli surullista lukea seksikammosta...jo nimikin on kamala...
Rakasteleminen ja rakastaminen on mielestäni yks elämänvoimaa ja terveyttä lisäävä asia ja ainakin yksi kaikkein voimakkaimmista ja nopeimmin tehoavista.
Jos oikeasti haluat eroon siitä NLP:ssä on semmonen itse switc(jotenkin tolleen se kirjotettiin)...eli kaikissa kammotusjutuissa on jonkinsortin kuva, joka laukasee "paniikkioireet" ja siinä on tarkotus muutta se kuva toiseksi...senverran olen kokeillut, että wörkkii...lähinnä tupakointia koskien.
Itekkin oon koittanu viimeaikoina perehtyä läheisyyskammoon....ensin ajattelin, että se olisi järjen voitto tunteista....eli ei haluta/pystytä olemaan tunteiden vietävissä...sit ajattelin, että olisi kyse tunneälyn puutteellisesta kehittymisestä..eli emotionaalisuus ei ole oikeen päässyt kehittymään...
Ja sittenhän on ne kaikenmaailman pillerit , jotka vaikkuttaa ihmiseen erittäin lamauttavasti....
Tästäpä tuli sekavaa....:D..jatkuu huomenna......että muistutit tuosta NLP:stä. Se on vähäsen tuttua minullekin. Pitääkin kaivaa tuo NLP-kirja kirjahyllystä ja lukaista taas kertaalleen.
Itselläni on vieläkin suuttumisen kammo! En oikein uskalla suuttua kunnolla, sillä pelkään muiden ihmisten reaktioita. Tai oikeastaan minua ärsyttää jo se, että tunnen suuttumusta - saati että antaisin sen tulla ulos.
Olen vähän sellainen pidättelijä ja kun sitten kerran räjähdän, niin ihmiset eivät enää ymmärrä minua, kun yleensä olen niin säyseä.
Tiedän kyllä, että lupa tuntea vihastumista, poistaa tarvetta räjähdellä ympäristöönsä. - Hmmmmmmmmmm
Jennifer kirjoitti:
..että muistutit tuosta NLP:stä. Se on vähäsen tuttua minullekin. Pitääkin kaivaa tuo NLP-kirja kirjahyllystä ja lukaista taas kertaalleen.
Itselläni on vieläkin suuttumisen kammo! En oikein uskalla suuttua kunnolla, sillä pelkään muiden ihmisten reaktioita. Tai oikeastaan minua ärsyttää jo se, että tunnen suuttumusta - saati että antaisin sen tulla ulos.
Olen vähän sellainen pidättelijä ja kun sitten kerran räjähdän, niin ihmiset eivät enää ymmärrä minua, kun yleensä olen niin säyseä.
Tiedän kyllä, että lupa tuntea vihastumista, poistaa tarvetta räjähdellä ympäristöönsä.No eikös maailmassa ole paljon asioita, mistä
voi suutahtaa...ja oikeestaan tartteekin.
Aiheeseen liittyen luin semmosen , kuin rakkaudesta riiviöön aikoja sitten...käsitteli lasten kasvatusta... siinä oli kyllä sanottu, että vihan näyttämisen salliminen lisää vihaista käyttäytymistä...kaikkeehan saa kirjotella...
Ja kirjan mielestä vajavainen äitisuhde aiheutti
vihaa...eli jos lapsi ei kokenut olevansa rakastettu.
Ja sitten on tietenkin se veden viisaus... - Hmmmmmmmmmm
Jennifer kirjoitti:
Minua ei ihmetytä ollenkaan kammosi. Päinvastoin ymmärrän erittäin hyvin, sillä olen nuoruusvuosinani kärsinyt samasta ja pitkään.
Ja kyllä minulle vielä nykyäänkin tulee helpostikin olo, että helvetti soikoon, en rupia milleskään.. Sänkyyn en mene!!!!
Olen jotenkin päätynyt siihen omalla kohdallani, että jos kumppanini ei ole kanssani samalla aaltopituudella tai ei ole aistillinen, niin minun on täysin turhaa vääntäytyä hänen kanssaan harrastamaan seksiä, koska siitä ei tule muuta kuin turhautumaa ja suoritusta.
Seksuaalisuus on minulle niin tärkeä asia, että se vaatii herkkää lähestymistä ja jotain selittämätöntä sielujen sympatiaa, vartaloiden kaihoa onnistuakseen.
Seksi onnistuu todella harvojen kanssa. Todella harvojen..
Minusta tuntuu usein, että monelle seksi toisen kanssa on samaa kuin minulle sooloseksi.
