Mistä voisi johtua, että jotkut levysoittimet (philips, mono-stereo) toimivat hienosti kytkettäessä ne putkiradion levysoitinliitäntään, mutta toisissa malleissa/merkeissä ääni kuuluu vaan hyvin vaimeana, eli radion vahvistin ei jostainsyystä saa levarista oikeanlaista signaalia? Onko 60-70- luvun vinyylisoittimissa jotain keskinäisiä sähköpuolen rakenne-eroja?
Vinyylilevysoitin
putkiradioon
41079
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Levysoittimissa on eroja, kuten viineissä.
Äänirasia voi olla mocing coil- tai moving magnet -tyyppinen. Ensinmainitusta lähtee suurempi signaali, jälkimmäinen saattaa vaatia oman esivahvistimen.
http://en.wikipedia.org/wiki/Magnetic_cartridge
Meni hieman väärin päin. Jo antamasi linkin mukaan MC-rasiasta lähtee pienempi signaali kuin MM-rasiasta. Lisäksi kysyjä kyllä tarkoitti keraamista eli kideäänirasiaa, joka on ainoa mikä sopii suoraan yhdistettäväksi linjatasoiseen input-liitäntään ja ei tarvitse RIAA-korjausta.
Tuo riippuu äänirasiatyypistä.
Se äänirasia, joka toimi line_in-/ nauhuri-liitännässä tai vanhoissa putkiradioissa, on kide- (eli keraaminen) äänirasia. Nämä olivat ennen yleisiä ja halpoja, mutta äänenlaatu jättää toivomisen varaa.
Paremman luokan rasioita ovat MC (Moving Coil) ja MM (Moving Magnet)-rasiat. Mutta nämä antavat heikon jännitteen , joka on vahvistettava. Lisäksi tuossa vahvistimessa on tehtävä ns. RIAA-korjaus:
http://www.euronet.nl/~mgw/background/riaa/riaa_curve.jpg
jotta taajustasapaino olisi alkuperäinen.
Monet kiitokset hyvistä vastauksista. Miten levarista voi tietää, onko siinä keraaminen (kide-)- äänirasia, tai jokin uudempi?