Mutta minulle seksin harjoittaminen mutkistuu, kun siihen liittyy toinen ihminen..
Varmaan arvaattekin jo, miksi minun on mahdotonta harrastaa yhden yön juttuja, vaikka monella ehkä onkin tullut kuva minusta varsinaisena "liitelijänä", koska puolustan suhteen ulkopuolisia suhteita. Mutta tämä johtuukin juuri siitä, että pidän seksuaalisuutta niin tärkeänä osana ihmisen elämää, että siinä jos missä tarvitaan kompromissien tekotaitoa!
Aliisa, jossain on varmasti joku, joka on tarpeeksi herkkä, hitaasti etenevä, viipyilijä, joka avaa kaikki salvat.
Rakkaudella on ihmeellinen voima!
Anna itsellesi aikaa, äläkä koskaan yritä pakottaa itseäsi mihinkään toisen ihmisen painostuksesta.
Vain sinä itse tiedät, milloin on mihinkin se oikea aika ja paikka!Niin sen myös ajattelin, että ajankanssa ja sen ehdoilla joka "pelkää" omia tunteitaan... välillä vaan iskee uskonpuute...sillon , kun on synkkä syksyinen yö....tiedän kyllä, että rakkautta on puolin ja toisin...
Sielujen sympatiaa löytyy ja vartaloiden kaihoa..., mutta vaikuttaa siltä että, mitä enemmän tuntee, sen herkemmäks tulee ja vaarallinen raja tulee nopeammin vastaan...pelottaa vaan, että kohta huomaan olevani puhelinriippuvainen ;(...että raja menee näkemisessä...
Ja sitten on se tottuminen taikka urautuminen...se mietityttää, jos toiselle täydellinen suhde onkin suutelua ja halailua...arg...ite en o vielä täydellisesti sulattanut asiaa...tantran opiskelukin on viellä alkutekijöissään..., mutta en yhtään epäile, etteikö siltäkin suunnalta jotain uutta löytyisi...
Niinhän se meni...ettei toista voi muuttaa, mutta itseänsä voi.... - Pir
Hmmmmmmmmmm kirjoitti:
Niin sen myös ajattelin, että ajankanssa ja sen ehdoilla joka "pelkää" omia tunteitaan... välillä vaan iskee uskonpuute...sillon , kun on synkkä syksyinen yö....tiedän kyllä, että rakkautta on puolin ja toisin...
Sielujen sympatiaa löytyy ja vartaloiden kaihoa..., mutta vaikuttaa siltä että, mitä enemmän tuntee, sen herkemmäks tulee ja vaarallinen raja tulee nopeammin vastaan...pelottaa vaan, että kohta huomaan olevani puhelinriippuvainen ;(...että raja menee näkemisessä...
Ja sitten on se tottuminen taikka urautuminen...se mietityttää, jos toiselle täydellinen suhde onkin suutelua ja halailua...arg...ite en o vielä täydellisesti sulattanut asiaa...tantran opiskelukin on viellä alkutekijöissään..., mutta en yhtään epäile, etteikö siltäkin suunnalta jotain uutta löytyisi...
Niinhän se meni...ettei toista voi muuttaa, mutta itseänsä voi.......ihmemaa tuo seksuaalisuus, ymmällä yhäkin minä myös. Iskin silmäni J:n mainitsemaan paradoksiin: "Mutta minulle seksin harjoittaminen mutkistuu, kun siihen liittyy toinen ihminen". Sanokaas muuta. Eukäteen ajatellen ja kaiken järjen mukaan seksuaalisuuden ja halun pitäisi puhjeta kukkaan rakastetun ihmisen kanssa, kellä nopeammin, kellä hitaammin. Ei se niin vaan mene suoraviivaisesti, jos aina ollenkaan.
Jotkut ovat ilmeisesti seksuaalisesti todella lahjakkaita, luonnollisesti (tai sitäkin kiihkeämmin) virittyneitä, alttiita tuntemaan monipuolisesti mielihyvää. Useimmilla seksuaalisuus lienee ... kohtuullista, itselle ja kumppanille riittävää? Ja sitten on meitä hankalia. Kuulun niihin, jotka kompensoivat kumppanille hellittelyin ja hyväilyin itsessään tunnistamansa erotiikkavajeen. On ollut kurjaa huomata, että mitä enemmän toista on alkanut rakastaa, sitä enemmän hellii, mutta vain hellii, eikä ole intohimoinen (uskalla olla?) omalla tavallaan. Ettei vain loukkaisi, jopa fyysisesti vahingoittaisi. Tai joutuisi näyttelemään. Kun kumppani oli enemmänkin "vain" hyvä ystävä kuin rakastettu, olin ällistyksekseni eroottisempi, samalla itsekkäämpi.
Tiedä noista. Olen sitä mieltä, että me ihmiset - naiset, miehet - tarvitsisimme enemmän erilaisia seksuaaliterapeuttisia neuvoja ja hoitoja, ei pelkkää itseopiskelua. Ilman, että se tuntuu nololta. - Jennifer
Hmmmmmmmmmm kirjoitti:
No eikös maailmassa ole paljon asioita, mistä
voi suutahtaa...ja oikeestaan tartteekin.
Aiheeseen liittyen luin semmosen , kuin rakkaudesta riiviöön aikoja sitten...käsitteli lasten kasvatusta... siinä oli kyllä sanottu, että vihan näyttämisen salliminen lisää vihaista käyttäytymistä...kaikkeehan saa kirjotella...
Ja kirjan mielestä vajavainen äitisuhde aiheutti
vihaa...eli jos lapsi ei kokenut olevansa rakastettu.
Ja sitten on tietenkin se veden viisaus...Vihastuminen on tunne, joka pitää ehdottomasti sallia itselleen.
Mutta se, miten vihan tuo esille, onkin jo toinen juttu. Minä yleensä tuon vihastumiseni niin viiltävän ilkein sanoin esille, että naapurilta hajoavat siemenperunatkin..;)
Ja viherkasvini pudottavat järkytyksestä lehtensä, saati rakkaani, joka ei tykkää ollenkaan minkäänlaisesta tunteenilmaisusta, joka on vähänkin negatiiviseen suuntaan menevää..
No joo. Eli lapsenkin vihan tunteet tulisi sietää ja selittää tälle, että on täysin hyväksyttävää tuntea vihaa, mutta ei silti saa hajottaa paikkoja eikä potkia hiekkalaatikolla muita ikätovereitaan.
Vajavainen äitisuhde aiheuttaa vihaa?
Minulla ainakin oli maailman suloisin nainen äitinä. Ymmärtäväinen, empaattinen ja kannustava! - Jennifer
Pir kirjoitti:
...ihmemaa tuo seksuaalisuus, ymmällä yhäkin minä myös. Iskin silmäni J:n mainitsemaan paradoksiin: "Mutta minulle seksin harjoittaminen mutkistuu, kun siihen liittyy toinen ihminen". Sanokaas muuta. Eukäteen ajatellen ja kaiken järjen mukaan seksuaalisuuden ja halun pitäisi puhjeta kukkaan rakastetun ihmisen kanssa, kellä nopeammin, kellä hitaammin. Ei se niin vaan mene suoraviivaisesti, jos aina ollenkaan.
Jotkut ovat ilmeisesti seksuaalisesti todella lahjakkaita, luonnollisesti (tai sitäkin kiihkeämmin) virittyneitä, alttiita tuntemaan monipuolisesti mielihyvää. Useimmilla seksuaalisuus lienee ... kohtuullista, itselle ja kumppanille riittävää? Ja sitten on meitä hankalia. Kuulun niihin, jotka kompensoivat kumppanille hellittelyin ja hyväilyin itsessään tunnistamansa erotiikkavajeen. On ollut kurjaa huomata, että mitä enemmän toista on alkanut rakastaa, sitä enemmän hellii, mutta vain hellii, eikä ole intohimoinen (uskalla olla?) omalla tavallaan. Ettei vain loukkaisi, jopa fyysisesti vahingoittaisi. Tai joutuisi näyttelemään. Kun kumppani oli enemmänkin "vain" hyvä ystävä kuin rakastettu, olin ällistyksekseni eroottisempi, samalla itsekkäämpi.
Tiedä noista. Olen sitä mieltä, että me ihmiset - naiset, miehet - tarvitsisimme enemmän erilaisia seksuaaliterapeuttisia neuvoja ja hoitoja, ei pelkkää itseopiskelua. Ilman, että se tuntuu nololta.....että olenkin usein ajatellut seksuaaliterapiaa, mutta siinä on se ongelma, että kun menee lesbona terapeutille, niin saattaa rivien välistä alkaa pullistelemaan terapeutin näkemys heteroseksuaalisuuden kaikkivoipaisuudesta..
Mielestäni meiltä puuttuu kunnollisen selkeää, asiallista keskustelua naisten välisestä seksuaalisuudesta. Siitä pitää puhua, mutta täälläkin, kun aiheen ottaa esiin, niin jotkut moralisoivat tai heteromiehet lyövät aiheen läskiksi..
Itse olen kyllä hahmottanut, mikä omissa suhteissani seksuaalisuuden alueella on mennyt pieleen, mutta en ole saanut vastakaikua kumppaneiltani.
Nykyinen suhteeni on kyllä mahtava tälläkin alueella, mutta se on muuten niin ongelmallinen yhtälö, että se rikkoo seksuaalisuuden ihanuutta taas tältä puolelta. Äh, alan nunnaksi..:( - Sabina
Tuo juuri on se hirvein!Alistetuksi tuntemisen olo!Sinulla on ehkä vääränlainen kumppani?
Minulla se poistui kun löysin sopivamman parin.
Sun pitää saada sellainen tyyppi itseles,jonka kanssa haluat oikeasti rakastella ja tykkäät hänestä tarpeeksi.Alistetuksi tunnet olosi kun et pysty haluamaan häntä seksuaalisesti,kuka nyt sinulla onkaan? - .....
tuntuu ettei n6yky maailmassa voi löytää ihmistä, jonka kanssa suhde alkaisi tutustumalla toiseen puhumalla ja etenemällä hitaasti seksin suhteen. tahtoisin löytää naisen, joka jaksaisi puhua vaikka koko yön läpi kanssani ja muutenkin vain jakaa arjen pienet ilot. tahtoisin näyttää hänelle kuinka tärkeä hän on ja välittää, mutta niin paljon toivoisin ettei seksiin olisi ollenkaan kiire...
- Jennifer
..... kirjoitti:
tuntuu ettei n6yky maailmassa voi löytää ihmistä, jonka kanssa suhde alkaisi tutustumalla toiseen puhumalla ja etenemällä hitaasti seksin suhteen. tahtoisin löytää naisen, joka jaksaisi puhua vaikka koko yön läpi kanssani ja muutenkin vain jakaa arjen pienet ilot. tahtoisin näyttää hänelle kuinka tärkeä hän on ja välittää, mutta niin paljon toivoisin ettei seksiin olisi ollenkaan kiire...
..täysin samaa mieltä kanssasi!
- Sabina
..... kirjoitti:
tuntuu ettei n6yky maailmassa voi löytää ihmistä, jonka kanssa suhde alkaisi tutustumalla toiseen puhumalla ja etenemällä hitaasti seksin suhteen. tahtoisin löytää naisen, joka jaksaisi puhua vaikka koko yön läpi kanssani ja muutenkin vain jakaa arjen pienet ilot. tahtoisin näyttää hänelle kuinka tärkeä hän on ja välittää, mutta niin paljon toivoisin ettei seksiin olisi ollenkaan kiire...
On normaalia,että naiset ovat hyvinkin läheisesti yhdessä.Ystävättäret halailevat,hyväilevät ja suutelevatkin toisiaan.Eikä tämä vielä johda seksiin.Meillä pelätään läheisyyttä ja mietitään liikaa"mitä sitten seuraa?".
Ei ehkä mitään.Vain syvä ystävyys ja tukeminen ja kuunteleminen.Moni luulee olevansa lesbo jos haluaa naisystävältään selvemmin ja rakastavammin koettua ystävyttä.Voi johtaa seksiin myöhemmin.
Nauttikaa hyvän ystävän läheisyydestä syvemmin.Älkää tunteko huonoa omaatuntoa siitä.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 743397
Kerro jotakin hauskaa. :)
Kirjoita jotakin mukavaa vaikka kaivatustasi. :) Ei törkytekstejä kiitos. :)753127Mä sanon tän suoraan.
Se on sun käytös mikä ajaa pois. Et välitä muitten tunteista kun omistasi.683002On olemassa tiettyjä sääntöjä!
Ja jos aiot pärjätä mun kanssa niin teet vain niinkuin mä sanon. Mieheltä Naiselle662671Oliko pakko olla taas tyly?
Miksi oot niin tyly mua kohtaan nykyään? Ei edes tunneta kunnolla. Katseita vaihdettu ja varmasti tunteet molemmin puoli442182- 611739
Huomenna heitän järjen
romukoppaan ja annan tunteen viedä. Kerran tässä kuitenkin vain eletään. Muistan myös jonkun minua viisaamman sanoneen,251707- 351705
Hyvää huomenta
Hyvää huomenta ja alkavaa viikonloppua ihanalle naiselle! Mitä ikinä teetkään, niin täälä sua yksi miekkonen ajattelee.181679- 601628